Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Meneekö liian ankaraks

Vierailija
05.08.2017 |

Kun aion toteuttaa uhkauksen, ja jättää pojan 10-vuotiaan, ilman lahjaa jouluna.

Viime jouluna laitoin rahaa lasten lahjoihin, yhden mikä oli maksanut 50€ ja olin tuolle pojalle ostanut, hän rikkoi, koska oli typerä lahja hänen mielestään.

No oli tarkoitus ostaa uudet kännykät joulahjaks lapsille, tytöille aion ostaakin mut pojan käytös on jatkuvasti niin inhottavaa, että ei yksinkertasesti tee enää mieli ostaa yhtään mitään sille..

Jatkuvaa haistattelua ja kiroilua, koulussa tuli sanomista huonosta käytöksestä viime talvena.

Tätä nykyistä puhelintaan se on välillä heitelly seinille ja sen näyttö on jo aika huonossa kunnossa, tämänkään takia ei hirveesti tee mieli ostaa uutta puhelinta, jos täydellistä muutosta käytöksessä ei tapahdu.

Mulle sanotaan, että onhan se pojallaki puhelin oltava kun muillakin on, mutta mä näen että juuri tämä on yksi mikä vaikuttaa...poika on täysin riippuvainen pelaamisesta ja puhelimesta...

Oon niin kyllästynyt, ja koska vanhemmat ei saa ojentaa tälläisiä lapsia niinkuin itse parhaaksi näkee, niin en nää enää muuta vaihtoehtoa, kuin kylmästi jättää jouluna ilman yhtäkää lahjaa.

Joskus olen sitä mieltä, että joittenkin lapsien pitäisi yksinkertasesti saada kerran, yhden kerran, sellanen selkäsauna, minkä muistaa lopunelämänsä, ja ei enää tee sitä mitä on kielletty miljoonia kertoja.

"Älä haistattele vanhemmilles". Hoet tätä ja mikään ei muutu. Kun et saa näyttää että olet tosissas, ei lapsi kunnioita pätkääkää.

Mutta Tähän on tultu. Lapset tietää että voi tehdä mitä vaan ja mitään seuraamuksia ei tule, kun sitten jos tulee niin vanhempia rangaistaan taas siitä. Eli monien vanhempien on vain helpompi antaa sitten olla ja lapsesta tulee mitä tulee. Kukapa sitä haluaa sakkoja saada ja siihen päälle joutua lehtien etusivulle, kun yritit kasvattaa lapsestas vähän paremmin käyttäytyvää.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
05.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarinastasi puuttuu kokonaan se ydin eli unohdit kokonaan kertoa, miten olet yrittänyt kasvattaa lastasi. kerrot nyt vain kostosta eikä se ole kasvatusta eikä edes rangaistus, vaan ainoastaan sairaan mielesi lisäkiihoke toiminnallesi.

Lapsen kiusaaminen ei ole kasvattamista. Jatkuva kielteleminen ei ole kasvattamista. Lapsen uhkailu ei ole kasvattamista.

Vierailija
2/5 |
05.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esimurkku.

Se tarvii sun ja toinen vanhemman aikaa ja huomiota ja jonkun hyvän ja haastavan harrastuksen jossa se saa onnistumisia ja aikaa kavereiden kanssa JA uskomattoman paljon rakkautta. Sen tarvii tietää nyt, että vaikka hänellä olen kuin paha olla ja hän on kuspää, niin sinä vanhempi rakastat häntä ihan yhtä paljon kuin silloin kun hän oli 3v!

Jep, tiedän, ihan sairaan rankkaa vanhemmille...

Ja kyllä se tarvii myös joululahjan tai pari, ei ehkä kännykkää mutta jotain kivaa, ainakin 50% siitä on salaa vielä sun ikioma rakas pikku taapero ❤️

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
05.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon ollut varmaan liian lepsu. Mutta kyllä nyt alkaa olla mitta täynnä. Kun poika on saanut olla kaverillaan, annoin rahaakin että voivat herkutella.

Tytöt kotona tekevät pieniä juttuja mitä pyydän.

Poika tulee kotiin.

Kun teen ruokaa ja pyydän häntä viemään tällä kertaa roskapussin, saan haistattelua päin näköö.

Se naaman vääntely ja ilveily, kun sanon että nyt loppu se kiroilu. Niin epäkunnioittavaa käytöstä.

Ja jos koko syksy koulussa on tätä samaa opettajia kohtaan, niin mun hermot alkaa repeilemään.

Vai otanko pojan vain syliin ja silitän päätänsä ja lohdutan, että mennään vaikka jätskille kun noin kiukututtaa?

Vierailija
4/5 |
05.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikään harrastus ei kiinnosta. Kaikkea ehoteltu, mutta ei...ainoastaan pelaaminen. Ja kun meillä ei nyt ole telkkariakaan niin ainoastaan puhelimella tai mun koneella onnistuu.

Lapsi joka kaupassakin haistattelee jos en jotakin osta mitä jankkaa, niin en enää ota ees mukaan kuin harvoin. Häpeen silmät päästäni jos joku kuulee että mun lapseni puhuu sillätavalla.

Vierailija
5/5 |
05.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tekisi meleni vain sulkea korvat siltä haistattelulta,olla niinkuin en kuulisikaan...mutta kun en voi. Silloin se vaan jatkuisi ja ehkä pahenisi. Mutta mikään ei oo auttanu...ehkä taas otan seuraavasta huonosa käytöksestä puhelimen jäähylle..kuuntelen sitä riehumista ja itkua sen takia. Ja muutama päivä puhelin jäähyllä, sitten hän taas saa sen takas ja huono käytös jatkuu.

Tiedän että oon niin pehmo, että en pystyisi oikeasti jättämään yhtä lasta ilman joululahjaa, mutta just nyt haluaisin niin tehdä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme seitsemän kaksi