Miksi korkeakouluopiskelusta on tullut normaali?

Suomessa on liikaa yliopistoja ja jopiltakin aloilta pääsee suoraan kortistoon. Ammattimiehiä ja naisia tarvitaan kuten putkimiestä, kirvesmiestä, poliisia, palomiestä, lähihoitajaa jne. 

En keksi muuta selitystä kuin sen, että maailma on paljossa monimutkaistunut. Mutta ainakin itse en pidä ammattikoulun käyneita, mitenkään vähempiarvoisena.  

Aika monet käytännön hommat on automatisoitu.

Vaarini ajatteli, että koulujen käyminen ja kirjojen lukeminen on turhaa.

Hänen poikansa eivät tainneet käydä edes oppikoulua, koska kyllähän hyvälle työmiehelle aina töitä löytyy eikä siihen mitään papereita tarvita.

Ne pojat ovatkin sitten kaikki pitkäaikaistyöttömiä alkoholisteja. Osaavat maatilan hommat ja kaataa metsää, mutta kun siihen ei enää tarvita niin montaa käsiparia. Tilojakin on vähemmän Eu:hun liittymisen jälkeen.

Ainakin omat vanhemmat nousivat köyhyydestä pelkän koulutuksen avulla hyvätuloisiksi.

Itselleni ei vielä niin ole käynyt, mutta tarkoitus olisi lääkikseen mennä. Ehkä siitä saisi enemmän kuin varastohommissa (automatisoidaan), kassalla (automatisoidaan) tai yritysjuristina (automatisoidaan).

Se on ollut sitä aina. Yliopisto on normaali.

Vierailija kirjoitti:

Amikset ovat kuin alempaa kastia, vieläpä ihan reilusti alempaa. Miksi korkeakoulutus on ainoa hyväksytty väylä elämään?

Koska ihmisen sielu on edelleen yhtä pieni kuin kivikaudella. Sinne ei kovin montaa asiaa mahdu, johonkin on vain takerruttava.

Kun katsot ympärillesi, kenen matalapalkkalaisen tulot riittävät peruselämiseen?

Hanttihommia ei ole enää tarjolla. Koulutus duunin mukaan.

Kaikesta valtavasta koulutuksesta huolimatta, suurin osa vastaajista ei edes osannut lukea AP:n kysymystä.

Vierailija kirjoitti:

Kun katsot ympärillesi, kenen matalapalkkalaisen tulot riittävät peruselämiseen?

Ja mitä tarjoat vaihtoehdoksi? - Lisää koulutusta, ja senkin päälle lisää koulutusta?  - Suomessa on jo nyt korkeakoulutus menettänyt arvoaan huomattavasti. Ei pelkkä korkeakoulutus takaa automaattisesti paksumpaa tilipussia. Toki tässä kohtaa on alakohtaisia eroja, mutta emme me kaikki voi ruveta ja ryhtyä vain korkeapalkkaisiksi neurokirurkeiksi, eikä jokaisesta diplomi-insinööristä ole "uudeksi Nokian luojaksi, tai ekonomista Sammon takojaksi.    

Ehkä siitä on tullut normaali juuri näiden asenteiden takia ja kierre on valmis. Olen itsekin törmännyt korkeakoulutetuilta sellaiseen puheeseen, että amiksilla ei ole vastuunottokykyä ja pitkäjännitteisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Kun katsot ympärillesi, kenen matalapalkkalaisen tulot riittävät peruselämiseen?

Siis...? Aika monen, itse asiassa!

Amiksenkin jälkeen voi halutessaan jatkaa korkeakouluun, ainakin AMK:hon on ihan hyvät mahdollisuudet päästä. Yliopisto lienee vaikeampi, mutta ei sekään mikään mahdottomuus ole, jos on oikein sinnikäs ja yritteliäs. Tai jos käy AMK:n siinä välissä.

Koska Suomessa tehtiin koulutuspoliittinen päätös, että yli puolet tulevista ikäluokista korkeakoulutetaan. Ajateltiin että koulutus takaa hyvän elämän kuten menneinä aikoina, mutta siinä ei vaan ymmärretty ottaa huomioon Nokia -huuman vuosina ettei korkeakoulutetuille ole loputtomasti kasvavaa kysyntää. Mikään yritys ei voi kasvaa jatkuvasti kovalla vauhdilla. Eikä myöskään älytty tuota jonkun jo mainitsemaa tietokoneiden työvoimaa vähentävää vaikutusta.

Myös AMK:t ovat aivan turha Suomen oloissa ja osittain ne tuotiin kouluturmarkkinoille jotta suomalaiset hyvin palvelleet opistotutkinnot saataisiin yhtä arvostetuiksi kuin ulkomaalaiset vastineensa. Olen nähnyt todella monta AMK:sta valmistunutta sairaanhoitajaa ja insinööriä, joita ei hyvällä tahdollakaan voi sanoa korkeakoulutetuiksi, saati akateemiseksi.

Kohta ollaan siinä tilanteessa että korkeakoulutettujen on lähdettävä hakemaan ulkomailta töitä. Sellaisissa maissa joissa korkeakoulutus on maksullista olisivat suomalaiset hyvissä asemissa jos kielitaitoa riittää.

Koska kaikki entiset opistotkin muutettiin korkeakouluiksi. Valmistuneet tekevät suorittavaa työtä suurin osa. Koulutus kärsinyt inflaation.

Suomen valtion politiikan johdosta.

Tarkoituksena oli männävuosina korkeakouluttaa suurin osa ikäluokasta.

Paikkoja on lisätty niin paljon, että hiukan heikommillakin älynlahjoilla pääsee opiskelemaan.

Rahvas tuntee ylemmyyttä kun pääsevät opiskelemaan ja alkavat mollata niitä, jotka eivät mene opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Aika monet käytännön hommat on automatisoitu.

Vaarini ajatteli, että koulujen käyminen ja kirjojen lukeminen on turhaa.

Hänen poikansa eivät tainneet käydä edes oppikoulua, koska kyllähän hyvälle työmiehelle aina töitä löytyy eikä siihen mitään papereita tarvita.

Ne pojat ovatkin sitten kaikki pitkäaikaistyöttömiä alkoholisteja. Osaavat maatilan hommat ja kaataa metsää, mutta kun siihen ei enää tarvita niin montaa käsiparia. Tilojakin on vähemmän Eu:hun liittymisen jälkeen.

Ainakin omat vanhemmat nousivat köyhyydestä pelkän koulutuksen avulla hyvätuloisiksi.

Itselleni ei vielä niin ole käynyt, mutta tarkoitus olisi lääkikseen mennä. Ehkä siitä saisi enemmän kuin varastohommissa (automatisoidaan), kassalla (automatisoidaan) tai yritysjuristina (automatisoidaan).

Voi sua 👍

"Nykyisillä koulutusmäärillä jokaisesta nuoresta ikäluokasta joka 60:s valmistuu lääkäriksi."

"Satoja lääkäreitä uhkaa siis työttömyys, varsinkin kun sosiaali- ja terveysmenoista pitäisi jatkuvasti säästää."

Mut jospa sä oot opintojesi eliittiä niin saat työpaikan. Pidä realismi kuitenkin mielessä. https://yle.fi/uutiset/3-9693952

Voi tietysti olla, että onneton elämäni johtuu koulutuksesta tai sen puutteesta. Olen yksinäinen, mutta olen myös käsittänyt, että korkeastikoulutettu voi olla yksinäinen. Vaikkakin omien havaintojeni perusteella  yksinäisissä on enemmän matalasti koulutettuja. Olen periaatteessa kouluttamaton, amistutkinto löytyy alan nollatyökokemuksella. Työhaastatteluissa olen ollut elämäni aikana 4 kertaa ja aina saanut sen työpaikan.

Mitä tulee taloudelliseen tilanteeseeni niin olen siihen kuitenkin tyytyväinen. Tienaan vähän alle 1500e nettona. Pakolliset menot 520e ja loput n. 1000e elämiseen. Eli vaikka olen pienituloinen niin en koe eläväni puutteessa.

Sen verran realisti kuitenkin olen, etten usko pääseväni 40+ vuotiaana töihin ilman papereita. Ne paikat mitkä eivät vaadi koulutusta menee nuoremmille. Se on kuitenkin sen ajan murhe ja eihän sitä tiedä olenko enää hengissäkään silloin.

Ehkä ihmiset hakeutuvat korkeakouluihin sen vuoksi, että sieltä löytyy heitä kiinnostavia aloja sekä haluavat päästä elämässä eteenpäin. Raha kuitenkin pyörittää maailmaa ja jos sitä on enemmän kuin vähemmän niin elämä on helpompaa.

Pelkän amiksen käynytkin voi kyllä tienata ihan mukavasti, ainakin miesvaltaisilla aloilla. Eivätkä kaikki akateemisetkaan ammatit ole tulotasoiltaan mitään lääkäri-/juristi-/diplomi-insinööri-/ekonomi-tasoa. Esim. lastentarhanopettajilla ja kirjastonhoitajilla on melko pieni palkka.