Miten selitätte itsellenne maailman epäoikeudenmukaisuutta?

Jälleensyntyminen. Elämme monta monta elämää. Joskus ollaan hyviä, joskus pahoja, joskus kärsitään ja joskus nautitaan.

En mitenkään. 

Ihan selviytymisen perusajatuksella. Vahvempi pärjää ja muut hoitaa ikävät asiat. Ihminen on kuitenkin raadollinen eläin, ei auta puku, eikä hienot puheet. Valta turmelee, sen näkee jo pienessä mittakaavassa, esim. monessa perheessä tai työyhteisössä.

Asiat, joihin ihminen itse ei voi mitenkään vaikuttaa, ovat lähes aina sattumaa. Väärään aikaan väärässä paikassa tai oikeaan aikaan oikeassa paikassa. 

Nallekarkeilla ei ole tapana mennä tasan. Eikä ihmislajin perusluonteeseen kuuluva mulkkuuskaan asiaa yleensä auta.

Ajattelen että kukaan ei kuitenkaan lopulta selviä ilman vastoinkäymisiä ja niistä on vaan jatkettava eteenpäin.Vastoinkäymisiä on myös hankala lähteä vertailemaan.

Synti. Jos sitä tekee paljon kärsii. Synnin palkka on KUOLEMA

Vierailija kirjoitti:

Synti. Jos sitä tekee paljon kärsii. Synnin palkka on KUOLEMA

Elämän seuraus on KUOLEMA.

Syntiinlankeemus. Olemmeko nähneet vanhurskaan lasta kerjäämässä?

Ei se mammona mitään ratkaise.

Oletko AP kade?

Syntiinlankeemuksella. Maailma on hyvin epätäydellinen. Taivaassa vasta kaikki tulee olemaan täydellistä. Täällä mennään näillä. Ei mene tasan nallekarkit.

En mitenkään. Toisilla on paremmat mahdollisuudet (raha, perhesuhteet, maa, koulutus), sekä geenit (terveys, ulkonäkö) jne. Osa pärjää tuurilla todella hyvin. Suomessa voi sinnikkyydellä päästä "normaaliin" arkeen, mutta vain jos ei ole idiootti tai aina sairaana.

Paremmin pärjäävä ei mitenkään pakosta ole "ansainnut" asemaansa, eikä välttämättä osaa sitä arvostaa. Siitä on kuitenkin turha olla katkera, tekee vain itselle hallaa se.