Miten masennuslääkkeet ovat parantaneet elämääsi?

Parantaneet sairautta

Vierailija kirjoitti:

Parantaneet sairautta

Miten?

Olo ei ole kestämätön ihan kaiken aikaa.

Sain fiiliksen, että oon melkein jumala ja pystyn mihin vaan eli loppumattoman itseluottamuksen kaikkeen

Pystyn käymään töissä, harrastamaan, olemaan äiti, elämään elämää. Ennen makasin sängyn pohjalla suunnittelemassa itsemurhaa.

Vierailija kirjoitti:

Olo ei ole kestämätön ihan kaiken aikaa.

No mitä ne siis sulle tekee?

Pitävät paniikki- ja ahdistuneisuushäiriön kurissa niin, että voin elää normaalia elämää.

Koen voimakasta yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kun syön mömmöjä.

Vierailija kirjoitti:

Sain fiiliksen, että oon melkein jumala ja pystyn mihin vaan eli loppumattoman itseluottamuksen kaikkeen

Mikä sun lääke on? Mäkin haluan.

Vaikea sanoa mikä se kemiallinen vaikutusmekanismi on kun en ole kemisti, joten en pysty vastaamaan "miten" masennuslääkkeet tekevät sen että ahdistaa ja masentaa vähemmän ja on enemmän energiaa (poisti myös kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet kun elimistö ei ole niin stressitilassa koko ajan).

Olenko mä ainoa joka erakoitui lääkkeiden takia? Olen kuin apaattinen muumio.

Essitalopraami auttanut (monia muitakin kokeillut): fyysinen vireystaso kohonnut, itsetunto ja aloitekyky parantunut. Toiveikkuus ja sosiaaliset suhteet lisääntyneet.

Alkaa huomata elämää ympärillään ja kiinnostua siitä, jopa nauraa esim. telkkaria katsoessa, vaikka ei vielä olisi päässyt paljonkaan kotiovea pitemmälle. Tajuaa että edessäpäinkin on jotain ja sieltä se jonain päivänä selviää. Huomaa itse että loputon muutaman ajatuksen ympärillä pyöriminen hellittää. Jokin kaiken elämän paikoilleen puristanut vanne hellittää. Masennus voi siis olla puutumista läpikotaisin ja jaksamattomuutta ilman dramatiikkaa. Elämä vain haihtuu tiehensä, eikä ole helppoa itse tajuta miten masentunut on, kun kaikki on pahimmillaan.

Pystyn käymään töissä ja viettämään muutenkin normaalia elämää eli käymään harrastuksissa, tapaamaan ihmisiä, olemaan parisuhteessa jne. Ennen lääkitystä elin sairasloman kynnyksellä, elämää oli pelkkää taistelua. Löysin myös onnekseni toimivan lääkityksen nopeasti.

Nyt käyn terapiassa ja syksyllä on tarkoitus alkaa jättää lääkitystä pois, ja se on ehdottomasti tavoitteena. Tällä hetkellä lääkitys jarruttaa terapiaa, koska en pääse kuitenkaan kunnolla käsiksi tunteisiini. Nyt olemme terapiassa rakentaneet työkaluja vaikeiden tunteiden käsittelyyn, jotta en putoa tyhjän päälle, kun lääkitys vähenee ja loppuu. Sitten pääsemme myös terapiassa ns. asiaan, kun en syö enää lääkkeitä ja tunteet ja ajatukset pääsevät paremmin esille.

Vierailija kirjoitti:

Olenko mä ainoa joka erakoitui lääkkeiden takia? Olen kuin apaattinen muumio.

Lääkkeen vaikutus on todella hyvin, hyvin, hyvin yksilöllinen. Muumioksi voi joutua jos lääke ei sovi, jos sitä on liian suuri annos tai - mikä todella yllättävää - liian pieni annos. Ja kannattaa aloittaa puolikkaalla reseptin annoksella ja nostaa siitä viikon tai kahden kuluttua, ja olla lääkäriin yhteydessä vaikka soittopyynnön kautta. Suomessa aloitetaan aika reippaasti lääkitys, esim. USA:ssa saatetaan nostaa neljännes kerrallaan.

Vierailija kirjoitti:

Pitävät paniikki- ja ahdistuneisuushäiriön kurissa niin, että voin elää normaalia elämää.

Hyvä! Mikä lääke?

Mulle haluttsis antaa lääkitys. En uskaltais oikein ottaa vaikka muistini on jo mennyttä, elämä tasapaksua puuroa ja ihmiset karttaa mua, ennen niin sosiaalista ja tykättyäkin ihmistä.

Masennuslääke on niille, joille enemmän ei ole tarpeeksi. Paska juttu, että ne on sallittu myyntiin ilman kunnollista tutkimustietoa http://ideas.ted.com/the-hidden-truth-about-our-prescription-medication…

Omakohtaista kokemustakin on: ei tehnyt mieli seksiä, suu kuvui ja looginen ajattelu ei toiminut tippaakaan. Mikään ei oikeastaan tuntunut miltään.

Ei kaikki syöpälääkkeetkään auta kaikkia ja sivuvaikutukset on karmeat, mutta silti ne on parempi vaihtoehto kuin ei mitään parannuskeinoa.

Ja varmaan löytyy miljoona salaliittoteoriasivustoa joiden mielestä syöpä paranee vain kun menee lenkille ja syö terveellisesti.