Työttömäksi yli viisikymppisenä

Olen yli 6-kymppinen ja töitä on löytynyt vieläkin - tosin pätkiä, mutta silti. Ensimmäisen kerran elämässäni kävi viime viikolla niin, että minua pyydettiin töihin samaan paikkaan, jossa viimeksi tein kahden vuoden pätkän. Olen siitä tosi iloinen ☺️

Ei ole työllistynyt. Ikää oli liki 60 eläkkeelle jäädessä, joten uudelleenkouluttautumisessakaan ei ollut järkeä. On akateeminen loppututkinto ja työuraa yli 30 vuotta, mutta ei kukaan sen ikäistä palkkaa. Ei edes "mäkkärinkassaksi", koska ylikoulutettu.

Nosti ansiosidonnaista sen 400 päivää (siis 1,5 vuotta) minkä sai, mutta sitten elänyt puolison tuloilla. Peruspäivärahaakaan kun ei saa, koska puolison "hyvät" tulot.

Kurjinta tuossa on, että tuo romahduttaa myös eläkkeen.

Eli loppuelämä kitutuloilla.

Kannattaa mahdollisuuksien mukaan harkita alan vaihtoa ja vaikkapa kouluttautua lähihoitajaksi. Mitä vain, jos oma ala ei vedä. Tuo loputon kotona kykkiminen ja tulottomuus syö pään.

Hain ensin työkkärin ja monsterin jne.  kautta 300 työpaikkaan. Ei mitään. Lopulta listasin 20 firmaa, johon haluan töihin. Soitin kaikkiin. Yhdestä tärppäsi. 

Vierailija kirjoitti:

Hain ensin työkkärin ja monsterin jne.  kautta 300 työpaikkaan. Ei mitään. Lopulta listasin 20 firmaa, johon haluan töihin. Soitin kaikkiin. Yhdestä tärppäsi. 

Hieno juttu. Minkä alan töitä sait? Mikä kaupunki?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole työllistynyt. Ikää oli liki 60 eläkkeelle jäädessä, joten uudelleenkouluttautumisessakaan ei ollut järkeä. On akateeminen loppututkinto ja työuraa yli 30 vuotta, mutta ei kukaan sen ikäistä palkkaa. Ei edes "mäkkärinkassaksi", koska ylikoulutettu.

Nosti ansiosidonnaista sen 400 päivää (siis 1,5 vuotta) minkä sai, mutta sitten elänyt puolison tuloilla. Peruspäivärahaakaan kun ei saa, koska puolison "hyvät" tulot.

Kurjinta tuossa on, että tuo romahduttaa myös eläkkeen.

Eli loppuelämä kitutuloilla.

Kannattaa mahdollisuuksien mukaan harkita alan vaihtoa ja vaikkapa kouluttautua lähihoitajaksi. Mitä vain, jos oma ala ei vedä. Tuo loputon kotona kykkiminen ja tulottomuus syö pään.

Ei kai puolison tulot enää vaikuta? Eikö tähän tullut lakimuutos jo vuosia sitten?

Ikel on tarkoitus jäädä vapaaherraksi alle 50.

Vierailija kirjoitti:

Ikel on tarkoitus jäädä vapaaherraksi alle 50.

Kuten myös mutta hieman päälle 50 v. Vielä ei rahat riitä siihen. Eli vielä muutama vuosi kun jaksaisi työelämässä. Kuinka paljon omaisuutta sinulla on minkä turvin aiot jäädä pois työelämästä ja minkä ikäinen olet nyt?

Minulla kävi tuuri, kun vuoden tyttömyyden jälkeen pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle. Olin jo muutaman vuoden ollut osa-aikaisella eläkkeellä. Osa-aikaisenakin työssäkäynti oli raskasta enkä usko, että olisin enää töihin päässyt.

Lähisukulainen sai potkut lähempänä viittäkymppiä. Hänellä on kolme tutkintoa. Hän on tunnollinen ja työssään hyvä, mutta nykyään vaaditaan joka paikkaan englannin kielen taitoa vaikkei sitä työssä edes tarvita. Paras oli viime talvena, kun paikkakunnan lentokentälle haettiin ulkotyöntekijää ja siinäkin oli yhtenä vaatimuksena sujuva englanti. Sukulainen on tehnyt nyt talvisin kiinteistöyhtiöille töihin kutsuttavana käsilumitöitä. Vaikka hänellä on kunto hyvä, niin raskasta se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole työllistynyt. Ikää oli liki 60 eläkkeelle jäädessä, joten uudelleenkouluttautumisessakaan ei ollut järkeä. On akateeminen loppututkinto ja työuraa yli 30 vuotta, mutta ei kukaan sen ikäistä palkkaa. Ei edes "mäkkärinkassaksi", koska ylikoulutettu.

Nosti ansiosidonnaista sen 400 päivää (siis 1,5 vuotta) minkä sai, mutta sitten elänyt puolison tuloilla. Peruspäivärahaakaan kun ei saa, koska puolison "hyvät" tulot.

Kurjinta tuossa on, että tuo romahduttaa myös eläkkeen.

Eli loppuelämä kitutuloilla.

Kannattaa mahdollisuuksien mukaan harkita alan vaihtoa ja vaikkapa kouluttautua lähihoitajaksi. Mitä vain, jos oma ala ei vedä. Tuo loputon kotona kykkiminen ja tulottomuus syö pään.

Ei kai puolison tulot enää vaikuta? Eikö tähän tullut lakimuutos jo vuosia sitten?

Muutos tuli noin viisi vuotta sitten. Työmarkkinatukea saa puolison tuloista riippumatta ainakin, jos puoliso on normaali palkkatuloa saava työntekijä. Yrittäjien puolisoiden tilanteesta en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole työllistynyt. Ikää oli liki 60 eläkkeelle jäädessä, joten uudelleenkouluttautumisessakaan ei ollut järkeä. On akateeminen loppututkinto ja työuraa yli 30 vuotta, mutta ei kukaan sen ikäistä palkkaa. Ei edes "mäkkärinkassaksi", koska ylikoulutettu.

Nosti ansiosidonnaista sen 400 päivää (siis 1,5 vuotta) minkä sai, mutta sitten elänyt puolison tuloilla. Peruspäivärahaakaan kun ei saa, koska puolison "hyvät" tulot.

Kurjinta tuossa on, että tuo romahduttaa myös eläkkeen.

Eli loppuelämä kitutuloilla.

Kannattaa mahdollisuuksien mukaan harkita alan vaihtoa ja vaikkapa kouluttautua lähihoitajaksi. Mitä vain, jos oma ala ei vedä. Tuo loputon kotona kykkiminen ja tulottomuus syö pään.

Ei kai puolison tulot enää vaikuta? Eikö tähän tullut lakimuutos jo vuosia sitten?

Muutos tuli noin viisi vuotta sitten. Työmarkkinatukea saa puolison tuloista riippumatta ainakin, jos puoliso on normaali palkkatuloa saava työntekijä. Yrittäjien puolisoiden tilanteesta en tiedä.

Ei vaikuta miehen yrittäjyys työmarkkinatukeen.