Keskusta-asujana olenkin vihreämpi kuin tuttuni omakotialueella

Minäkään en omista autoa, vaan liikun julkisilla, en lennä ja syön vegaanisesti. Asun kerrostalossa lähiössä, parvekkeella muutama hyötykasvi. Rakastan luontoa ja elän sen mukaan.

Kyllä keskusta-asuminen on siinä tapauksessa vihreämpää, että myös kulutetaan siihen malliin kuin jos asuttaisiin tuppukylässä, jossa ei pääse kaupoille.

Omakotitaloissa ja kerrostaloissa asuu monenlaista väkeä. Minä taas en tunne yhtään omakotiasujaa, joka ei kierrättäisi ja useimmilla on myös kompostori. Syynä ei välttämättä ole ympäristötietoisuus, vaan raha.

Mikäli ei kierrätä, jätteiden tyhjennys pitää olla käytännössä kerran viikossa. Kierrättämällä selviää yhdellä tyhjennyksellä kuukaudessa. Säästö reilut 300 euroa vuositasolla. Nykyisin kun muovitkin kierrätetään, meidän viisihenkiselle perheelle kertyy 1/2-3/4 yleisjäteastiallista kuukaudessa.

Vähempäänkin pääsisi, mutta esim tahraisten lihapakkausten peseminen kierrätykseen kelpaavaksi ei ole ekologisesti järkevää. Kesäaikana myöskään tahraisen uusiokäyttöön sopimattoman paperijätteen poltossa ei ole mitään mieltä ekologian kannalta. Talvella ne toki menevät puuhellaan tai takkaan.

Kun asuin kerrostalossa, kierrätysmäärä oli paljon surkeampi jo ihan käytännön syistä. Useimmiten kerrostaloissa ei ole kaikille jätteille omaa pönttöä ja asuntoon niitä on vaikea kerätä, kun tiloja ei ole.

Kokonaan oma juttunsa on lämpimän veden kulutus. Useimmissa kerrostaloasunnoissa ei ole omia vesimittareita ja vaikka olisi, se ei erottele lämpimän veden kulutusta. Kun lämmityskuluista kolmasosa menee Suomessa juurikin veden lämmittämiseen, ongelma ei ole ihan pieni. Mikäli mittari on, asukas joutuu toki maksamaan suihkuttelustaan sen kuusi euroa/vesikuutio, mutta se todellinen kulu ja ekologinen haitta on sen veden lämmitys. Okt-asukas maksaa sen omasta pussistaan ja se kummasti hillitsee puolen tunnin suihkumaratoneja. Kt:ssa koko kommuuni maksaa yhteisvastuullisesti.

Ja kun taloon tehdään remontti, kerrostalossa laitetaan kaikki uusiksi. Jos osa parvekelaseista on vaihtokunnossa, julkisivurempassa ne vaihdetaan jokaiselta, vaikka osassa käyttöikää olisi vielä 10-20 vuotta. Sama pätee kaikkeen muuhunkin kalustoon. Aivan kuranttia tavaraa on jätelavoittain kt-rempan aikana kt:n pihalla. Arvaas kierrätetäänkö niitä? Okt-asukki vaihtaa sen, mikä pitää vaihtaa ja koska jätemaksu näkyy suoraan kukkarossa, sitä tulee vähän pohdittua, latooko kaiken vain yleisjätteeseen. Moni myös myy käyttökelpoiset wc-kalusteet, kaapistot yms tori.fi:ssä.

Autoilu on toki yleisempää okt-asukkailla. Tuossa tulee sitten sellainen juttu, kuin päästökerroin. Kun kilometri yksityisautolla yhden henkilön matkatessa lasketaan kertoimella 1/km, bussilla yksittäisen henkilön kerroin on 0,7/km ja raiteilla 0,5/km. Jos henkilö on yksin siellä autossaan, päästöjä tulee julkista enemmän, mutta tilanne muuttuu täysin, jos henkilöautossa on kaksi tai useampi henkilö. Lisäksi henkilöautolla pääsee suoraan paikasta A paikkaan B. Eli niitä kilometrejä varsinkin lähiliikenteessä tulee selkeästi enemmän.