Aikomoinen omainen ja il; Veteraanin tytär avautuu isänsä tilanteesta

Luitkohan samaa uutista ollenkaan?

Eksyilevä, vainoharhainen.

Tosin nykyään tilanne monissa kunnissa on se, että liian terveet vanhukset sairaalssn, mutta liian sairaat kotiin pakkosijoitetaan kotiin.

Auttaa Nepalissa mutta ei isäänsä

Eihän se isä selvästi pärjää. Jos eksyy, uhkailee ihmisiä kirveellä, ei muista syödä, eikä osaa vaihtaa vaippojaan.

Meillä isomummu ei anna omaisten auttaa. Ei käy pesulla. Koti ja itse mummu haisee. Tulee jo vahinkoja ja kun ei peseydy, niin onhan se huolestuttavaa. Syö vanhentuneita ruokia ja syö muutoinkin huonosti. Kotihoito käy kerran päivässä jakamassa lääkkeet. Pikainen käynti. Mummu ei myöskään huoli perheen ulkopuolista siivoojaa, suihkuttajaa ym mitä tarvitsisi. On jopa järjestetty, mutta ei päästä sisälle. Asuu yksin, kun ei muuhun suostu. Aika voimattomia ollaan.

Ihan ensin kotihoito käymään neljästi päivässä. Ateriapalvelu on roskaa, me olemme tehneet mummolleni (83v) mieleistään ruokaa pakkasen täyteen. Kopa sitten ottaa annoksia sulamaan ja lämmittää niitä käynneillään.

Fakta on se että vanhuksen ruokahalu on pieni ja kyllä meillä on maito täysmaitoa ja leivällä kunnon voita. Lääkkeet minimissä ja ehdoton teho-hoidon ulkopuolelle rajaus, eli isomummoa ei väkisin pidetä "elävienkirjoissa". Hän on itse näin toivonut.

Mummo on muistamaton, mutta lapseni käyvät säännöllisesti mummolla, vievät parvekkeelle istumaan , pihalle jne pientä (tyttäreni on 24v ja poika 16v). Pesevät pyykkiä myös ja pitävät seuraa näin lomalla.

Mummoni liikkuminen on huonoa, näkö mennyt. Vaipatkin on ja välillä vessassa käy/ehtii. Fakta on se että pissa haisee. Siivouspalvelu käy joka toinen viikko. Nauttii kuitenkin elämästä kotona, kissansa kanssa. Emme laita laitokseen :)

Kyllä varmasti kotihoito saadaan käymään vaikka kolme kertaa päivässä, mutta aika usein omaiset on nihkeitä maksamaan siitä.

Ja minkä takia ateriapalvelu on alunperin otettu käyttöön? Jos omaiset haluaisivat että pappa saa ainoastaan lempiruokiaan, ei silloin palvelua olisi edes otettu.

Jotkut vanhukset vaan sattuvat olemaan kärttyisiä mulkeroita, aivan kuten kärttyisiä mulkeroita löytyy kaiken ikäisistä. Ei siinä silloin kotihoito ihmeisiin pysty. Hoitajienkin pitää valita, jättävätkö vaipan vaihtamatta vai ottavatko nyrkistä. Aikaa ei ole maanitteluun, seuraava mummu tai pappa odottaa jo vuoroaan. Tai siis... Aikaa järjestyy, jos joku siitä on valmis maksamaan.

Kotihoito käy joidenkin vanhuksen tms. luona jopa 6 x päivässä. Tuossa jutussa ei olla läheskään kotihoidon maksimi tuuli, joten laitospaikkaa ei tule. Pitää kokeilla ensin maksimeilla ja sitten haetaan paikkaa jos ei pärjää.

Osittain just tälläisten omaisten takia mä lopetin kotihoidossa. Itse kertoo kuinka isä on vainoharhainen ja on mm. uhannut omaa lastaan kirveellä ja sitten syyttää kotihoitoa ammattitaidottomuudesta kun ei saada isää pesulle tai pakollisia hoitotoimenpiteitä tehtyä kun kotihoitajat eivät osaa hommiaan. Kertoo itse, että isällä on muistisairaus mutta ei itse ollenkaan ymmärrä, että se muistisairaus on nyt todennäköisesti siinä vaiheessa että ei sitä isää väkipakolla yksi hentoinen kotihoitaja vie sinne vessaan pesuille ja vaatteiden ja vaipan vaihtoon jos isä päättää että ei lähde. Tämä pappakin kun on vielä kotioloissa ilmeisen hyvin liikkuva niin siinä on oikeasti vaarallista ruveta jankuttamaan ja maanittelemaan vieraan ihmisen että kyllä nyt on tuonne vessaan lähdettävä kun toinen ei yhtään ymmärrä että miksi.

Ihan tottahan se on, että tämänkuntoisen ihmisen paikka ei ole enää kotona, mutta ei siellä laitoksessakaan ihmeitä voida esim. tuolle pesuvastaisuudelle. Hyvin monella se on hetken ajanjakso siinä sairaudessa, että ei suostu pesulle menemään. Sairaus etenee, niin sitten onnistuu taas. Jostain syystä tämä on hirveän vaikeaa monen omaisen tajuta. Helpompaa kai on vaan syyttää hoitajia että taaskaan ette viitsineet suihkuun viedä ja vaatteet on likaiset kun hyväksyä se että oma läheinen muuttuu jopa agressiiviseksi muita kohtaan.

Ei sillä, etteikö koti- (ja laitos-) hoidossa olisi paljonkin kehitettävää, on toki. Ja huonojakin hoitajia on. Mutta hitto että risoo nämä kovaan ääneen jonnekin suoraan päättäjille kirjelmöivät, kovaan ääneen mesovat omaiset jotka ovat päättäneet mielessään että hoito on p*skaa, hoitajat on p*skaa, ruoka on p*skaa, kaikki apu mitä annetaan on p*ssskkkkkaaaaaaa! Kun todellisuudessa ainoa p*ska on se muistisairaus joka rapauttaa sen rakkaan läheisen voinnin ja persoonan ja vie lopulta hautaan.

Toki yhteiskunnan pitää kantaa vastuunsa mutta peräänkuuluttaisin sitä kyllä omaisiltakin.

Meidän mammalla käy kotihoito mutta silti me omaisetkin teemme osuutemme, siivoamme, käymme kaupassa, laitamme sitä lempiruokaa(annosrasioissa pakkaseen) ja olemme seurana. Tuonkin jutun vanhuksella oli neljä lasta ja oletettavasti lapsenlapsiakin. Siitä vaan sopimaan vuoroja yhdessä.

Onko kunnon arvioinnissa olennaista se, että henkilö on sotaveteraani?

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensin kotihoito käymään neljästi päivässä. Ateriapalvelu on roskaa, me olemme tehneet mummolleni (83v) mieleistään ruokaa pakkasen täyteen. Kopa sitten ottaa annoksia sulamaan ja lämmittää niitä käynneillään.

Fakta on se että vanhuksen ruokahalu on pieni ja kyllä meillä on maito täysmaitoa ja leivällä kunnon voita. Lääkkeet minimissä ja ehdoton teho-hoidon ulkopuolelle rajaus, eli isomummoa ei väkisin pidetä "elävienkirjoissa". Hän on itse näin toivonut.

Mummo on muistamaton, mutta lapseni käyvät säännöllisesti mummolla, vievät parvekkeelle istumaan , pihalle jne pientä (tyttäreni on 24v ja poika 16v). Pesevät pyykkiä myös ja pitävät seuraa näin lomalla.

Mummoni liikkuminen on huonoa, näkö mennyt. Vaipatkin on ja välillä vessassa käy/ehtii. Fakta on se että pissa haisee. Siivouspalvelu käy joka toinen viikko. Nauttii kuitenkin elämästä kotona, kissansa kanssa. Emme laita laitokseen :)

Eiköhän tuo ole eläinrääkkäystää pitää lemmikkiä tuossa kunnolla olevan luona. Jos kissa sairastuu, sattuu tapaturma tms, niin eihän mummo edes huomaa sitä.

Se että on ollut pakotettuna sotimaan, ei tee vanhuksesta yhtään sen arvokkaampaa kuin muut vanhukset.

"Sotaveteraanin tytär kritisoi maamme kotihoitoa ja vaatii kaikille veteraaneille kunnollista perushoitoa ja puhtautta."

Eikö muut vanhukset ansaitse samaa? Mikä ihmeen erillinen yli-ihmisrotu nuo veteraanit on?

Vierailija kirjoitti:

Toki yhteiskunnan pitää kantaa vastuunsa mutta peräänkuuluttaisin sitä kyllä omaisiltakin.

Meidän mammalla käy kotihoito mutta silti me omaisetkin teemme osuutemme, siivoamme, käymme kaupassa, laitamme sitä lempiruokaa(annosrasioissa pakkaseen) ja olemme seurana. Tuonkin jutun vanhuksella oli neljä lasta ja oletettavasti lapsenlapsiakin. Siitä vaan sopimaan vuoroja yhdessä.

Se ei aina riitä. Meidän talossa asuu vanha mies jolla omaiset käy kerran päivässä ja kotohoitokin usein. Pappa on kävelykuntoinen ja järkikin pelaa...useinmiten. Mutta sitten on sekavia kausia kun hän lähtee kesävaatteissa pakkaseen ja etsii lapsuuden kavereitaan ja maisemia. Ei muista missä asuu yms. Naapurusto tietää papan ja kaikki osaavat hänet ohjata kotiin, mutta sekään ei riitä. Kerran löysin hänet pikkutakki päällä pakkasesta klo 4.00. Hän ei yhtään muistanut missä oli. Hän oli aivan jäässä ja oli pakko soittaa ambulanssi hänelle. Hän selvisi tuosta seikkailuista. Kuka omainen haluaa vanhempansa paleltuvan eksyneenä kaupungissa lähellä omaa kotia?

Huh, mikä vuodatus! Joku jo edellä toi esille, että omaiset olisivat vaatimassa hoitoa, mutta eivät halua vanhuksen rahoja tuhlata siihen. Ilmeisesti jutun vanhuksella on melko hyvä eläke, joten maksutkin ovat suuria. Joillain omaisilla tuleva perintö kiiluu jo silmissä, jolloin vanhukselle halutaan tarjota vain minimi.

En ihmettele yhtään, jos vanhus on heitteillä, koska eihän tuo kotihoidon käyntimäärä riitä mihinkään! Käynnit ensiksi kolme kertaa päivässä. Aamulla aamutoimet, aamupala ja lääkkeet valvotusti. Päivällä lämmitetään ruoka ja annetaan lääkkeet, jos niitä siihen aikaa menee. Iltakäynnillä sitten iltatoimet, iltapala ja lääkkeet. Totta kai lääkkeet jää ottamatta ja ruokaa menee roskiin, kun vanhus ei enää itse kykene huolehtimaan näistä asioista. Siksi on kotihoito, josta varmistetaan, että lääkkeet otetaan ja ruokaa syödään edes vähän. Moni vanhus tosin on todella pieniruokainen.

Vaikuttaa siltä, että muistisairaus on edennyt melko pitkälle, kun käytösoireitakin jo on. Tämä on monille omaisille kova paikka, varsinkin, jos aiemmin vanhus on ollut luonteeltaan tyytyväinen ja leppoisa. Tuo vaihe on normaali ja menee ohi. Toisilla käytösoireet ovat pahempia ja vanhus saattaa olla hyvinkin aggressiivinen. Toiset ovat yliseksuaalisia eli yrittävät esimerkiksi kosketella hoitajia tai puhua sopimattomia. Tuossa vaiheessa vanhus ei enää osaa itse ottaa lääkkeitä eikä välttämättä selviydy ruokailuista itse vaan tarvitsee apua niisssä. Vaikea tosin uskoa etteivät kotihoidon hoitajat osaisi toimia muistisairaan kanssa, koska suurella osalla asiakkaista on muistisairaus.

Pitkäaikaispaikat ovat kiven alla. Ainakin Helsingissä vaaditaan maksimikäynnit, jonka jälkeen voidaan todeta riittääkö kotihoito vai haetaanko pitkäaikaispaikkaa. Jos rahasta ei ole pulaa, on aina mahdollisuus hankkia palvelu yksityiseltä. Tosin on omaisia ja vanhuksia, joille mikään ei kelpaa. Vaaditaan esimerkiksi suihkupäivää lauantaille klo 18.00 ja sitten haukutaan kotihoito, koska tuollaista palvelua ei kaupungilta saa.

Nimim. Onneksi enää kuukausi kotihoitoa

Onkohan tuolla isällä rintamamies-tunnus. Valtionkonttori maksaisi palveluja.