Äidiksi 30-vuotiaana, 34-vuotiaana, 42-vuotiaana. Mielipiteesi?

Ei mitään mielipidettä asiasta, ainostaan haukotus pääsi.

Tylsät nimet, tosin vähän sama kaava kuin mulla, oli 25-41v (1994, 2000, 2002 ja 2010).

J-nimiä. Oks.

Ei mitään mieltä.

Tällaiset kirjoitukset ovat ihan turhaa huomion kerjäämistä. Ketään ei kiinnosta.

Siinä sulle mielipidettä.

Pitkät ikäerot ja liian vanhana viimeinen lapsi.

Itse 24, 28 ja 32

Tylsät nimet ja viimeisen kohdalla vähän turhan vanha äiti. Olen itse 36 ja odotan kolmatta, pidän myös itseäni vanhahkona äitinä.

EVVVK

Normaalia elämää. Kaikkien nimet samankaltaisia, tylsää minusta, mutta joku tykkää.

Mikä tämä lasten nimi- ja syntymäpäivälistaus on olevinaan? Mautonta. Eikö se riitä, että kerrot minkä ikäisenä olet saanut apsesi ja kerrot oman mielipiteen iän suhteen.

Äitini oli 40-vuotias, kun sai mut. Isä oli 43-vuotias. En halua suoda omille lapsilleni sitä samaa nöyryytystä, minkä itse kävin läpi nuorempana.

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 40-vuotias, kun sai mut. Isä oli 43-vuotias. En halua suoda omille lapsilleni sitä samaa nöyryytystä, minkä itse kävin läpi nuorempana.

Ajattelen ihan samoin, mun äiti oli 20v ja isä 18v.

Kysymästäsi asiasta mulla ei ole mielipidettä, mutta siitä on, että kirjoitat perheestäsi tunnistettavasti av:n kaltaiselle sivustolle: täysin älytöntä!

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 40-vuotias, kun sai mut. Isä oli 43-vuotias. En halua suoda omille lapsilleni sitä samaa nöyryytystä, minkä itse kävin läpi nuorempana.

Joko olet kasvanut täysin wt-lähiössä mistä sikiää teiniäitejä tai landelta. Omat vanhempani saman ikäisä ja niin about 80 prosenttia luokkakavereistani. Asuttiinkin pääkaupunkiseudulla hyvällä alueella, eli urat ja talous kunnossa kaikilla ennen lapsia. Ei mitään ongelmaa vanhempien iässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 40-vuotias, kun sai mut. Isä oli 43-vuotias. En halua suoda omille lapsilleni sitä samaa nöyryytystä, minkä itse kävin läpi nuorempana.

Ajattelen ihan samoin, mun äiti oli 20v ja isä 18v.

No joo, mutta eipä sille lapsenteolle mitään ikärajaa oikeastaan ole, kunhan kummatkin on täysi-ikäisiä ja jonkinlainen toimeentulo löytyy, niin ei siinä. Ärsytti vaan pienempänä, kun muiden vanhemmat oli just jotain 35, niin omat vanhemmat oli jotain +50, ja sain kuulla siitä niin usein, että välttelin näyttäytymistä vanhempieni seurassa, ja jos joku kysyi niin valehtelin vanhempieni iät nokkelasti.

Nyt, 21-vuotiaana, olen vihdoinkin hyväksynyt tilanteen ja suostuin isä-tytär tanssiin wanhojentansseissa :'D.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 40-vuotias, kun sai mut. Isä oli 43-vuotias. En halua suoda omille lapsilleni sitä samaa nöyryytystä, minkä itse kävin läpi nuorempana.

Joko olet kasvanut täysin wt-lähiössä mistä sikiää teiniäitejä tai landelta. Omat vanhempani saman ikäisä ja niin about 80 prosenttia luokkakavereistani. Asuttiinkin pääkaupunkiseudulla hyvällä alueella, eli urat ja talous kunnossa kaikilla ennen lapsia. Ei mitään ongelmaa vanhempien iässä.

Ikäväksesi paljastan, että isäni on menestyneen firman toimitusjohtaja, ja äiti juristi ;).

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämä lasten nimi- ja syntymäpäivälistaus on olevinaan? Mautonta. Eikö se riitä, että kerrot minkä ikäisenä olet saanut apsesi ja kerrot oman mielipiteen iän suhteen.

Oma mielipiteeni on se että olen saanut oikein hyvän ikäisenä lapset, aikuisena ja elämää jo nähneenä. Tuon ikäisenä meillä olikin toivomus saada miehen kanssa lapset ja se toteutui! En olisi halunnut saada lapsia esimerkiksi 18-29v koska sillon elettiin nuoruutta, nautittiin vapaudesta, biletettiin jne. Keskityin tuon ikäisenä myöskin työntekoon. Miehenikin tapasin vasta 22-vuotiaana ja aloimme samana vuonna seurustelemaan. Lasten ikäerot ovat mielestäni myös sopivat, en halunnut kaikkia lapsia samaan syssyyn koska raskaus kuitenkin kestää aina 9kk ja synnytyskivut ovat olleet minulla helvetilliset, niin halusin antaa keholle aina rauhassa aikaa palautua edellisestä raskaudesta ja en halunnut myöskään kokea synnytystä heti uudelleen! Teimme kuitenkin kolme lasta koska rakastamme lapsia ja haaveilimme perheestä jossa lapsilla on sisaruksia. Kotiäitinä olin 30-38v, ennen kuopuksen syntymää muutaman vuoden töissä ja sit jälleen kotiäitinä 42-46v, kunnes palasin takaisin työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 40-vuotias, kun sai mut. Isä oli 43-vuotias. En halua suoda omille lapsilleni sitä samaa nöyryytystä, minkä itse kävin läpi nuorempana.

Ajattelen ihan samoin, mun äiti oli 20v ja isä 18v.

No joo, mutta eipä sille lapsenteolle mitään ikärajaa oikeastaan ole, kunhan kummatkin on täysi-ikäisiä ja jonkinlainen toimeentulo löytyy, niin ei siinä. Ärsytti vaan pienempänä, kun muiden vanhemmat oli just jotain 35, niin omat vanhemmat oli jotain +50, ja sain kuulla siitä niin usein, että välttelin näyttäytymistä vanhempieni seurassa, ja jos joku kysyi niin valehtelin vanhempieni iät nokkelasti.

Nyt, 21-vuotiaana, olen vihdoinkin hyväksynyt tilanteen ja suostuin isä-tytär tanssiin wanhojentansseissa :'D.

Ei se vika ole vanhemmissasi, vaan niissä ilkeilijöissä jotka haukkuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli 40-vuotias, kun sai mut. Isä oli 43-vuotias. En halua suoda omille lapsilleni sitä samaa nöyryytystä, minkä itse kävin läpi nuorempana.

Joko olet kasvanut täysin wt-lähiössä mistä sikiää teiniäitejä tai landelta. Omat vanhempani saman ikäisä ja niin about 80 prosenttia luokkakavereistani. Asuttiinkin pääkaupunkiseudulla hyvällä alueella, eli urat ja talous kunnossa kaikilla ennen lapsia. Ei mitään ongelmaa vanhempien iässä.

Ikäväksesi paljastan, että isäni on menestyneen firman toimitusjohtaja, ja äiti juristi ;).

Tuo ei ole mikään leijumisen aihe. Yhtä hyvät ammatit on kun isä on metsäkoneen kuljettaja ja äiti fysioterapeutti. :)