Ketju, jossa keskustellaan ainoastaan laulujen sanoilla

Sä olet suolaheinä luodolla, se taipuu tuulessa, mutta ei katkea.

Vierailija kirjoitti:

Sä olet suolaheinä luodolla, se taipuu tuulessa, mutta ei katkea.

 

 Se on kasvumaa johon istuttaa

 ihminen ei mitään vois.

 Kukaan siksi ei arvaa kitkemäänkään

 mennä sieltä mitään pois.

 

Sain kauniin maan ja rannan onnekkaan, en täältä lähde milloinkaan. Yö hellä täällä on ja loiste auringon, muuta pyytää en mä kohtalolta vois.

Kaihoten nyt katselen kun lentää tuolla lintu pikkuinen. Se nousta korkealle saa ja näkee kauniin, kauniin maan.

Kuullos linnun laulua, katso kohti taivasta. Surut kulkee kulkuaan, laula sinä vaan.

Pikkulintu riemuissaan aina laulaa onneaan, ei se jouda kaipaamaan eikä suremaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kuullos linnun laulua, katso kohti taivasta. Surut kulkee kulkuaan, laula sinä vaan.

Laula kukko, laula kukko, Peltoniemen kirjava kukko

Vierailija kirjoitti:

Pikkulintu riemuissaan aina laulaa onneaan, ei se jouda kaipaamaan eikä suremaan. 

Näin on mut miksi en mä pääse pois, tahtoisin myös pilviin

Albatrossi joka lepäämättä liitää se sinun sielusi on juuri kuka ties, taivaan sinessä saat vapaana sä kiitää

Minä toivon vain yhtä ainoaa: sinut voisin unohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä toivon vain yhtä ainoaa: sinut voisin unohtaa.

 

 Voi kun sulle riittäis pieni taivas.

On onni täällä pieninä palasina, lautaselle jääneinä murusina

 Voi kuinka pieninä palasina onkaan

 mun leipäni maailmalla.

Sä päättää voit mitä teet

Vierailija kirjoitti:

Sä päättää voit mitä teet

 

 Sanot: "Täytyy mennä tanssitunnille"

 ja minä jäin seisomaan lumeen.

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen, on puhdas niin kuin hanki helmikuisten aamujen

 Silloin kun on hetki viimeinen

 olkoon purjeeni valkoinen.

Kun nousee purjeet purren, ja köydet irrotetaan. Tänne ystävä armas surren, sua jäämme me kaipailemaan.