Ketju, jossa keskustellaan ainoastaan laulujen sanoilla

Vierailija kirjoitti:

Aurinkoinen iltapäivä on, paiste lämmittää, kaduilla on kansaa hymy huulillaan

 

 

 Hän hymyilee kuin lapsi

 hänen hampaansa helminauhan muodostaa.
 

Lapseni mun, tähti syttymätön, väri aurassain on vielä seestymätön.

Helminauhaa elämän, tänään hiukan ymmärrän. Se kaulalleni kietoutui halusin tai en.

Vierailija kirjoitti:

Helminauhaa elämän, tänään hiukan ymmärrän. Se kaulalleni kietoutui halusin tai en.

jos helmiä kyyneleet ois mua rikkaaksi mainita vois

Vähän ennen kyyneleitä jokin merkki mulle anna sanaton, kasvot vaikka käsiin peitä, silloin tiedän milloin mentävä mun on.

Jos menet pois, joet jäätyvät taas

Sulle vain yli synkän virran sillan rakennan

Tammerkosken sillalla näin heilini ensikerran. Sill oli yllään toffelpaltoo aiai toffelpalttoo

Talvella Talikkalan markkinoilla ja kesällä Tampereella, heilani soitteli saksanpolkkaa elämäni kanteleella

On särkynyt sieluni kannel

Siitä kieli on nyt katkennut

En tiijä miten korjata

Jotain mistä ei oo varma onks se edes hajalla

Täytyy leikkaa, et voi liimata

Lattialla palaset

Ei kasassa pysy

Vaikka koitin liimata

Vierailija kirjoitti:

Lattialla palaset

Ei kasassa pysy

Vaikka koitin liimata

 

Me ollaan ne jotka aina,
vaik olis miten hiton vaikeeta,
tietää että kaiken pystyy korjaamaan
teipillä tai rakkaudella

Me ollaan ne jotka rokkaa ja rollaa, osataan boolaa kun dogaamas ollaan
 

Me ollaan sankareita kaikki

sä olet maa

mä olen kuu

mä olen maa

sä olet kuu

mä olen maa

Oli ku oli ilta, oli vala molemmilta

Sun suuriin lupauksiisi mä luotin, ne vaihtui pian tekokukkasiin.

Anna kaikkien kukkien kukkia kukkia vaan