Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

"Päästään yhteenkasvaneet kaksoset erotettiin leikkauksella USA:ssa Vanhemmat ottivat hurjan riskin. Kaksosten todennäköisyyden selviytyä kerrottiin olevan ainoastaan kaksi prosenttia, mutta vanhemmat ottivat riskin tästä huolimatta. Lapset selvisivät, mutta heistä tuli kehitysvammaisia leikkauksen myötä"

Mietin mikä on oikein. Leikata lapset erilleen ja ns vammauttaa heidät vai antaa olla kiinni toisissaan ja muuten terveenä ilman kehitysvammaa. Tietysti hyvin vaikea päätös ollut.

Vierailija kirjoitti:

Onko tällä hetkellä liikkeellä jotain vatsatautia?

Olen ollut jo kaksi päivää

vatsakuralla ja aamusta hain Tokmannilta aikuisten housuvaippoja jotta voisi mennä lääkäriin.

Mutta kesken terkkari matkan oli käännyttävä takasin kun tulikin housuvaippaan annos.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sukupuolen määritelmä?

Suomen kielessä on termit biologinen sukupuoli, sosiaalinen sukupuoli eli sukupuoli-identiteetti.

Biologinen sukupuoli jaetaan kolmeen naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittyvä) tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin (hedelmöittävä).

Sukusolujen lisäksi vaikuttaa sukupuolikromosomit, -hormonit, elimet ja sukurauhaset biologisen sukupuolen määrittämiseen.

Kahden yleisemmän lisäksi kolmas yleiskategoria on intersukupuolisisuus. Jossa siis edellä mainitut biologisen sukupuolen määrittävät seikat ovat ristiriidassa keskenään tai mahdotonta määrittää. Näitä henkilöitä on noin 0,5-1,7 prosenttia ihmisistä. Joskus intersukupuolisuus havaitaan vasta teini-iässä tai kun henkilö yrittää lisääntyä.

Sosiaalinen sukupuoli on laajempi käsite, johon vaikuttaa biologia, psyykkiset, kulttuurilliset, kasvatukselliset ja sosiaaliset seikat. Suurimmalla osalla ihmisistä biologinen ja sosiaalinen sukupuoli vastaavat toisiaan.

Päivittäisessä elämässä sosiaalinen sukupuoli on se millä on väliä. Biologisella sukupuolella on väliä, kun valitaan kumppania, jonka kanssa haluaa lisääntyä ja terveydenhuollossa. Muille ihmisille sillä ei pitäisi olla mitään väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Poissaoloa seuraavaan tapaamiseen valmistautuessasi ota selvää kurssikavereilta, mitä kurssilla on tehty ja tehtäväksi annettu.

Poissaolon syyksi ei hyväksytä lomamatkoja, työssäkäyntiä tai päällekkäistä kurssia.

Varaudu korvaamaan hyväksyttäväkin poissaolo korvaavilla tehtävillä.

Hyväksyttävistäkin syistä tapahtuvilla poissaoloilla voi kurssilla olla suoritustavasta johtuva poissaolokatto.

Opettajalle opiskelijoiden poissaolot tuottavat usein lisätyötä, joten pyri ensisijaisesti selvittämään kurssisisällöt itsenäisesti. Opettajaa ei myöskään voida velvoittaa tekemään erikoisjärjestelyjä poissaolon takia (esim. antamaan suullista palautetta kirjallisesti)."

Tässä erään yliopiston luennoilta yms poissa olemiseen liittyen. Mietin vaan jos ei pidä yhteyttä kurssikavereihin niin miten saa sitten nuo tiedot jos opettajalta ei ole oikein "luvallista" kysyä? Eivät kaikki pidä yhteyttä muihin niin paljon. Ymmärrän sen, että opettajan ei tarvi tehdä lisätyötä yms, mutta pitäisihän jokaisen silti pysyä opinnoissa mukana, vaikka joutuisi joskus olemaankin pois.

Yliopisto on itsenäisten ja omista asioista vastuussa olevien aikuisten opiskelupaikka. Kukaan ei määräile sua eikä kukaan myöskään rupea paapomaan sinua. Se kannatta sisäistää aikaisin.

Jos ilmoittaudut kurssille, siellä vaaditaan, että opiskelija itse on vastuussa omista asioistaan. Sinun olisi siis pitänyt varmistaa etukäteen jo kurssille ilmoittautuessasi, että saat jollain tavalla matskut, jos olet sallitusta syystä poissa. Yleensähän nykyään on käytössä Moodle-alustat sun muut, joten yhteydenpito on helppoa. Toki monet lehtorit ja muut kurssinvetäjät usein laittavatkin kaiken materiaalinsa sinne Moodleen. Poissaollut opiskelija sitten itse huolehtii sen omaksumisesta. Jos Moodle ei ollut käytössä teillä, sitten sinun olisi heti alussa pitänyt varmistaa, että sulla on edes yhden opiskelijakaverin yhteystiedot.

Yliopisto-opiskelijana et voi myöskään piiloutua väitteen "en ole opiskelijakaverieni kanssa tekemisissä" taakse. Yliopisto-opinnoissahan kurssien ja seminaarien tavoitteena on nimenomaan olla yhteydessä opiskelukavereihin, sehän on koko yliopiston idea: tiedeyhteisö. Siellä ei vain opita kurssilla niitä kurssin sisältöaiheita vaan opiskellaan myös sitä tieteellistä viestintää eri tavoin. Miten ajattelit pääseväsi läpi opinnäytetöistä, proseminaareista ja graduseminaareista (saati tutkijaseminaareista), jos et viesti proffien, lehtorien ja opiskelukaveriesi kanssa?

Sinuna ottaisin nyt lusikan kauniiseen käteen ja ottaisin yhteyttä johonkin opiskelukaveriin. Ja lupaat sitten vastavuoroisesti huolehtia siitä, että hän saa tarvittaessa tukea sinulta.

No ei kannata nyt alkaa minulle ilkeilemään. En ole edes yliopistossa vielä. Kysyin vaan muuten asiaa. Tämähän oli typerien ja nolojen kysymysten ketju. Monet jutut elämässäni pohjautuvat siihen että ihminen on lopulta omillaan. Näin tuo kaunis ajatus siitä, että yliopisto on tiedeyhteisö ei varmasti kosketa kaikkia. Monet vaan jäävät ulkopuolelle ja näin pitää heidänkin silti yrittää siellä pärjätä. Olen itse kokenut jo sen kaiken monessa koulussa. Tietysti jos siellä olisin niin yrittäisin selvitä kaikesta. Kaikki eivät vaan pysty olemaan kovin sosiaalisia. En viitsi elämäni tänne selostaa, mutta esim kiusaamista ollut.

Olen eri, mutta edellisen vastausta ei kannata ottaa itsensä, vaan kannataa ottaa siitä opiksi. Viestissä ei ollut mitään ilkeilyä tai henkilökohtaisuuksiin menemistä, vaan suora ja selkeä vastaus siitä miksi verkostoituminen on yliopistossa tärkeää.

Yliopisto-opinnot ovat luonteeltaan sellaisia että on hyvin haastavaa pärjätä opiskeluissa tekemättä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Ja työelämässä asiantuntijatehtävissä (mihin yliopistosta yleensä päädytään) on jo melkein mahdotonta pärjätä ilman minkäänlaisia verkostoitumistaitoja.

On ok olla introvertti, ujo, traumojakin on tosi monella yliopisto-opiskelijalla koulukiusaamisesta ja muista asioista, mutta sosiaalisia taitojaan voi yrittää kehittää haasteista huolimatta. Voi aloittaa ihan kirjoista ja oppaista, esim Jevgen Särki (jos muistan nimen oikein) kirjoittaa blogiinsa aika simppeleitä konkreettisia neuvoja joista olen itse hyötynyt.

Jos yhtään lohduttaa niin yliopistossa on vähän alasta riippuen melko persoonallista porukkaa, on niitä koulussa yksin jääneitä älykköjä ja nörttejä, on autismin kirjolla olevia ja paljon muita. Ei ehkä jossain taloustieteissä niin paljon, mutta esimerkiksi luonnontieteiden puolella ja teknisillä aloilla. Itsekin jäin peruskoulussa vähän yksin ja jouduin aika pahasti kiusatuksikin, mutta sain kavereita yliopistossa kun siellä oli niin paljon muitakin "omituisia otuksia" joista löysin ne omat ihmiset.

Mitä tarkoittaa jos näyttelijä tituleeraa itsensä metodinäyttelijäksi? Yleensä nämä ovat aina miehiä enkä tiedä yhtäkään naispuolista metodinäyttelijää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Poissaoloa seuraavaan tapaamiseen valmistautuessasi ota selvää kurssikavereilta, mitä kurssilla on tehty ja tehtäväksi annettu.

Poissaolon syyksi ei hyväksytä lomamatkoja, työssäkäyntiä tai päällekkäistä kurssia.

Varaudu korvaamaan hyväksyttäväkin poissaolo korvaavilla tehtävillä.

Hyväksyttävistäkin syistä tapahtuvilla poissaoloilla voi kurssilla olla suoritustavasta johtuva poissaolokatto.

Opettajalle opiskelijoiden poissaolot tuottavat usein lisätyötä, joten pyri ensisijaisesti selvittämään kurssisisällöt itsenäisesti. Opettajaa ei myöskään voida velvoittaa tekemään erikoisjärjestelyjä poissaolon takia (esim. antamaan suullista palautetta kirjallisesti)."

Tässä erään yliopiston luennoilta yms poissa olemiseen liittyen. Mietin vaan jos ei pidä yhteyttä kurssikavereihin niin miten saa sitten nuo tiedot jos opettajalta ei ole oikein "luvallista" kysyä? Eivät kaikki pidä yhteyttä muihin niin paljon. Ymmärrän sen, että opettajan ei tarvi tehdä lisätyötä yms, mutta pitäisihän jokaisen silti pysyä opinnoissa mukana, vaikka joutuisi joskus olemaankin pois.

Yliopisto on itsenäisten ja omista asioista vastuussa olevien aikuisten opiskelupaikka. Kukaan ei määräile sua eikä kukaan myöskään rupea paapomaan sinua. Se kannatta sisäistää aikaisin.

Jos ilmoittaudut kurssille, siellä vaaditaan, että opiskelija itse on vastuussa omista asioistaan. Sinun olisi siis pitänyt varmistaa etukäteen jo kurssille ilmoittautuessasi, että saat jollain tavalla matskut, jos olet sallitusta syystä poissa. Yleensähän nykyään on käytössä Moodle-alustat sun muut, joten yhteydenpito on helppoa. Toki monet lehtorit ja muut kurssinvetäjät usein laittavatkin kaiken materiaalinsa sinne Moodleen. Poissaollut opiskelija sitten itse huolehtii sen omaksumisesta. Jos Moodle ei ollut käytössä teillä, sitten sinun olisi heti alussa pitänyt varmistaa, että sulla on edes yhden opiskelijakaverin yhteystiedot.

Yliopisto-opiskelijana et voi myöskään piiloutua väitteen "en ole opiskelijakaverieni kanssa tekemisissä" taakse. Yliopisto-opinnoissahan kurssien ja seminaarien tavoitteena on nimenomaan olla yhteydessä opiskelukavereihin, sehän on koko yliopiston idea: tiedeyhteisö. Siellä ei vain opita kurssilla niitä kurssin sisältöaiheita vaan opiskellaan myös sitä tieteellistä viestintää eri tavoin. Miten ajattelit pääseväsi läpi opinnäytetöistä, proseminaareista ja graduseminaareista (saati tutkijaseminaareista), jos et viesti proffien, lehtorien ja opiskelukaveriesi kanssa?

Sinuna ottaisin nyt lusikan kauniiseen käteen ja ottaisin yhteyttä johonkin opiskelukaveriin. Ja lupaat sitten vastavuoroisesti huolehtia siitä, että hän saa tarvittaessa tukea sinulta.

No ei kannata nyt alkaa minulle ilkeilemään. En ole edes yliopistossa vielä. Kysyin vaan muuten asiaa. Tämähän oli typerien ja nolojen kysymysten ketju. Monet jutut elämässäni pohjautuvat siihen että ihminen on lopulta omillaan. Näin tuo kaunis ajatus siitä, että yliopisto on tiedeyhteisö ei varmasti kosketa kaikkia. Monet vaan jäävät ulkopuolelle ja näin pitää heidänkin silti yrittää siellä pärjätä. Olen itse kokenut jo sen kaiken monessa koulussa. Tietysti jos siellä olisin niin yrittäisin selvitä kaikesta. Kaikki eivät vaan pysty olemaan kovin sosiaalisia. En viitsi elämäni tänne selostaa, mutta esim kiusaamista ollut.

Olen eri, mutta edellisen vastausta ei kannata ottaa itsensä, vaan kannataa ottaa siitä opiksi. Viestissä ei ollut mitään ilkeilyä tai henkilökohtaisuuksiin menemistä, vaan suora ja selkeä vastaus siitä miksi verkostoituminen on yliopistossa tärkeää.

Yliopisto-opinnot ovat luonteeltaan sellaisia että on hyvin haastavaa pärjätä opiskeluissa tekemättä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa. Ja työelämässä asiantuntijatehtävissä (mihin yliopistosta yleensä päädytään) on jo melkein mahdotonta pärjätä ilman minkäänlaisia verkostoitumistaitoja.

On ok olla introvertti, ujo, traumojakin on tosi monella yliopisto-opiskelijalla koulukiusaamisesta ja muista asioista, mutta sosiaalisia taitojaan voi yrittää kehittää haasteista huolimatta. Voi aloittaa ihan kirjoista ja oppaista, esim Jevgen Särki (jos muistan nimen oikein) kirjoittaa blogiinsa aika simppeleitä konkreettisia neuvoja joista olen itse hyötynyt.

Jos yhtään lohduttaa niin yliopistossa on vähän alasta riippuen melko persoonallista porukkaa, on niitä koulussa yksin jääneitä älykköjä ja nörttejä, on autismin kirjolla olevia ja paljon muita. Ei ehkä jossain taloustieteissä niin paljon, mutta esimerkiksi luonnontieteiden puolella ja teknisillä aloilla. Itsekin jäin peruskoulussa vähän yksin ja jouduin aika pahasti kiusatuksikin, mutta sain kavereita yliopistossa kun siellä oli niin paljon muitakin "omituisia otuksia" joista löysin ne omat ihmiset.

Just näin. Omassa vastauksessani toin esiin sitä mikä mentaliteetti yliopistossa on. Ne säännöt joista kerroin löytyvät lähes samanalaisina useimpien yliopistojen verkkosivuilta.

Kannustaisin itse ketä tahansa hakemaan yliopistoon, jos kokee jonkin aineen/tutkinnon kiinnostavan. Sillä, onko sosiaalisia rajoitteita, ei ole suurtakaan väliä, jos pystyy opintojen edetessä kehittymään tarpeeksi. Yleensä motivaatio tähän tulee siitä, että innostuu alaan. Tärkeää on vain hahmottaa faktat, jotka toin esiin: 1) olet itse vastuussa opintojesi suorittamisesta ja 2) tutkinnon suorittamiseen usein sisältyy joitakin sosiaalisia taitoja vaativia osuuksia.

Kun yliopistoon on päässyt sisälle, tehdään yleensä HOPS aika nopeasti. Se auttaa hahmottamaan opintojen sisältöä ja kokonaisuutta, sekä tekemään omia valintoja, ja seuraamaan opintojen edistymistä. Tähän vaiheeseen kannattaa paneutua kunnolla, koska tässähän sosiaalisesti rajoittunut voi edetä pieni askelin niihin vaativimpiin juttuihin omien rajoitteidensa kannalta.

Jos ongelmia tulee voinnin tai opintojen kanssa, nykyisin yliopistoilla on suhteellisen paljon tukipalveluita. Jos tilanne on niin vaikea, ettei pystykään aloittamaan uutta lukukautta, voi aina ilmoittautua poissaolevaksi siksi ajaksi että saa hoitoa ja vointi paranee, ja palata jatkamaan sitten kun voimat riittävät. Poissaoloilmoitus pitää siis tehdä samassa aikatauluissa kuin läsnäoloilmoittautuminen, eli niissä ei kannata epäröidä. Lisäksi toki kannattaa hakea sairaslomaa tms. että varmistaa toimeentulonsa, katkaista opintotuen maksu ko. lukuvuodeksi, etteivät tukikuukaudet kulu.

Yliopistossa suhtaudutaan yleensä melko hyvin jos on asiallisia syitä pidentää opinto-oikeutta. Myös opintotuen tukikuukausia voi anoa lisää Kelalta.

Ei siis kannata siirtää hakemista tai opintojen aloittamista, vaikka jännittäisi joitakin asioita etukäteen. Yliopiston kannalta tärkeintä on opiskelija oma aktiivisuus ja motivaatio opintojen suhteen, onko realistinen opintosuunnitelma, ja jos terveyssyistä tulee matkalla vaikeuksia, yleensä opiskelijan tulee ottaa yhteys yliopiston henkilökuntaan ja hoitaa asia, niin se on vain pieni hidaste matkan varrella. Yliopiston ja opiskelijan tavoite on tässä sama: saada opiskelija valmistumaan, joten uskon että asiat aina lutviutuvat.

Kysytyistä sora-alan asioista ei täällä voi antaa vastausta. Opiskelijan on otettava yhteys sinne pääkallopaikalle, kerrottava oma tilanteensa ja kysyä miten toimitaan. Omia ratkaisuehdotuksia on aina hyvä olla, eli opiskelijan kannattaa tulla puolitiehen vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko kuukautiset naisille mielestäsi tabu vielä vuonna 2023? Nimittäin muutama viikko sitten olin paikalla huoneessa, jossa oli naisia ja miehiä. Eräs lievästi kehitysvammainen nainen sanoi, että hänellä on kuukautiset ja toinen nainen sanoi hänelle, että "Ei noin saa sanoa kun on miehiä paikalla". Minäkin lievästi kehitysvammainen jäin miettimään, että johtuiko se todella vain siitä, että paikalla oli miehiä vai siitä, että me emme tunteneet kaikki toisiamme ihan hirveän hyvin vai keksikö tuon sanoja jonkun ensimmäisenä mieleen tulleen tekosyyn sille, että miksi ei ole sopivaa puhua asiasta.

Enpä ole huomannut että kuukautiset olisivat nykyään tabu naisten kesken kaveripiirissä, mutta ehkä joo, useimmat naiset eivät puhu niistä julkisesti. Kyse ei ole niinkään tabusta, vaan siitä, että monet pitävät niitä yksityisasioina. Toisaalta joillakin näyttää olevan vielä vanhakantaisia käsityksiä, että miesten edessä ei saisi menkoista puhua. Se liittyy kristinuskoon, jossa naisia on pidetty saastaisina kuukautisten aikana ja synnytyksen jälkeen.

Asenteissa on varmasti ero eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kesken.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa jos näyttelijä tituleeraa itsensä metodinäyttelijäksi? Yleensä nämä ovat aina miehiä enkä tiedä yhtäkään naispuolista metodinäyttelijää.

Metodinäytteleminen tarkoittaa sitä, että näyttelijä todella eläytyy roolinsa.

Metodinäyttelmistä opiskelevat useimmat näyttelijät, mutta riippuu roolista, valitaanko tämä tapa ilmentää hahmoa. Metodinäytteleminen sopii parhaiten pääosarooliin, jonka henkilö on elokuvassa keskiössä ja jota tarkastellaan syvällisesti ja etenkin hyvin realistisesti, uskottavasti.

Usein näyttelijä pyrkii tekemään roolistaan uskottavan omaksumalla roolihahmon ulkoasun, eli lihomalla, laihtumalla, hiusten, yms. avulla, omaksumalla esim. historiallista henkilöä näytellessään tämän äänen, puhetavan tai opettelemalla roolinsahahmonsa taitoja.

Ennen filmauksen aloittamista, hän voi alkaa tutustua roolinsa eri tavoin, esimerkiksi jos hän näyttelee taksinkuljettajaa, näyttelijä haastattelee oikeita taksinkuljettajia ja seuraa heidän työtään, opettelee kuljettajien ammattisanastoa, ja -tapoja ja ehkäpä itse jopa tekee taksikeikkaa.

Metodinäyttelijöissä on sekä naisia että miehiä, eli sama näyttelijä voi eri elokuvissa näytellä eri tavoin. Esimerkiksi Hilary Swank on tehnyt useamman metodinäyttelemistä vaatineen roolin, Million Dollar Baby, jossa on esitti nyrkkeiljää, ja Boys don't cry, tositapaukseen perustuva eokuva, jossa Swank oli transsukupuolinen nuori. Meryl Streep on myös ollut kuuluisa metodinäyttelemistä vaativista rooleistaan. Paljon muitakin on, mutta riippuu siis roolista, mitä näyttelytyyliä on käytetty.

Miksi pankit eivät mielellään anna lyhyitä euribor-korkoja? Eikö pankki tee voittonsa marginaalista? Lyhyt korko on historiallisesti aina tullut halvemmaksi lainan ottajalle, onko tarkoitus, että marginaali prosentteina saadaan vähän korkeammaksi, kun pankissa tunnutaan suostutaan vain esim. 12 prosentin euriboreihin?

Vierailija kirjoitti:

Miksi pankit eivät mielellään anna lyhyitä euribor-korkoja? Eikö pankki tee voittonsa marginaalista? Lyhyt korko on historiallisesti aina tullut halvemmaksi lainan ottajalle, onko tarkoitus, että marginaali prosentteina saadaan vähän korkeammaksi, kun pankissa tunnutaan suostutaan vain esim. 12 prosentin euriboreihin?

Lainaan liittyy aina myös muita kuluja kuin korko. Näitä pankin lainanottajalta vaatimia kuluja voivat olla luoton perustamiskulu, jatkuvan luoton vuosimaksu, erilaiset käsittelymaksut ja muut luottosuhteeseen liittyvät palvelumaksut. Kun noita peritään useassa luotonoton vaiheessa ja jotkin ovat säännöllisesti toistuvia, niin kyllähän pankki niistä saa kivan säännöllisen tuoton.

Lisäksi luulen että pankit haluavat pitkäaikaisella lainalla sitoa asiakkaan omakseen. Asiakas varmasti avaa vähintään yhden tilin ko. pankkiin ja maksaa siitä kuukausittain aina jotain, sekä lisää eri palveluista. Lisäksi hän saattaa käyttää luottokorttia ja pankit saavat siitä tuloa. Pankit saavat varmasti myös jotain tuloja siitä jos asiakas ottaa heidän kauttaan vakuutuksia tms. Ja kun asiakas menee naimisiin ja saa lapsia, useinhan näidenkin tilit avataan sinne lainaa-antaneeseen pankkiin. Lista on aika loputon. Ja kun asiakas sidotaan pitkäaikaiseksi lainan kautta, noiden muiden tuloja tuottavien mahdollisuuksien ja asiakkuuksien määrä moninkertaistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pankit eivät mielellään anna lyhyitä euribor-korkoja? Eikö pankki tee voittonsa marginaalista? Lyhyt korko on historiallisesti aina tullut halvemmaksi lainan ottajalle, onko tarkoitus, että marginaali prosentteina saadaan vähän korkeammaksi, kun pankissa tunnutaan suostutaan vain esim. 12 prosentin euriboreihin?

Lainaan liittyy aina myös muita kuluja kuin korko. Näitä pankin lainanottajalta vaatimia kuluja voivat olla luoton perustamiskulu, jatkuvan luoton vuosimaksu, erilaiset käsittelymaksut ja muut luottosuhteeseen liittyvät palvelumaksut. Kun noita peritään useassa luotonoton vaiheessa ja jotkin ovat säännöllisesti toistuvia, niin kyllähän pankki niistä saa kivan säännöllisen tuoton.

Lisäksi luulen että pankit haluavat pitkäaikaisella lainalla sitoa asiakkaan omakseen. Asiakas varmasti avaa vähintään yhden tilin ko. pankkiin ja maksaa siitä kuukausittain aina jotain, sekä lisää eri palveluista. Lisäksi hän saattaa käyttää luottokorttia ja pankit saavat siitä tuloa. Pankit saavat varmasti myös jotain tuloja siitä jos asiakas ottaa heidän kauttaan vakuutuksia tms. Ja kun asiakas menee naimisiin ja saa lapsia, useinhan näidenkin tilit avataan sinne lainaa-antaneeseen pankkiin. Lista on aika loputon. Ja kun asiakas sidotaan pitkäaikaiseksi lainan kautta, noiden muiden tuloja tuottavien mahdollisuuksien ja asiakkuuksien määrä moninkertaistuu.

Eli tarkoitin kysyä. miksi pankit eivät suostu antamaan lainaa 3 kuukauden tai 6 kuukauden euriborilla vaan tarjoavat mieluummin 12 kuukauden euriboria? Laina-aikahan ei siis riipu koron pituudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pankit eivät mielellään anna lyhyitä euribor-korkoja? Eikö pankki tee voittonsa marginaalista? Lyhyt korko on historiallisesti aina tullut halvemmaksi lainan ottajalle, onko tarkoitus, että marginaali prosentteina saadaan vähän korkeammaksi, kun pankissa tunnutaan suostutaan vain esim. 12 prosentin euriboreihin?

Lainaan liittyy aina myös muita kuluja kuin korko. Näitä pankin lainanottajalta vaatimia kuluja voivat olla luoton perustamiskulu, jatkuvan luoton vuosimaksu, erilaiset käsittelymaksut ja muut luottosuhteeseen liittyvät palvelumaksut. Kun noita peritään useassa luotonoton vaiheessa ja jotkin ovat säännöllisesti toistuvia, niin kyllähän pankki niistä saa kivan säännöllisen tuoton.

Lisäksi luulen että pankit haluavat pitkäaikaisella lainalla sitoa asiakkaan omakseen. Asiakas varmasti avaa vähintään yhden tilin ko. pankkiin ja maksaa siitä kuukausittain aina jotain, sekä lisää eri palveluista. Lisäksi hän saattaa käyttää luottokorttia ja pankit saavat siitä tuloa. Pankit saavat varmasti myös jotain tuloja siitä jos asiakas ottaa heidän kauttaan vakuutuksia tms. Ja kun asiakas menee naimisiin ja saa lapsia, useinhan näidenkin tilit avataan sinne lainaa-antaneeseen pankkiin. Lista on aika loputon. Ja kun asiakas sidotaan pitkäaikaiseksi lainan kautta, noiden muiden tuloja tuottavien mahdollisuuksien ja asiakkuuksien määrä moninkertaistuu.

Eli tarkoitin kysyä. miksi pankit eivät suostu antamaan lainaa 3 kuukauden tai 6 kuukauden euriborilla vaan tarjoavat mieluummin 12 kuukauden euriboria? Laina-aikahan ei siis riipu koron pituudesta.

Niinpä, vastasin väärään kysymykseen 🤣

Simppeli vastaus sun kysymykseen on se, että niin kauan kuin 3 ja 6 kk euriborin korot ovat matalia, pankki ei tienaa niillä. Siksi ne tuuttavat sitä 12 kk euriborin lainaa asiakkaille kertomalla että se on "vakaampi" ja "ennakoitavampi".

Tavallaan siis edellinen väärä vastaukseni sopii pankkien strategiaan tässäkin asiassa: pankin voitontavoittelu määrittelee sen mitä tuotteita he asiakkaille tarjoavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sukupuolen määritelmä?

Miehellä on sukusolut xy ja naisilla xx.

Ei ole muita.

Kieroutumat on asia erikseen. Muunsukupuoliset on typeryksiä vailla oikeeta tekemistä.

Miehellä voi olla myös xxy. Tästä seuraa erilaisia asioita ja alttiuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi pankit eivät mielellään anna lyhyitä euribor-korkoja? Eikö pankki tee voittonsa marginaalista? Lyhyt korko on historiallisesti aina tullut halvemmaksi lainan ottajalle, onko tarkoitus, että marginaali prosentteina saadaan vähän korkeammaksi, kun pankissa tunnutaan suostutaan vain esim. 12 prosentin euriboreihin?

Lainaan liittyy aina myös muita kuluja kuin korko. Näitä pankin lainanottajalta vaatimia kuluja voivat olla luoton perustamiskulu, jatkuvan luoton vuosimaksu, erilaiset käsittelymaksut ja muut luottosuhteeseen liittyvät palvelumaksut. Kun noita peritään useassa luotonoton vaiheessa ja jotkin ovat säännöllisesti toistuvia, niin kyllähän pankki niistä saa kivan säännöllisen tuoton.

Lisäksi luulen että pankit haluavat pitkäaikaisella lainalla sitoa asiakkaan omakseen. Asiakas varmasti avaa vähintään yhden tilin ko. pankkiin ja maksaa siitä kuukausittain aina jotain, sekä lisää eri palveluista. Lisäksi hän saattaa käyttää luottokorttia ja pankit saavat siitä tuloa. Pankit saavat varmasti myös jotain tuloja siitä jos asiakas ottaa heidän kauttaan vakuutuksia tms. Ja kun asiakas menee naimisiin ja saa lapsia, useinhan näidenkin tilit avataan sinne lainaa-antaneeseen pankkiin. Lista on aika loputon. Ja kun asiakas sidotaan pitkäaikaiseksi lainan kautta, noiden muiden tuloja tuottavien mahdollisuuksien ja asiakkuuksien määrä moninkertaistuu.

Eli tarkoitin kysyä. miksi pankit eivät suostu antamaan lainaa 3 kuukauden tai 6 kuukauden euriborilla vaan tarjoavat mieluummin 12 kuukauden euriboria? Laina-aikahan ei siis riipu koron pituudesta.

Niinpä, vastasin väärään kysymykseen 🤣

Simppeli vastaus sun kysymykseen on se, että niin kauan kuin 3 ja 6 kk euriborin korot ovat matalia, pankki ei tienaa niillä. Siksi ne tuuttavat sitä 12 kk euriborin lainaa asiakkaille kertomalla että se on "vakaampi" ja "ennakoitavampi".

Tavallaan siis edellinen väärä vastaukseni sopii pankkien strategiaan tässäkin asiassa: pankin voitontavoittelu määrittelee sen mitä tuotteita he asiakkaille tarjoavat.

Tämä on selvää. Tarkoitin oikeastaan kysyä _miksi_? Miksi 12 kk euribor on pankille kannatavamppa, siksikö, että isompi laina näkyy sitten marginaalissa, josta pankki saa voittonsa? Tiedän ihan kokemuksesta, että pankit tuuttavat tuota 12 kk euriboria ja perustelevar sen "vakaudella" ja "ennakoitovuudella", mutta jos pyytää muuta, nostavat myös marginaalia.

Eli onko kyse siitä, että koska 12 kk euriborin kanssa laina tyypillisesti tulee kalliimmaksi, pankki laskee saavansa enemmön tuloja marginaalista, koska se lasketaan prosenttiosuuksine lainasta?

Näkeekö harakka paremmin kuin ihminen?

Miten autotehtaalla tehdään muutokset kun malli vaihtuu? Säädelläänkö tietokoneella vaan robotit vai miten kova homma se on?

Mitä "salainen puhelinnumero" oikeastaan tarkoittaa?

Olen vaihtamassa liittymää, ja liittymästä puhuttaessa valitsin numeroni olevan salainen.

Vaikuttaako tämä myös siihen, mitä yhteyslistassani olevien puhelimet näyttävät kun soitan? Eli näkyykö heidän ruudullaan "tuntematon numero" sen sijaan että siinä on ennen lukenut Hillevi Hallasuo (esimerkki, nimeni ei satu olemaan Hillevi Hallasuo)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa jos näyttelijä tituleeraa itsensä metodinäyttelijäksi? Yleensä nämä ovat aina miehiä enkä tiedä yhtäkään naispuolista metodinäyttelijää.

Metodinäytteleminen tarkoittaa sitä, että näyttelijä todella eläytyy roolinsa.

Metodinäyttelmistä opiskelevat useimmat näyttelijät, mutta riippuu roolista, valitaanko tämä tapa ilmentää hahmoa. Metodinäytteleminen sopii parhaiten pääosarooliin, jonka henkilö on elokuvassa keskiössä ja jota tarkastellaan syvällisesti ja etenkin hyvin realistisesti, uskottavasti.

Usein näyttelijä pyrkii tekemään roolistaan uskottavan omaksumalla roolihahmon ulkoasun, eli lihomalla, laihtumalla, hiusten, yms. avulla, omaksumalla esim. historiallista henkilöä näytellessään tämän äänen, puhetavan tai opettelemalla roolinsahahmonsa taitoja.

Ennen filmauksen aloittamista, hän voi alkaa tutustua roolinsa eri tavoin, esimerkiksi jos hän näyttelee taksinkuljettajaa, näyttelijä haastattelee oikeita taksinkuljettajia ja seuraa heidän työtään, opettelee kuljettajien ammattisanastoa, ja -tapoja ja ehkäpä itse jopa tekee taksikeikkaa.

Metodinäyttelijöissä on sekä naisia että miehiä, eli sama näyttelijä voi eri elokuvissa näytellä eri tavoin. Esimerkiksi Hilary Swank on tehnyt useamman metodinäyttelemistä vaatineen roolin, Million Dollar Baby, jossa on esitti nyrkkeiljää, ja Boys don't cry, tositapaukseen perustuva eokuva, jossa Swank oli transsukupuolinen nuori. Meryl Streep on myös ollut kuuluisa metodinäyttelemistä vaativista rooleistaan. Paljon muitakin on, mutta riippuu siis roolista, mitä näyttelytyyliä on käytetty.

Tuohan kuulostaa ihan kunnon perehtymiseltä näyteltävän hlön maailmaan. Eikö kaikki teekään niin? Millä pintaliitomeiningillä ns.tavallinen näyttelijä sitten työnsä hoitaa?

Vierailija kirjoitti:

Mitä "salainen puhelinnumero" oikeastaan tarkoittaa?

Olen vaihtamassa liittymää, ja liittymästä puhuttaessa valitsin numeroni olevan salainen.

Vaikuttaako tämä myös siihen, mitä yhteyslistassani olevien puhelimet näyttävät kun soitan? Eli näkyykö heidän ruudullaan "tuntematon numero" sen sijaan että siinä on ennen lukenut Hillevi Hallasuo (esimerkki, nimeni ei satu olemaan Hillevi Hallasuo)?

Heille näkyy oma puhelinnumerosi. Jos haluat soittaa tuntemattomana, sinun on se erikseen valittava puhelimestasi.

Numeroasi ei ole mahdollista saada numerotiedustelusta eli tämä on se salaisen numeron etu.

Mihin hävisivät broilerin rintapalat kaupoista? Ihan joitain vuosia sitten voi valita että ostiko normaalista marketista reisikoipia vai rintoja, mutta pitkään aikaan en ole löytänyt broilerinrintoja mistään.