Krooninen pettäjä ja uusi suhde; voiko ihminen totaalisesti muuttua lopullisesti?

Luulen, että jos saa puolisokseen "riittävän kovan luun", joka pystyy manipuloimaan alleen, niin tuo touhu loppuu. Jos saa itseään selkeästi yläpuolella olevan puolison, jolla on iso auktoriteetti, jota kuitenkin himoaa, niin on kiltisti.

Tää ei liity tähän asiaan, mutta kaverini veli oli aikamoinen narsisti ja itsekäs ja hankala ja vielä superälykäs. Uskomatonta, mutta sai itseään topakamman narsistin vaimokseen, joka pisti tuon veljen täysin tossun alle.

Kuulostaa ihan exältäni, hän toimi / toimii juurikin noin.

Aina kun vaihtoi naista, oli katkaisevinaan välit exään aivan kokonaan. Ainakin julkisesti. Salassa piti kuitenkin edelleen yhteyttä entisiin ihastuksiinsa, tapaili, meilaili, soitteli (piilossa pidetty kakkospuhelin hankittu pelkästään tätä varten, eli jos joku ratsaisi hänen "julkisen" puhelimensa tai kotitietokoneensa, ei jäisi kiinni) ja lähetteli edelleen lahjojakin, koruja, pitsihepeneitä, suklaata...

Pitää siis täysin teatteria; mitä enemmän korostaa välien katkenneen, sitä varmemmin pitää salaa yhteyttä. Ja jos mitenkään hiiskahdat mahdollisista epäilyksistä, hän saa itkupotkuraivarit  tyyliin "kuinka KEHTAATKIN epäillä minua!" ja sitten pitää mykkäkoulua päivätolkulla. Kokeile vaikka ihan testimielessä, miten reagoi.

Eli vastaus kysymykseesi: Ei voi muuttua (tai ei muutu), kyseessä on narsisti.

Jos krooninen pettäjä on mielestäsi = pettänyt eksäänsä toistuvasti, en kutsuisi tätä tällä nimellä. Silloin kyse kuitenkin voi olla vain yhdestä suhteesta ja yhdestä naisesta, jota ei kunnioita ja jolle ei kiinnosta olla uskollinen. Jos puhutaan taas siitä, että on pettänyt kaikkia naisia elämässään, ja niitä on ollut lukuisia, voisin puhua kroonisesta pettäjästä. No niin tai näin, ensimmäisen tapauksen mies voi totta kai muuttua, kun tapaa uuden naisen. Toisen tapauksen mies joko ei ole koskaan tavannut riittävän hyvää naista ja voi muuttua, tai sitten ei muutu.

Itse olen pettänyt ensimmäistä puolisoani, kun suhde oli siinä tietyssä pisteessä. Tietenkin olisi ollut tyylikkäämpää ensin erota, mutta aina elämä ei mene niin ja uusi rakkaus kävelee vahingossa vastaan. Nykyistä vaimoani ei tulisi mieleenkään pettää, koska hän on minulle kaikki, mitä voisin toivoa, ja enemmänkin.

Petetyillä naisilla on tapa yrittää lohduttaa itseään näillä "kerran pettäjä aina pettäjä"-lausahduksilla, koska silloin ei tarvi katsoa peiliin ja miettiä oliko itsessä joku vika. Tai myöntää, että joku toinen saattoikin olla sille miehelleen juuri se oikea.

Harva pettää siksi, että "on pettäjä", vaan siksi, että parisuhde ei ole tyydyttävä. Joten tietysti "voi myös muuttua" eli todellisuudessa olla uudessa suhteessa tyytyväinen niin ettei tee mieli pettää.

Eikä kaikki "pettäjämiehet" tai -naiset mitään narsisteja ole. Suuri osa on ihan tavallisia ihmisiä, joiden parisuhteessa on vain asiat pielessä. Toinen ei jaksa huolehtia itsestään, tai läheisyys ja seksi puuttuu kokonaan, tai kinataan ja nalkutetaan asioista ja mitään ei toisen mielestä tee oikein. Siinäpä jo monelle syitä etsiä jotain parempaa.

Ennemminkin on aika narsistista kuvitella, että eihän kukaan nyt MINUA voi pettää olematta "pettäjä" tai "narsisti" tai jotain muuta.

Mä petin exsää useamman kerran. Nyt olen ollut 4 vuotta uskollinen ex-salasuhteen kanssa... Mutta koin pettämisen olevan väärin. Missään kohtaa en ajatellut, että se olisi ollut oikein exälle, oli mun omaa heikkoutta ja vääriä valintoja. Avioliitto oli onneton, mutta siitä olisi pitänyt erota, eikä pettää. Rakastuin siis lopulta ja mulla oli vuoden ajan suhde toiseen mieheen. Aiemmin olin pettänyt exää kolmen eri miehen kanssa. Joo, oikeasti oksettavaa ja todella kadun! Tiesin koko ajan, että meidän pitää erota exän kanssa, en vain osannut. Lapset ja koti ja suvut ja ja ja. Tekosyitä. Olen oppinut, kasvanut, katunut. Exän kanssa on luojan kiitos hyvät välit! Hän on saanut rinnalleen ihanan naisen, joka ei varmasti petä häntä. Tästä olen kiitollinen. Hän ansaitsi mua parempaa, en osannut olla hänelle oikeanlainen vaimo. Uudessa suhteessa toivottavasti osaan.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että jos saa puolisokseen "riittävän kovan luun", joka pystyy manipuloimaan alleen, niin tuo touhu loppuu. Jos saa itseään selkeästi yläpuolella olevan puolison, jolla on iso auktoriteetti, jota kuitenkin himoaa, niin on kiltisti.

Tää ei liity tähän asiaan, mutta kaverini veli oli aikamoinen narsisti ja itsekäs ja hankala ja vielä superälykäs. Uskomatonta, mutta sai itseään topakamman narsistin vaimokseen, joka pisti tuon veljen täysin tossun alle.

Narsisti. Taas tätä. Mutta ihan hyvä jos persoonallisuushäiriöiset menevät keskenään yhteen, eivätpä terveitä ihmisiä häiritse.

Tiedän yhden tapauksen, jossa mies tuli lukuisten pettämistensä vuoksi lopulta jätetyksi, aneli pitkään armoa ja vuodatti krokotiilinkyyneliä ettei vaimo vaan lähtisi. Vaimo oli kuitenkin tehnyt päätöksensä, laittoi eron vireille ja pakkasi laukkunsa. Mies kaivoi ensi töikseen esiin kaikki vanhojen "ystävättäriensä" yhteystiedot, soitteli läpi kaikki ex-heilat ja lopulta tärppäsi: yksi oli kuin olikin vapaana, siispä tätä lämmittelemään. (Pääasia, ettei tarvitse yksin olla ja kohdata omaa itseään ja katsoa peiliin.)

Pian mies halusi muuttaa tämän naisen kanssa yhteen, ja muuttikin. Talokin oli kummasti kovin saman näköinen ja tyyppinen kuin se, missä mies oli asunut ex-vaimon kanssa, tontti ja ympäristökin kuin yksi yhteen. Sitten uudelle naisystävälle alettiin ostaa kovasti saman tyylisiä vaatteita kuin ex-vaimolla oli ollut, mies ehdotti uudelle naiselle samankaltaisia harrastuksia ja elämäntapoja kuin oli ollut exällä. Kaiken huipuksi mies pyrki pikkuhiljaa muokkaamaan myös naisen ulkonäköä; hän ehdotti naiselle  ensin hiusten leikkuuttamista tiettyyn malliin, seuraavalla kerralla niiden värjäämistä ex-vaimon hiusten värisiksi...

Jotenkin aavemaista, mutta ehkä tuo mies saa tällä tavalla rakennettua unelmanaisensa. Uusi nainen ei varmaan olisi kovinkaan iloinen, jos joskus näkisi kuvia miehen ex-vaimosta ja huomaisi, miten hänestä on pikkuhiljaa muokattu ex-vaimon korvike. Siihen, onko mies tuolle kopiolle(kaan) uskollinen, en ota kantaa. Vaikea olisi uskoa niin.

Puhun nyt entisestä suhteestani ja hyvin lyhyesti. Mies sai mennä ja tulla, minä korkeintaan sanoin että toivoisin hänen olevan enemmän kotona. Ei. Kavereiden elämä oli tärkeämpää kuin oma perhe-elämä. No hän jäi kiinni pettämisestä. Olin ollut luottavainen häntä kohtaan. Ero noin 4 vuoden jälkeen tapahtuneesta, että kauan sitä katteli..

Mitä häntä opin tuntemaan, niin hän varmasti tarvitsee naisen, joka kieltää ja käskee, velvoittaa, syyllistää jne että tuntee olonsa tärkeäksi ja että häntä kaivataan. Sillä tavalla saattaisi olla pettämättä kenties.

Vähän samaa mieltä sen kanssa, joka sanoi että pitää olla nainen joka alistaa tms. Narsismia en sotkisi tähänkin. Ehkä ennemmin niin, että tarvitsee äidin joka komentaa.

Mun mies oli tällainen, en tiedä oliko heillä jokin sopimus. Hän oli pari vuotta yksinään/seurustelusuhteessa ennen kuin tapasimme.

En tiedä varmaksi onko hänellä ollut muita. Mutta kamala flirtti hän on. Ei voi selata lehteä juuttumatta katsomaan naisten kuvia. Alkuunsa osti mulle Voguen tai muun ja toi suklaata, luulin että hemmottelee. Itse asiassa osti lehden itselleen, että voi katsella naisia. Siis eihän tää pettämistä ole eikä mitään pahaa, mutta vähän kieroa.

En kauheasti jaksa välittää pettääkö vai ei. Olen tyytyväinen elämääni ja sillä hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tapauksen, jossa mies tuli lukuisten pettämistensä vuoksi lopulta jätetyksi, aneli pitkään armoa ja vuodatti krokotiilinkyyneliä ettei vaimo vaan lähtisi. Vaimo oli kuitenkin tehnyt päätöksensä, laittoi eron vireille ja pakkasi laukkunsa. Mies kaivoi ensi töikseen esiin kaikki vanhojen "ystävättäriensä" yhteystiedot, soitteli läpi kaikki ex-heilat ja lopulta tärppäsi: yksi oli kuin olikin vapaana, siispä tätä lämmittelemään. (Pääasia, ettei tarvitse yksin olla ja kohdata omaa itseään ja katsoa peiliin.)

Pian mies halusi muuttaa tämän naisen kanssa yhteen, ja muuttikin. Talokin oli kummasti kovin saman näköinen ja tyyppinen kuin se, missä mies oli asunut ex-vaimon kanssa, tontti ja ympäristökin kuin yksi yhteen. Sitten uudelle naisystävälle alettiin ostaa kovasti saman tyylisiä vaatteita kuin ex-vaimolla oli ollut, mies ehdotti uudelle naiselle samankaltaisia harrastuksia ja elämäntapoja kuin oli ollut exällä. Kaiken huipuksi mies pyrki pikkuhiljaa muokkaamaan myös naisen ulkonäköä; hän ehdotti naiselle  ensin hiusten leikkuuttamista tiettyyn malliin, seuraavalla kerralla niiden värjäämistä ex-vaimon hiusten värisiksi...

Jotenkin aavemaista, mutta ehkä tuo mies saa tällä tavalla rakennettua unelmanaisensa. Uusi nainen ei varmaan olisi kovinkaan iloinen, jos joskus näkisi kuvia miehen ex-vaimosta ja huomaisi, miten hänestä on pikkuhiljaa muokattu ex-vaimon korvike. Siihen, onko mies tuolle kopiolle(kaan) uskollinen, en ota kantaa. Vaikea olisi uskoa niin.

Ehkä se ex vaimokin oli samalla tavalla muokattu, hyvä että lähti

Vierailija kirjoitti:

Jos mies jatkaa uuden naisensa kanssa parisuhde/perhe-elämää muuttamatta kuviossa muuta kuin puolison roolia vetävän naisen henkilöllisyyden, ei mikään todellakaan viittaa miehen käytöksen kehittymiseen.

(mitä muuten tarkoittaa "YLI-uskollinen"??)

Uusi nainen on stand-in, laastarisuhde, korvike - you name it.

Se ettei mies halua edes kommunikoida kanssasi (oletan että olet tämä "petetty ex-vaimo"), osoittaa päinvastoin kypsymättömyyttä kohdata realiteetteja.

Hänhän ei ole omasta mielestään "tehnyt mitään väärin" (mitä nyt jäi kiinni täysin viattomalta/merkityksettömästä syrjähypystä!), vaan "perheenrikkoja" ja väärintekijä olit sinä - jättämällä hänet.

Se oli valtava loukkaus hänen kehittymätöntä egoaan kohtaan.

Juuri tuo uuteen naiseen samantien tarrautuminen ja leikkiminen ettei mikään ole elämässä muuttunut - ainakaan huonompaan suuntaan - kertoo sen että mies on työntänyt päänsä pensaaseen koko tilanteen suhteen.

Mietipä uudelleen: viittaako mikään oivaan mahdollisuuteen kasvaa ja kehittyä miehenä ja puolisona??

Komppaan tätä, hyvin ilmaistu.

Jos mies roikkuu aina yhden suhteen raunioilla niin kauan, että ehtii katsoa uuden valmiiksi, ei hän tule mihinkään muuttumaan. Hän ei kykene hetkeäkään olemaan ilman suhdetta (kyse ei siis välttämättä ole seksuaalisista tai sosiaalisista tarpeista, vaan jonkinlaisen statuksen ylläpitämisestä, kasvojen säilyttämisestä  sekä siitä, ettei uskalla kohdata omia demoneitaan > kasvaa) joten hän pyörii itsensä kanssa päättymätöntä kehää.

Säälittää ne naiset, jotka tällaisen miehen kanssa päätyy yhteen. Yleensä tämän tyyppiset miehet ovat vielä kehittyneet todella taitaviksi puhujiksi ja liehittelijöiksi ja ovat oppineet tietämään, mitä romantiikannälkäinen nainen kaipaa... Niinpä mies puhuu kuin ruuneperi ja hukuttaa naisen huomionosoituksiin ja siirappisiin viesteihin, ja naispolo menee lankaan. 

Mustasukkainen nainen joka on lisäksi torjuttu, yrittää esiintyä miesseurassa häiriköidäkseen koska ei tajua tyhmässä kupolissaan, että sama seuraa jatkossakin; naisen mustasukkaisuus jatkuu.

Sellaista joka on jo torjunut sellaisen naikkosen, ei asia tietenkään pahemmin rassaa eikä masenna. Omat on naikkosen kuset ja housut.

Mutta jos mies ei ole kerennyt olla juuri muiden naisen kanssa, kuin seurustella yhden kanssa pitkään? Esim. ollut yhden naisen kanssa 20- 35v. ikäisenä ja tuona aikana pettänyt säännöllisesti. Niin ei osaa sanoa, että millainen on ollut ennen 20v., kun ei ole pidempään seurustellut kenenkään kanssa. Ap

Mikä pettämällä alkaa, se pettämällä päättyy.

Minun eksäni petti ensimmäistä vaimoaan jonkun yhden illan jutun kanssa. Sitten petti silloista tyttöystäväänsä minun kanssani, ja lopulta minua myös.

Ex on aika erikoinen persoona. Ei mitenkään komea, mutta erikoisella tavalla varmasti edelleen monen mieleen (jos ei muuten niin ammattinsa puolesta). Luulen että hän myös tarvitsee naisen joka näyttää kaapin paikan ja käskee pysymään kotona (ja antaa kuitenkin välillä mennä).

Kun hän petti minua, kaikki oli meidän suhteessa ainakin näennäisesti hyvin. Kun hän sitten jäi kiinni, kielsi ensin kaiken ja sitten äkkiä halusi minusta eroon asap. Kun vuosi eron jälkeen hän kuuli että seurustelin, tuli hän kotiini itkemään ettei tämän pitänyt mennä näin. Vuosi siitä vielä, oli talo rakenteilla uuden naisen kanssa, lapsi tulossa ja naimisiinkin menivät. En tiedä oliko tämä nainen se jonka kanssa minua petti, eikä sillä ole väliä. Yhteisten tuttujen kertoman mukaan heillä menee hyvin ja ex on hyvä isä, mikä ei yllätä yhtään.

Kieltämättä joskus mietin mikä minussa ei ollut riittävää ja että pettääkö hän vielä tätäkin vaimoa. Toivon totta kai että ei petä.