Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.
Minä voin aloittaa. Voiko hierojalle mennä ilman lihasjumeja ihan vaan nautiskelemaan? Mitä hierojat ajattelvat pehmeälihaksisista hierottavistaan? "V...u mitä tääkin tuli mun aikaani tuhlaamaan"? Ja juu, tätä oon miettinyt jo vuosia.
Kommentit (18410)
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähteestä te luette uutisia? Onko Suomen media luotettava, kun olen kuullut, että joillakin tahoilla objektiivisuus on vähän heikoissa kantimissa.
Päinvastoin, Suomi on kansainvälisessä lehdistönvapauslistalla toisena eli meillä media on maailman huippua.
Suomessa asiallisesti toimivat mediat ja journalistit noudattavat Julkisen sanan neuvoston antamia journalistin ohjeita.
https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Viime vuosina meillä on esiintynyt myös media, joka ei ole juridisesti noudattanut median ja journalismin sääntjä, ja näitä onkin kutsuttu "valemediaksi".
Median objektiivisuus näkyykin parhaiten siinä, miten objektiivisia menetelmiä käytetään. Objektiivisuus lähtee siis siitä että toimittaja ja toimitus noudattavat oikeaa tiedonhankintaprosessia, tulkitsevat saamansa tiedon rationaalisesti ja asettavat artikkelit julkisesti luettaviksi niin että lukijat näkevät todisteet sille mitä kerrotaan, saavat käsityksen tiedonhankintaprosessista, voivat itse tarkistaa asianlaidan, pystyvät erottamaan onko kyseessä pääkirjoitus, artikkeli, kolumni, yleisökirje tai mainos, ja näkevät kuka toimittaja artikkelin on kirjoittanut ja saavat toimituksen yhteystiedot, jos haluavat antaa palautetta. Nykyisin verkkojulkaisuihin saatetaankin lisätä tieto siitä, että alkuperäistä artikkelia on korjattu tai täydennetty jos on saatu uutta tietoa, esimerkiksi lukijoilta.
Selvästi "valemedian" erottaa muusta mediasta juuri se, että esim. faktoja ei ole tarkistettu ennen julkaisua (eli on levitetty valheellista tietoa), ettei teksteissä anneta vastaavan toimittajan ja usein ei edes vastaavan päätoimittajan nimeä ja yhteystietoja. Usein tekstistä ei voi myöskään tietää sen tyyppiä. Tiedonhankintaprosessia ei kirjoiteta auki ja tulkinnat esitetään faktoina. Saatta olla että ei anneta mahdollisuutta vastineelle eikä vääriäkän tietoja korjata, jos siitä annetaan palautetta.
Objektiivisuutta on myös se, että toimittaja pyrkii eroon omista kultuurisista ja subjektiivista käsityksistään. Tämä näkyy etenkin siinä mitä sanavalintoja käytetään. Varsinaisessa artikkelissa ei useinkaan kuvailla
Mediat toimivat myös niin että yhden artikkelin taustalla ei ole vain yksi toimittaja, vaan suurempi organisaatio. Jutun on lukenut päätoimittaja tai toimituspäällikkö, juttua on käsitelty toimituskokouksissa, ja joku muu kuin kirjoittava toimittaja on osallistunut jutun faktojen tarkistukseen ja oikolukuun. Monille lukijoille, jotka eivät tunne media-alaa, tämä tärkeä osuus toimitustyöstä saattaa jäädä ymmärtämättä.
Lukijan osuus tästä viestinnästä on siis ymmärtää minkälaisesta juttutyypistä on kyse, hahmottaa miten tieto on hankittu, ymmärtää toimituksellinen prosessi ja arvioida tiedosta tehtyjä tulkintoja – ja tarvittaessa kommentoida. Lisäksi lukijalla on mahdollisuus seurata miten muu mediat kirjoittavat samasta aiheesta, joten hän voi vertailla tietoja ja tulkintoja ja vetää omat johtopäätöksensä.
Voisi siis sanoa että median objektiivisuus ja luotettavuus perustuu Suomessa toimintaympäristöön eli siihen etteivät poliitikot tai muut intressitahtot pysty ohjaamaan mediaa, median yhteisesti sovittuihin sääntöihin ja miten hyvin niitä noudatetaan, sekä yksittäisen toimituksen ja toimittajan ammattitaitoon ja -etiikkaan. Tämän lisäksi median objektiivisuus ja luotettavuus syntyy siitäkin miten valistuineita lukijat ovat.
Itse seuraan useaa mediaa, riippuu vähän aiheesta mistä mediasta. Usein paras neuvo on mennä tiedon lähteelle. Jos kyse on jostain poliittisesta jutusta, silloin voi olla valaisevaa lukea usean eri median artikkelit samasta aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Pohjois-Pohjanmaalla oleva Ylivieska on usein Suomen kylmin paikkakunta? Olen usein tätä ihmetellyt, kun paikallisessa maakuntalehdessä täällä Satakunnassa tuon paikkakunnan nimi löytyy usein säätiedoissa kohdasta "Kylmää toissapäivänä". Se olisi ymmärrettävämpää jos Ylivieska olisi Pohjois-Lapissa.
Ylivieska ei näytä koskaan olleen Ilmatieteenlaitoksen kylmin tai kuumin paikkakunta -listalla. Jos havaintosi paikkakunnan kylmyydestä pitää siis paikkansa, kyse on paikallisesta ilmiöstä eli veikkaan että alueella on oma mikroilmastonsa. Kalajokilaaksohan on vanhaa merenpohjaa ja ranta-aluetta.
Wanha kirjoitti:
Asiasta tietävät, esimerkiksi pankki-ihmiset: Miksen saa Suomesta minkäänlaista lainaa asuessani toisessa EU-maassa? Eläkkeeni tulee aina suomalaiseen pankkiin, josta sitten siirrän rahaa täkäläiseen. Luottotietoni ovat putipuhtaat, ovat aina olleet.
En jaksa käsittää!!!
Johtuu siitä, että asut ulkomailla, joten pankki ei kykene saamaan kaikkia luottotietojasi selville lainaa myöntäessään. Pankki ei siis uskalla ottaa riskiä. Siksi yleensä vaaditaan että lainanottaja asuu vakinaisesti Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ui merivedessä pitääkö AINA käydä sen jälkeen suihkussa?
Kyllähän se fiksua olisi, koska meriveden suola kuivattaa ihoa ja hiuksia.
Vierailija kirjoitti:
Voiko merivettä käyttää löylyvetenä?
En suosittele. Merivedessä on suolaa, joten se voi syövyttää kiuasta. Lisäksi merivedessä voi olla epäpuhtauksia kuten sinilevää, jota et halua hengitellä kitusiisi.
Jos sinulle syntyisi kaksoset eri päivinä (toinen vähän ennen puoltayötä ja toinen pian sen jälkeen), niin järjestettäisiinkö heille ayntymäoäiväjuhlat samana päivänä vai kummallekin eri päivinä? Jos samana päivänä, niin miten valitsisitte päivän jolloin ne järjestetään? Ei sellainen ainakaan jotenkin vain kuulosta oikeudenmukaisempaa, että ne olisivat aina sen ensimmäisenä syntyneen kaksosen syntymäpäivänä eikä myöskään se, että ne järjesttäisiin aina toisena syntyneen syntymäpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulle syntyisi kaksoset eri päivinä (toinen vähän ennen puoltayötä ja toinen pian sen jälkeen), niin järjestettäisiinkö heille ayntymäoäiväjuhlat samana päivänä vai kummallekin eri päivinä? Jos samana päivänä, niin miten valitsisitte päivän jolloin ne järjestetään? Ei sellainen ainakaan jotenkin vain kuulosta oikeudenmukaisempaa, että ne olisivat aina sen ensimmäisenä syntyneen kaksosen syntymäpäivänä eikä myöskään se, että ne järjesttäisiin aina toisena syntyneen syntymäpäivänä.
Samana päivänä juhlat ja päivä valitaan sen mukaan mikä aikatauluihin sopii. Voi olla että juhlat olisi vasta syntymäpäivää seuraavana viikonloppuna eikä siis kummankaan oikeana syntymäpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulle syntyisi kaksoset eri päivinä (toinen vähän ennen puoltayötä ja toinen pian sen jälkeen), niin järjestettäisiinkö heille ayntymäoäiväjuhlat samana päivänä vai kummallekin eri päivinä? Jos samana päivänä, niin miten valitsisitte päivän jolloin ne järjestetään? Ei sellainen ainakaan jotenkin vain kuulosta oikeudenmukaisempaa, että ne olisivat aina sen ensimmäisenä syntyneen kaksosen syntymäpäivänä eikä myöskään se, että ne järjesttäisiin aina toisena syntyneen syntymäpäivänä.
No, meillä on ihan samana päivänä syntyneet kaksoset, mutta silti eri juhlat. Sukulaisille toki yhteiset, milloin sitten pidetäänkin, mutta jo useampana vuonna molemmille omat kaverisynttärit. Ja sitten yleensä sukulaissynttäreiden jälkeen illalla on "rääppiäiset" sellaisille yhteisille kavereille, joita ei kutsuta kummankaan omille kaverisynttäreille.
Tietokoneeni on eilisestä lähtien sanonut, että sivustoon ei saada yhteyttä, kun olen aikonut mennä Wikipediaan osoitehaulla. Googlen kautta kyllä pääsen sinne, mutta haluaisin tietysti, että voisin päästä sinne myön osoitehaulla. Mitä minun on tehtävä?
Miksi amerikkalaisissa reality ohjelmissa ihmiset käyttäytyy ja puhuu teennäisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä lähteestä te luette uutisia? Onko Suomen media luotettava, kun olen kuullut, että joillakin tahoilla objektiivisuus on vähän heikoissa kantimissa.
Päinvastoin, Suomi on kansainvälisessä lehdistönvapauslistalla toisena eli meillä media on maailman huippua.
Suomessa asiallisesti toimivat mediat ja journalistit noudattavat Julkisen sanan neuvoston antamia journalistin ohjeita.
https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Viime vuosina meillä on esiintynyt myös media, joka ei ole juridisesti noudattanut median ja journalismin sääntjä, ja näitä onkin kutsuttu "valemediaksi".
Median objektiivisuus näkyykin parhaiten siinä, miten objektiivisia menetelmiä käytetään. Objektiivisuus lähtee siis siitä että toimittaja ja toimitus noudattavat oikeaa tiedonhankintaprosessia, tulkitsevat saamansa tiedon rationaalisesti ja asettavat artikkelit julkisesti luettaviksi niin että lukijat näkevät todisteet sille mitä kerrotaan, saavat käsityksen tiedonhankintaprosessista, voivat itse tarkistaa asianlaidan, pystyvät erottamaan onko kyseessä pääkirjoitus, artikkeli, kolumni, yleisökirje tai mainos, ja näkevät kuka toimittaja artikkelin on kirjoittanut ja saavat toimituksen yhteystiedot, jos haluavat antaa palautetta. Nykyisin verkkojulkaisuihin saatetaankin lisätä tieto siitä, että alkuperäistä artikkelia on korjattu tai täydennetty jos on saatu uutta tietoa, esimerkiksi lukijoilta.
Selvästi "valemedian" erottaa muusta mediasta juuri se, että esim. faktoja ei ole tarkistettu ennen julkaisua (eli on levitetty valheellista tietoa), ettei teksteissä anneta vastaavan toimittajan ja usein ei edes vastaavan päätoimittajan nimeä ja yhteystietoja. Usein tekstistä ei voi myöskään tietää sen tyyppiä. Tiedonhankintaprosessia ei kirjoiteta auki ja tulkinnat esitetään faktoina. Saatta olla että ei anneta mahdollisuutta vastineelle eikä vääriäkän tietoja korjata, jos siitä annetaan palautetta.
Objektiivisuutta on myös se, että toimittaja pyrkii eroon omista kultuurisista ja subjektiivista käsityksistään. Tämä näkyy etenkin siinä mitä sanavalintoja käytetään. Varsinaisessa artikkelissa ei useinkaan kuvailla
Mediat toimivat myös niin että yhden artikkelin taustalla ei ole vain yksi toimittaja, vaan suurempi organisaatio. Jutun on lukenut päätoimittaja tai toimituspäällikkö, juttua on käsitelty toimituskokouksissa, ja joku muu kuin kirjoittava toimittaja on osallistunut jutun faktojen tarkistukseen ja oikolukuun. Monille lukijoille, jotka eivät tunne media-alaa, tämä tärkeä osuus toimitustyöstä saattaa jäädä ymmärtämättä.
Lukijan osuus tästä viestinnästä on siis ymmärtää minkälaisesta juttutyypistä on kyse, hahmottaa miten tieto on hankittu, ymmärtää toimituksellinen prosessi ja arvioida tiedosta tehtyjä tulkintoja – ja tarvittaessa kommentoida. Lisäksi lukijalla on mahdollisuus seurata miten muu mediat kirjoittavat samasta aiheesta, joten hän voi vertailla tietoja ja tulkintoja ja vetää omat johtopäätöksensä.
Voisi siis sanoa että median objektiivisuus ja luotettavuus perustuu Suomessa toimintaympäristöön eli siihen etteivät poliitikot tai muut intressitahtot pysty ohjaamaan mediaa, median yhteisesti sovittuihin sääntöihin ja miten hyvin niitä noudatetaan, sekä yksittäisen toimituksen ja toimittajan ammattitaitoon ja -etiikkaan. Tämän lisäksi median objektiivisuus ja luotettavuus syntyy siitäkin miten valistuineita lukijat ovat.
Itse seuraan useaa mediaa, riippuu vähän aiheesta mistä mediasta. Usein paras neuvo on mennä tiedon lähteelle. Jos kyse on jostain poliittisesta jutusta, silloin voi olla valaisevaa lukea usean eri median artikkelit samasta aiheesta.
Vastauksesi on todella hyvä. Lihavoin siitä ne kohdat, joissa tulee ilmi, että media saattaa kuitenkin vääristellä asioita, jos se ei noudata kaikkia noita kohtia. Esim. toimittajien on nykypäivänä suht vaikea olla täysin objektiivisia eivätkä taida halutakaan olla.
Jos seuraa vaikkapa Ylen uutisia tai aamutelkkaria, haastateltavat edustavat usein poliittisesti vasenta laitaa. Donald Trumpista kertova uutisointi on lähes 100% negatiivissävytteistä, Venäjästä puhutaan tietyllä tavalla ja ilmastonmuutoksesta kerrotaan vain yhdeltä kantilta. Jos jonkun maan vaalit voittaa oikeistopuolue, toimittajat eivät edes yritä peitellä harmistustaan. Esimerkkejä löytyy pilvin pimein.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulle syntyisi kaksoset eri päivinä (toinen vähän ennen puoltayötä ja toinen pian sen jälkeen), niin järjestettäisiinkö heille ayntymäoäiväjuhlat samana päivänä vai kummallekin eri päivinä? Jos samana päivänä, niin miten valitsisitte päivän jolloin ne järjestetään? Ei sellainen ainakaan jotenkin vain kuulosta oikeudenmukaisempaa, että ne olisivat aina sen ensimmäisenä syntyneen kaksosen syntymäpäivänä eikä myöskään se, että ne järjesttäisiin aina toisena syntyneen syntymäpäivänä.
Eiköhän lapsille ole kuitenkin tärkeintä että juhlat järjestetään, eikä milloin. Yhdet juhlat samana päivänä on järkevintä kun lapset ovat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Tietokoneeni on eilisestä lähtien sanonut, että sivustoon ei saada yhteyttä, kun olen aikonut mennä Wikipediaan osoitehaulla. Googlen kautta kyllä pääsen sinne, mutta haluaisin tietysti, että voisin päästä sinne myön osoitehaulla. Mitä minun on tehtävä?
Mikä on se osoite jolla pyrit Wikipediaan?
Jos tämä niin pitäisi toimia
Jos maailmasta katoaisi yllättäen kaikki yli 15-vuotiaat ihmiset, niin mitä tapahtuisi? Kuinka alle 15-vuotiaat pärjäisivät keskenään vai pärjäisivätkö he ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Jos maailmasta katoaisi yllättäen kaikki yli 15-vuotiaat ihmiset, niin mitä tapahtuisi? Kuinka alle 15-vuotiaat pärjäisivät keskenään vai pärjäisivätkö he ollenkaan?
Tästähän on suomenkielinen videokin Youtubessa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokoneeni on eilisestä lähtien sanonut, että sivustoon ei saada yhteyttä, kun olen aikonut mennä Wikipediaan osoitehaulla. Googlen kautta kyllä pääsen sinne, mutta haluaisin tietysti, että voisin päästä sinne myön osoitehaulla. Mitä minun on tehtävä?
Mikä on se osoite jolla pyrit Wikipediaan?
Jos tämä niin pitäisi toimia
Kyllä se tuolla menee sinne, mutta on myös aiemmin riittänyt sekin, jos olen kirjoittanut "www.wikipedia.fi".
Miksi näytän peilissä paremmalta kuin kännykän kamerassa? Olen huomannut tämän monta kertaa. Kun näen kasvoni kännykän kamerassa, minua rupeaa ällöttämään ja mietin, että olenko noin ruma. Peilissä näytän mielestäni paljon paremmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokoneeni on eilisestä lähtien sanonut, että sivustoon ei saada yhteyttä, kun olen aikonut mennä Wikipediaan osoitehaulla. Googlen kautta kyllä pääsen sinne, mutta haluaisin tietysti, että voisin päästä sinne myön osoitehaulla. Mitä minun on tehtävä?
Mikä on se osoite jolla pyrit Wikipediaan?
Jos tämä niin pitäisi toimia
Kyllä se tuolla menee sinne, mutta on myös aiemmin riittänyt sekin, jos olen kirjoittanut "www.wikipedia.fi".
Se on vanhentunut osoite.
Ei tarvii, en ole tainnut koskaan käydä. Saattaa kuivattaa ihoa ja hiuksia kuitenkin se suola.