Miten add-adhd tutkitaan ja hoidetaan AIKUISELLA
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei sen enempää tutkittu. Vaan kun tiettyjä ongelmia ole, tehtiin vaan lääkekokeilu ADHD-lääkkeillä, että jospa niistä on apua sekä töissä että arkielämässäni esiintyneisiin ongelmiin (keskittymiskyvyttömyys töissä, laskujen maksamisongelmat vaikka olisi rahaa, aina kaikki tavarat hukassa, koti törkyläjä). Lääkkeistä oli apua joten olen jäänyt niitä syömään. En tiedä onko mulla edes siellä psykiatrin tiedoissa mitään virallista ADHD diagnoosia vai ei. Ihan sama mulle, pääasia että avun tuova lääke on löytynyt.
Mitä lääkkeitä kokeiltiin? Onko sivuvaikutusta?
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei sen enempää tutkittu. Vaan kun tiettyjä ongelmia ole, tehtiin vaan lääkekokeilu ADHD-lääkkeillä, että jospa niistä on apua sekä töissä että arkielämässäni esiintyneisiin ongelmiin (keskittymiskyvyttömyys töissä, laskujen maksamisongelmat vaikka olisi rahaa, aina kaikki tavarat hukassa, koti törkyläjä). Lääkkeistä oli apua joten olen jäänyt niitä syömään. En tiedä onko mulla edes siellä psykiatrin tiedoissa mitään virallista ADHD diagnoosia vai ei. Ihan sama mulle, pääasia että avun tuova lääke on löytynyt.
Mulla sama. Saitko "pysyvän" reseptin vai vain tietyn määrän lääkkeitä kokeoluun?
Ensin mulla oli neuropsykologin tutkimukset (2x2h)ja diagnoosin vahvisti alaan erikoistunut psykiatri, nämä tapahtui yksityisellä. Julkisella puolella voi vaatia tutkimuksiin pääsyä terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin kautta. Prosessi voi olla pitkä ja mutkikas, joten hetkessä mitään tuskin tapahtuu. Hoidon suhteen pitää myös olla turhankin aktiivinen, mitään ei tarjota suoraan... En tiedä muuttuivatko asiat nyt paremmiksi, kun aikuisille tuli käypähoitosuositus, toivottavasti :)
Omaa hoitopolkua en ole saanut, käyn ilmaisella kolmannen sektorin taholla toimintaterapeutilla. Pitäisi vaatia, hakea, ruinata kuntoutusta, pyytää todistuksia ja lausuntoja jne, ja nämä asiat on monelle addille pulmallisia. Siks oiskin hyvä, jos joku läheinen toimis apuna prosessin aikana.
Tsemppiä pelottelustani huolimatta, matka kannattaa tehdä :)
Vierailija kirjoitti:
Ensin mulla oli neuropsykologin tutkimukset (2x2h)ja diagnoosin vahvisti alaan erikoistunut psykiatri, nämä tapahtui yksityisellä. Julkisella puolella voi vaatia tutkimuksiin pääsyä terveyskeskuslääkärin tai työterveyslääkärin kautta. Prosessi voi olla pitkä ja mutkikas, joten hetkessä mitään tuskin tapahtuu. Hoidon suhteen pitää myös olla turhankin aktiivinen, mitään ei tarjota suoraan... En tiedä muuttuivatko asiat nyt paremmiksi, kun aikuisille tuli käypähoitosuositus, toivottavasti :)
Omaa hoitopolkua en ole saanut, käyn ilmaisella kolmannen sektorin taholla toimintaterapeutilla. Pitäisi vaatia, hakea, ruinata kuntoutusta, pyytää todistuksia ja lausuntoja jne, ja nämä asiat on monelle addille pulmallisia. Siks oiskin hyvä, jos joku läheinen toimis apuna prosessin aikana.
Tsemppiä pelottelustani huolimatta, matka kannattaa tehdä :)
Tekeekö muutakin kuin haastattelee siinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei sen enempää tutkittu. Vaan kun tiettyjä ongelmia ole, tehtiin vaan lääkekokeilu ADHD-lääkkeillä, että jospa niistä on apua sekä töissä että arkielämässäni esiintyneisiin ongelmiin (keskittymiskyvyttömyys töissä, laskujen maksamisongelmat vaikka olisi rahaa, aina kaikki tavarat hukassa, koti törkyläjä). Lääkkeistä oli apua joten olen jäänyt niitä syömään. En tiedä onko mulla edes siellä psykiatrin tiedoissa mitään virallista ADHD diagnoosia vai ei. Ihan sama mulle, pääasia että avun tuova lääke on löytynyt.
Mitä lääkkeitä kokeiltiin? Onko sivuvaikutusta?
Concertaa käytän. Ainoa sivuvaikutus on ruokahalun puuttuminen, mutta se ei ole mikään ongelma vaan oikeastaan hyvä koska olin ennen ylipainoinen (ADHD impulsiivisuus ulottui myös syömiseen). Nyt täytyy vaan sitten syödä ihan tietoisesti, ei voi luottaa nälän tai ruokahalun tunteisiin. Syöminen ei kuitenkaan mitenkään myöskään inhota eikä ota vastaan, joten on oikeastaan ihan mukava että voi vaan rationaalisesti päättää ruokavalionsa sen mukaan mikä on terveellistä ja pysyä siinä, ilman että mielihalut hannaa vastaan.
Sen sijaan jos lääke joskus jää pois on todella kamala olo. Kerran lähdin toiselle puolelle Suomea veljeni luo ja unohtui lääkkeet. En olisi ikinä kuvitellut millainen olo tuli. Hirvittävä uupumus ja päänsärky, jotenkin epätodellinen olo, sähköiskun tunteita lihaksissa. En olisi uskaltanut autolla ajaa kotiin siinä kunnossa eikä mulla ollut e-reseptiä joten vanhempani joutuivat hakemaan lääkkeet Helsingistä ja tuomaan autolla Kuopioon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei sen enempää tutkittu. Vaan kun tiettyjä ongelmia ole, tehtiin vaan lääkekokeilu ADHD-lääkkeillä, että jospa niistä on apua sekä töissä että arkielämässäni esiintyneisiin ongelmiin (keskittymiskyvyttömyys töissä, laskujen maksamisongelmat vaikka olisi rahaa, aina kaikki tavarat hukassa, koti törkyläjä). Lääkkeistä oli apua joten olen jäänyt niitä syömään. En tiedä onko mulla edes siellä psykiatrin tiedoissa mitään virallista ADHD diagnoosia vai ei. Ihan sama mulle, pääasia että avun tuova lääke on löytynyt.
Mulla sama. Saitko "pysyvän" reseptin vai vain tietyn määrän lääkkeitä kokeoluun?
Sain ensin aika pieneen määrään reseptin ja aika pian uuden ajan psykiatrille, jotta katsotaan miten lääke toimii ja tarvittaessa vaihdetaan annosta tai lääkettä. Mulla vaan sattui toimimaan erinomaisesti ensimmäinen kokeiltu, ja sain sitten suoraan ihan normi reseptin. Kerran vuodessa täytyy kyllä käväistä siellä yksityisellä psykiatrilla resepti uusimassa, ja on rajoitettua paljonko apteekista pystyy kerralla reseptistä ostamaan. Tämä siksi että käyttämälläni lääkkeellä on myös väärinkäyttöä kun on amfetamiinijohdannainen.
Todellakin tekee muutakin kun haastattelee :) Nepsytutkimuksissa oli hahmotustestejä, sanatestejä, matikka-ja muistitehtäviä, piirtämistä, tarkkuustehtäviä aikarajojen sisällä, päättelytehtäviä jne. Psykiatri pyysi vanhempia täyttämään useamman sivun lomakkeen, jossa kyseltiin lapsuudestani, koulunenestyksestä, motoriikan kehittymisestä, taidoista ja vahvuuksista. Olen siis ihan aikuinen ihminen, mutta oireiden tulee olla jo lapsuudessa, jos on adhd/add.
Puhuin epäilyistäni psykiatrilleni, joka teki testin. Sen perusteella tulos oli selvä.
Vierailija kirjoitti:
Puhuin epäilyistäni psykiatrilleni, joka teki testin. Sen perusteella tulos oli selvä.
Niin ja sen jälkeen sitten äitiäni pyydettiin myös mukaan ja sitä ennen käskettiin täyttää lappuja liittyen lapsuuteeni. Hän ei osannut kyllä vastata juuri mihinkään, mutta sain sen diagnoosin koska oireisto oli vahva.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei sen enempää tutkittu. Vaan kun tiettyjä ongelmia ole, tehtiin vaan lääkekokeilu ADHD-lääkkeillä, että jospa niistä on apua sekä töissä että arkielämässäni esiintyneisiin ongelmiin (keskittymiskyvyttömyys töissä, laskujen maksamisongelmat vaikka olisi rahaa, aina kaikki tavarat hukassa, koti törkyläjä). Lääkkeistä oli apua joten olen jäänyt niitä syömään. En tiedä onko mulla edes siellä psykiatrin tiedoissa mitään virallista ADHD diagnoosia vai ei. Ihan sama mulle, pääasia että avun tuova lääke on löytynyt.
Kävitkö siis yksityisellä psykiatrilla? Jos kävit, niin missä? Itsellä myös add-oireita, ja mielelläni menisin hyvälle lekurille joka osaisi auttaa. Kiitos jos viitsit vastata! :)
Vierailija kirjoitti:
Todellakin tekee muutakin kun haastattelee :) Nepsytutkimuksissa oli hahmotustestejä, sanatestejä, matikka-ja muistitehtäviä, piirtämistä, tarkkuustehtäviä aikarajojen sisällä, päättelytehtäviä jne. Psykiatri pyysi vanhempia täyttämään useamman sivun lomakkeen, jossa kyseltiin lapsuudestani, koulunenestyksestä, motoriikan kehittymisestä, taidoista ja vahvuuksista. Olen siis ihan aikuinen ihminen, mutta oireiden tulee olla jo lapsuudessa, jos on adhd/add.
Vanhemmat mukana aikuista tutkittaessa??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin tekee muutakin kun haastattelee :) Nepsytutkimuksissa oli hahmotustestejä, sanatestejä, matikka-ja muistitehtäviä, piirtämistä, tarkkuustehtäviä aikarajojen sisällä, päättelytehtäviä jne. Psykiatri pyysi vanhempia täyttämään useamman sivun lomakkeen, jossa kyseltiin lapsuudestani, koulunenestyksestä, motoriikan kehittymisestä, taidoista ja vahvuuksista. Olen siis ihan aikuinen ihminen, mutta oireiden tulee olla jo lapsuudessa, jos on adhd/add.
Vanhemmat mukana aikuista tutkittaessa??
Joo, aktiivisuus-tarkkaavuushäiriön diagnostisiin kriteereihin kuuluu että oireita on täytynyt esiintyä jo ennen 10 v ikää (synnynnäinen neuropsykiatrinen sairaus, tämä erottaa oireilun mm. ahdistushäiriöön liittyvästä sekundaarisesta keskittymiskyvyttömyydestä ja motorisesta levottomuudesta) ja siksi tuo vanhempien haastattelu pyritään toteuttamaan jos mahdollista.
Itselläni ei sen enempää tutkittu. Vaan kun tiettyjä ongelmia ole, tehtiin vaan lääkekokeilu ADHD-lääkkeillä, että jospa niistä on apua sekä töissä että arkielämässäni esiintyneisiin ongelmiin (keskittymiskyvyttömyys töissä, laskujen maksamisongelmat vaikka olisi rahaa, aina kaikki tavarat hukassa, koti törkyläjä). Lääkkeistä oli apua joten olen jäänyt niitä syömään. En tiedä onko mulla edes siellä psykiatrin tiedoissa mitään virallista ADHD diagnoosia vai ei. Ihan sama mulle, pääasia että avun tuova lääke on löytynyt.