Vierailija

Ex-mieheni oli minua kohtaan väkivaltainen, törkeän alistava ja äkkipikainen sekä jotenkin kieroutunut (muuttui yhtäkkiä kuin toiseksi ihmiseksi ja teki pahaa), mutta ulkopuolisia kohtaan näkyi sosiaalinen, normaali, komeahko, elämässään menestynyt "dynaaminen" henkilö. Erosimme ja meillä on yhteishuoltajuus sekä miehellä kolmasosa kuukaudesta lähivanhemmuutta ja lisäksi lomia kaksi viikkoa kesäisin.

Lapset ovat olleet nyt noin 1,5 viikkoa isänsä kanssa ex-anoppilassa ja he käyttäytyvät jotenkin taantuneesti. 4-vuotiaalla on pientä kehityspoikkeamaa (jonka syytä olen ihmetellyt itse siitä lähtien kun sitä alkoi ilmetä -- vauvana hän oli normaali) ja hän käyttäytyy entistäkin pakkomielteisemmin sekä saa raivonpuuskia. 3-vuotias kehittyi aiemmin todella hyvin, mutta on alkanut käyttäytyä epäempaattisesti sekä hokee samaa kysymystä/lausetta toistuvasti, vaikka ennen oli todella terävä ja hyvä ilmaisemaan itseään suullisesti.

Ex-mieheni puolustautuu sillä, että olen hänen mielestään neuroottinen ja pikkutarkka, jolloin hänen vanhempansa eivät enää ota mua tai mielipiteitäni vakavasti. Olemme olleet sosiaaliviranomaisten kanssa tekemisissä aiemmin miehen raivokohtausten ja väkivaltaisuuden vuoksi, joten he tuntevat tilanteen. Esikoinen on terveydenhuollon piirissä seurannassa ja hoitokontaktissa kehityspoikkeamien vuoksi.

Mutta mitä mä voisin tehdä, jotta välttäisin exän mahdollisen haitallisen vaikutuksen lapsiin? Meillä on lastenvalvojalla sovittu asiat ja olemme noudattaneet niitä. Olen yrittänyt puhua ex-miehelle itseäni huolestuttavista seikoista ja ehkä pienestä osasta niitä hän on ottanut jotain vinkkiä käytännön toimiinsa. Itse teen vain parhaani ja yritän tarjota lapsille aineellisesti ja henkisesti tasapainoisen ympäristön sekä virikkeitä. Omista sukulaisistani ainakaan kukaan ei ole kehitysvammainen tai pahasti häiriintynyt.

En ymmärrä, miksi lapset aina taantuvat isänsä seurassa ja alkavat käyttäytyä erikoisesti. Itselläni on todella kova työ saada sitä käytöstä normalisoitumaan ja tilanne on pahin sen jälkeen, kun he tulevat isänsä luota. Auttaisiko joku muu asia tässä tilanteessa?

  • ylös 0
  • alas 2

Kommentit (1)

Vierailija

Osaavatko lapset kertoa mitä ovat puuhanneet tuona aikana? 

Outo käytös voi toki johtua ikävöinnistäkin, tuo on ptikä aika olla erossa lähivanhemmasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla