Kosmetologiammatin negatiivisia puolia?

Pieni palkka on alan huonoja puolia. Lisäksi alalla on vähän palkkatöitä, enemmänkin yrittäjyyttä. Se voi olla plussaa tai miinusta itsestä riippuen. 

Leipä on usein palasina maailmalla eli monenlaista osaamista tarvitaan. Kosmetologin perustyön lisäksi meikkaajan koulutus ja taidot ja mahdollisesti rakennekynsien tai tekoripsien teko leventää leipää. Isossa kaupungissa voi pärjätä jollain suppeallakin alalla kuten laittamalla vain ripsiä, mutta pienemmillä paikkakunnilla sellaisella ei elä. Lisäksi nämä jutut ovat hyvin muodin mukana kulkevia. Nyt pinnalla ovat ripset, nekin ovat jo vähän menossa. Kymmenen vuotta sitten geelikynsien tekijöitä oli vaikka ja kuinka, mutta sitten niiden kysyntä vain romahti.

Kynsiä ja ripsiä tehdessä on voimakkaat aineet käytössä, ja ne ovat allergisoivia ja altistavat astmalle.

Entä onko ällöttävää tehdä jalkahoitoa tai putsata ihoa?

Jalkahoitojen teko varmaan ällöä..

En näe kyllä kosmetologin ammatissa yhtään hyvää puolta.

Kemikalisoituminen. Siinä altistaa itsensä niin hirveille myrkyille.

Tokana sanoisin palkka.

Kolmantena esim. epähygieeniset asiakkaat tai tietty turvattomuus yrittäjyydessä tai juuri muodin muuttuessa. Toisaalta kaikissa ammateissa tarvitsee uudelleenkouluttautua, ettei siinä tietysti mitään uutta ole.

Mutta ajattele, kun ulkona sataa räntää ja saa töissä olla tunnelmavalaistuksessa ja haistella aromaterapeuttisia öljyjä? Eikö muka kuulosta ihan mukavalle työlle? Vai tylsistyykö siihen ja onko vaikeaa jos asiakkaan kanssa ei synkkaa?

Vuokratuoli/huone. Alan nopesti muuttuva kehitys. Pitäisi jaksaa jatkuvasti kouluttautua ja lukea alan lehtiä. Monesti asiakkaat on niitä ongelmatapauksia, niin hygienialtaan kuin luonteeltaankin. Vaaditaan mahdottomia....possusta kun ei vaan tehdä prinsessaa, eli moni odottaa mahdottomia. Pitää kestää paineita, asiakkaan pettymyksi, solvauksia ja sitä, että asiakas ei enää koskaan saavukkaan, vaikka aikakin oli varattu. Pitkätkin asiakas.suhteet voi päättyä näin, ettei koskaan selviä, että teinkö jotain väärin, alkoiko jokin allergia, vai muuttiko henkilö....kukaties sairastunut vakavasti.

Näitä nyt ne päällimmäiset.

Minä valmistuin kosmetologikiksi 1995 ja totesin jo opiskeluaikana käytännön harjoittelussa, että en halua ko. hommia tehdä. Tässä mun syitä:

-Työasennot on huonoja ja selkä kovalla koetuksella.

- Jalkahoidot on tosi raskaita ja monesti ällöttäviä tehdä. Niihin kuluu paljon aikaa, eikä hinta voi kuitenkaan olla kovin korkea, koska muuten ei tule asiakkaita.

- Monet asiakkaista ovat fyysisesti todella luotaantyöntäviä. En tykännyt yhtään tehdä kasvohoitoa jollekin epäpuhtaalle rasvanaamalle, puristella mustapäitä ja poksautella finnejä vieraasta selästä, poistaa kovettumia jalkasienikoivesta tai vahata bikinirajoja tainnuttavasti hiivalta lemahtavasta römpsästä.

- Tuotteiden tyrkkymyynti. Käytännössä yksityisenä yrittäjänä toimivan kosmetologin leivästä iso osa tulee tuotemyynnistä. Itse vihaan sitä, että minulle tyrkytetään tuotteita ja sen vuoksi en osaa itsekään myydä muille mitään.

Mikäli yllä mainitut seikat ei sinua häiritse ja olet valmis perustamaan oman yrityksen, niin sitten vaan opiskelemaan!

Vierailija kirjoitti:

Mutta ajattele, kun ulkona sataa räntää ja saa töissä olla tunnelmavalaistuksessa ja haistella aromaterapeuttisia öljyjä? Eikö muka kuulosta ihan mukavalle työlle? Vai tylsistyykö siihen ja onko vaikeaa jos asiakkaan kanssa ei synkkaa?

Minä olen myyntijohtaja ja voin vaikka joka päivä laittaa tunnelmavalaistuksen ja haistella aromaterapeuttisia öljyjä, muttei silti tarvitse koskea kenenkään känsäisiä koipia tai väkisin vääntää juttua jonkun pahantuulisen Martina Aitolehden kanssa.

Kyllä ihmisistä huolehtimisesta on pako pitää tuossa työssä. Ei se ole vain kivaa päiväkahvittelua. Palkka on jotain 2000e Helsingissä, muualla voi olla huonompi. Samalla olet vastuussa esimerkiksi asiakkaasi näkökyvystä. Siis ihan laillisessa vastuussa. Ne liimat on ihan tappokamaa. Osassa on jopa lyijyä ja yli 70% sisältävät laittomia ja haitallisia materiaaleja. Sen lisäksi, että joudut itse päivät pitkät koskemaan ja haistelemaan, niin jos asiakas vähänkin väärin liikahtaa niin saatat tuhota toisesta silmästä näkökyvyn tai vaikka vahingossa muurata silmän umpeen. Siitä parin tonnin palkasta sitten maksetaan niitä korvauksia.

Pisteenä iin päälle on epävarmuus siitä, että asiakas edes saapuu. Jos asiakas ei ilmesty sovittuun tapaamiseen, et saa palkkaa. Jos asiakas on myöhässä, et voi tehdä koko hoitotoimenpidetää. Laskutatko kokonaan ja mahdollisesti vaarannat uudelleenbuukkauksen vai laskutatko vai käytetystä ajasta? Tällaisia kysymyksiä pääset pohtimaan kynttilänvalossa, kun puristelet jonkun finnejä.

Työajat myös huonot, iltapainotteista (noh makukysymys, itse en tykkää olla kolmea pidempään töissä, tuntuu että koko päivä kuluu työpaikalla, jos on vaikka viiteen, saati seitsemään tai myöhempään asti)

Vieraiden ihmisten toosakarvojen repiminen ja näppylöiden puristelu.

Jos ryhtyisin alalle (en ryhdy), yrittäisin suuntautua jonkinlaiseksi ekokosmetologiksi. Varmaan suuntaus on tulevaisuudessakin kasvava, eikä itse tarvisi haistella akryylejä ja liimoja. Karvoja poistelisin ihan vain sokerilla ja vahalla ja pinsetillä. Tietysti sitten täytyisi olla jotain "ekompia" tuotteita käytössä myös kasvohoidoissa. Ehkä niitä myös saisi todennäköisemmin kaupattua kuin tuotteita keskimäärin. 

Toki jos haluaa tehdä vain niitä ripsiä ja kynsiä, siihen ei tarvita kosmetologin monivuotista koulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Jos ryhtyisin alalle (en ryhdy), yrittäisin suuntautua jonkinlaiseksi ekokosmetologiksi. Varmaan suuntaus on tulevaisuudessakin kasvava, eikä itse tarvisi haistella akryylejä ja liimoja. Karvoja poistelisin ihan vain sokerilla ja vahalla ja pinsetillä. Tietysti sitten täytyisi olla jotain "ekompia" tuotteita käytössä myös kasvohoidoissa. Ehkä niitä myös saisi todennäköisemmin kaupattua kuin tuotteita keskimäärin. 

Toki jos haluaa tehdä vain niitä ripsiä ja kynsiä, siihen ei tarvita kosmetologin monivuotista koulutusta.

Miksi niitä saisi todennäköisemmin kaupattua kuin keskimäärin? Ellei kysymys ole todella halvoista tuotteista, niin tiettyjen keskihintaisten luksustuotteiden myynti on siirtynyt enemmän ja enemmän nettiin. Ne saattavat sen kerran ostaa sinulta, mutta ebaysta sen saa aina halvemmalla loppujen lopuksi.

Ekopalveluille varmasti löytyy kysyntää, mutta kohtaako hinta. Ekoihmiset eivät pääsääntöisesti ole niitä, jotka ovat kulutusintoisimia ns. turhuuksiin. Toimipisteen tulisi siis ainakin olla joko Helsingissä, Turussa tai Tampereella. Halpa vuokratila hyvien kulkuyhteyksien päässä missä tahansa näistä on melkoinen ihme. Etenkin jos valmista asiakaskuntaa ei jo ole vaan se pitää hankkia.

Näen tässä potentiaalia, mutta myös paljon oletuksia. Tietysti et alalle ole ryhtymässä, joten sinänsä ei huolta, mutta jos joku muu nyt saa kipinän koittaa. Muistakaa sitten ainakin mainostaa jossain vegaanisissa kosmetiikkaryhmissä.

Minua himottaisi tuo finnien puristelu mutta ehkä siitäkin voi saada tarpeekseen. Olen ihan toisella alalla, ei ammatillista kokemusta aiheesta. :->

Asiakkaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ryhtyisin alalle (en ryhdy), yrittäisin suuntautua jonkinlaiseksi ekokosmetologiksi. Varmaan suuntaus on tulevaisuudessakin kasvava, eikä itse tarvisi haistella akryylejä ja liimoja. Karvoja poistelisin ihan vain sokerilla ja vahalla ja pinsetillä. Tietysti sitten täytyisi olla jotain "ekompia" tuotteita käytössä myös kasvohoidoissa. Ehkä niitä myös saisi todennäköisemmin kaupattua kuin tuotteita keskimäärin. 

Toki jos haluaa tehdä vain niitä ripsiä ja kynsiä, siihen ei tarvita kosmetologin monivuotista koulutusta.

Miksi niitä saisi todennäköisemmin kaupattua kuin keskimäärin? Ellei kysymys ole todella halvoista tuotteista, niin tiettyjen keskihintaisten luksustuotteiden myynti on siirtynyt enemmän ja enemmän nettiin. Ne saattavat sen kerran ostaa sinulta, mutta ebaysta sen saa aina halvemmalla loppujen lopuksi.

Ekopalveluille varmasti löytyy kysyntää, mutta kohtaako hinta. Ekoihmiset eivät pääsääntöisesti ole niitä, jotka ovat kulutusintoisimia ns. turhuuksiin. Toimipisteen tulisi siis ainakin olla joko Helsingissä, Turussa tai Tampereella. Halpa vuokratila hyvien kulkuyhteyksien päässä missä tahansa näistä on melkoinen ihme. Etenkin jos valmista asiakaskuntaa ei jo ole vaan se pitää hankkia.

Näen tässä potentiaalia, mutta myös paljon oletuksia. Tietysti et alalle ole ryhtymässä, joten sinänsä ei huolta, mutta jos joku muu nyt saa kipinän koittaa. Muistakaa sitten ainakin mainostaa jossain vegaanisissa kosmetiikkaryhmissä.

Keskihintaiset luksustuotteet? Ei kai luksustuote voi olla keskihintainen?

Miksi päättelet ekokosmetiikan olevan sama kuin vegaaninen kosmetiikka? 

Miksi teet oletuksia, että ekokosmetologin pitäisi toimia Helsingissä, Turussa tai Tampereella? Miksi juuri näissä? Länsirannikolla käytetään pienisssä kaupungeissa enemmän rahaa palveluihin kuin vaikkapa Vantaalla. Oulu on Turkua isompi kaupunki, mutta se ei käy ekokosmetologille?

Miksi näet potentiaalia, mutta myös oletuksia? Et yhtään vaivaudu erittelemään, saati perustelemaan? Tykkäät vain arvostella? Miksi ekokosmetologilla pitäisi olla halpa vuokratila, miksi käypä hinta hyvällä liikepaikalla ei riitä? Onko olemassa ylipäätään jotain vegaanisia kosmetiikkaryhmiä, miksi ne olisivat tärkeämpiä kuin muu normaali markkinointi ml. Facebook-sivut?

Millaisia asiakkaita kosmetologeilla sitten käy, kun asiakkaat mainittiin negatiiviseksi puoleksi? Millä todennäköisyydellä joukossa on joku vaikea tyyppi, joku jolla on likaiset hiukset... mitä muita niitä voi sitten olla...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ryhtyisin alalle (en ryhdy), yrittäisin suuntautua jonkinlaiseksi ekokosmetologiksi. Varmaan suuntaus on tulevaisuudessakin kasvava, eikä itse tarvisi haistella akryylejä ja liimoja. Karvoja poistelisin ihan vain sokerilla ja vahalla ja pinsetillä. Tietysti sitten täytyisi olla jotain "ekompia" tuotteita käytössä myös kasvohoidoissa. Ehkä niitä myös saisi todennäköisemmin kaupattua kuin tuotteita keskimäärin. 

Toki jos haluaa tehdä vain niitä ripsiä ja kynsiä, siihen ei tarvita kosmetologin monivuotista koulutusta.

Miksi niitä saisi todennäköisemmin kaupattua kuin keskimäärin? Ellei kysymys ole todella halvoista tuotteista, niin tiettyjen keskihintaisten luksustuotteiden myynti on siirtynyt enemmän ja enemmän nettiin. Ne saattavat sen kerran ostaa sinulta, mutta ebaysta sen saa aina halvemmalla loppujen lopuksi.

Ekopalveluille varmasti löytyy kysyntää, mutta kohtaako hinta. Ekoihmiset eivät pääsääntöisesti ole niitä, jotka ovat kulutusintoisimia ns. turhuuksiin. Toimipisteen tulisi siis ainakin olla joko Helsingissä, Turussa tai Tampereella. Halpa vuokratila hyvien kulkuyhteyksien päässä missä tahansa näistä on melkoinen ihme. Etenkin jos valmista asiakaskuntaa ei jo ole vaan se pitää hankkia.

Näen tässä potentiaalia, mutta myös paljon oletuksia. Tietysti et alalle ole ryhtymässä, joten sinänsä ei huolta, mutta jos joku muu nyt saa kipinän koittaa. Muistakaa sitten ainakin mainostaa jossain vegaanisissa kosmetiikkaryhmissä.

Keskihintaiset luksustuotteet? Ei kai luksustuote voi olla keskihintainen?

Miksi päättelet ekokosmetiikan olevan sama kuin vegaaninen kosmetiikka? 

Miksi teet oletuksia, että ekokosmetologin pitäisi toimia Helsingissä, Turussa tai Tampereella? Miksi juuri näissä? Länsirannikolla käytetään pienisssä kaupungeissa enemmän rahaa palveluihin kuin vaikkapa Vantaalla. Oulu on Turkua isompi kaupunki, mutta se ei käy ekokosmetologille?

Miksi näet potentiaalia, mutta myös oletuksia? Et yhtään vaivaudu erittelemään, saati perustelemaan? Tykkäät vain arvostella? Miksi ekokosmetologilla pitäisi olla halpa vuokratila, miksi käypä hinta hyvällä liikepaikalla ei riitä? Onko olemassa ylipäätään jotain vegaanisia kosmetiikkaryhmiä, miksi ne olisivat tärkeämpiä kuin muu normaali markkinointi ml. Facebook-sivut?

Luksustuote voi olla minkä hintainen tahansa. Vaikkapa parin euron huulirasva, joka sisältää ruususuolaa ja kuu valossa poimittuja rosmariininjuuria.

Jos näet markkinaraon esim Mikkelissä, niin toki laita sinne pystyyn. Yleensä erikoistuneiden palveluiden ei kannata lähteä pienemmille paikkakunnille ensin. Kysymys kuuluu: onko tämä bisnes pystyssä viiden vuoden päästä?

Niin ja vegaaninen ei tietysti ole pakko, mutta on automaattisesti eläinkokeeton ja on tällä hetkellä suurimpia nousevia ekotrendejä. Aallon harja meni jo vuosi sitten, mutta mukaan ehtii vielä. Jos ekokosmetologi palvelu on erikoistunut vain ekoiluun, niin mihin perustuu väite kasvavasta suuntauksesta? Alalla ei ole näkynyt tätä trendiä ja Suomessa yleisesti ekotrendejä on laskussa 2004 huipun jälkeen. Moni pytinki on joutunut ovet sulkemaan. Mikä olisi tässä bisneksessä siis se erottajatekijä? Kenelle ja missä palveluita suunnataan? Ekoryhmä ei ole helppo kuluttajaryhmä, sillä he ovat kulutustietoisia. Muille taas ei ole suurta väliä sertifikaatilla vaan hintalapulla. Mutanaamio käydään hakemassa sieltä, missä maksaa vähän ja minne pääsee helposti. Kilpailu alalla on kova, joten lokaatio muodostuu kaupungeissa ongelmaksi, pikkupitäjissä taas asiakkaiden haaliminen.

Onnea ja menestystä, kuka hommaan lähtee. Olen itse perustanut 3 pienyritystä, joista jokainen vielä ihmeen kaupalla pystyssä. Nyt teen osa-aikaisesti töitä vauvojen ja ekoilun parissa ulkopuoliselle, joka koittaa nostaa profiilia Suomen markkinoilla. Fakta on se, että harvalla on edes varaa olla kiinnostunut siitä, mikä maksaa ekstraa ja niistä pitää vielä löytää ne, jotka ovat kiinnostuneet ekosta - kosmetologin tapauksessa vielä paikallisväestöstä.

Vanhusten jalkahoito, yleensä sellaisilla eniten tarvetta joilla on jalkasieni ja sentin paksut keltaiset varpaankynnet.

Pahanhajuisten äijien järkyttävät talifinninaamat.

Perskarvojen vahaus, etenkin miehiltä.

Ripsien ährääminen kaksi tuntia per asiakas.

En keksi mitään hyvää puolta?