Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen niin kateellinen muille siitä, että nämä saivat asua lapsuutensa omassa perheessä
27.07.2017 |
Minä en saanut, jouduin asumaan isovanhempien luona.
Koulussa oli kamalaa, kun muut puhuivat mitä kaikkea kivaa olivat tehneet vanhempiensa kanssa. Niiden lellittyyn maailmaan ei mahtunut mitään oikeasti rankkaa. Kaverit ei osanneet arvostaa vanhempiaan ja teininä karkasivat bileisiin ja pyysivät rahaa vaatteisiin. Nyt aikuisena niiden vanhemmat maksaa niiden asunnot ja autot ja opiskelun.
Kommentit (8)
No, sinä sait sentäs asua sukulaistesi luona. Kaikilla ihmisillä ei ole edes heitä.
T. Lastenkotien kasvatti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli esimerkiksi olet minulle kateellinen vain koska vain vanhempieni kanssa saman katon alla?
Se saattoi näyttää ulos hyvältä elämältä, mutta sisällä muhi toisen vanhemman alkoholismi + työttömyys ja toisen mielenterveysongelmat. Ei näistä puhuttu kavereille tai kenellekään muullekaan. Häpesin itseäni ja vanhempiani. Minä toimin äitini vahtijana ja "vanhempana" 12-vuotiaana, mikä ei todellakaan kuuluisi sen ikäiselle. Lisäksi piti estää isää olemasta väkivaltainen toisia kohtaan. Mutta enhän minä näistä kavereille puhunut vaan siitä, kuinka vanhemmat eivät anna rahaa asiaan x.
Mut hei, oonhan omassa perheessäni kasvanut, joten ei mun elämään mitään rankkaa ole mahtunut.
Ihan tavallista tuo on, että vanhemmat ja huoltajat on kaikkien teinien mielestä paskoja ja natseja.
Itse asuin ihan kotona, mutta en koe sen vaikuttaneen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
No, sinä sait sentäs asua sukulaistesi luona. Kaikilla ihmisillä ei ole edes heitä.
T. Lastenkotien kasvatti
No millaista sulla oli siellä?
Oon itse asunut lastenkodissa ja paljon parempi paikka se oli, kuin se muka oma koti.
Olen pahoillani puolestasi, ap.
Auttaisko ajatus, että omille lapsillesi voit tarjota välittävän kodin? e
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin kateellinen niille, joiden ei tarvinnut asua oman perheensä kanssa. Lapsuudenperheeni oli sellainen, että nykyaikana olisi lastensuojelu puuttunut asiaan. Kärsimme köyhyydestä, meillä ei ollut esimerkiksi juoksevaa lämmintä vettä ollenkaan, vaan talvellakin piti käydä ulkohuussissa ja peseytyä saunassa. Taloa lämmitettiin puilla. Ruoaksi oli aamuisin puuroa ja iltaisin perunaa laihan kastikkeen kera. Uusia vaatteita ei saatu eikä harrastuksiin ollut varaa. Vanhempien päihteidenkäyttö ja riitely oli jokapäiväistä. Olen juossut lapsena yöpaitasillani lumihangessa naapuriin soittamaan poliisia isän riehuessa humalassa kotona.
Tuohon aikaan, 70-80-lukujen vaihteessa, maaseudulla vallitsi kuitenkin vielä sellainen ilmapiiri, ettei toisten asioihin puututa. Toivoin usein, että joku naapuri, sukulainen tai vaikka opettaja tekisi meistä lastensuojeluilmoituksen. En tiedä, millaiset resurssit tuolloin lastensuojelulla oli käytettävissä, eli olisiko asiaan lopulta puututtu. Meitä lapsia ei kuitenkaan ajan mittapuulla suoranaisesti pahoinpidelty, ruumillinen kuritushan oli tuohon aikaan vielä yleisesti hyväksyttyä, ja jotain syötävää saimme päivittäin, eli ihan heitteillä emme olleet. Sen perusteella, mitä tiedän sijaisperheistä ja lastenkodeista, uskon, että elämä jopa jossain laitoksessa olisi ollut parempaa kuin kotona omien vanhempien kanssa.
Olisi ollut paljon helpompaa asua missä tahansa muualla kuin kotona.
Alue: Aihe vapaa
Olisit sit asunut vanhempiesi kanssa.