Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Onko se Suomen asia huolehtia, että afrikkalaiset myös oppivat kouluissaan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kokki itse tuo joskus annoksen pöytään? Olen törmännyt tähän muutaman kerran ja aina ihmetellyt. Tänään tuli mieleen, että kysympä täältä, jos joku alan ihminen osaisi vastata.

Söin tänään ABC:llä jonkun annoksen, eikä muu henkilökunta näyttänyt kiireiseltä, mutta kokki kiikutti annokseni pöytään.

Muut kerrat on tapahtuneet ulkomailla, jos on koko perhe tilannut jotain vähän kalliimpaa, niin kokki on tuonut jonkun annoksen. Voiko tuosta päätellä jotain, kertokaa!

En tuohon abc:hen osaa sanoa, mutta ulkomailla, jos tilattu reilusti ja kallista, niin voisiko olla niin, että kokki ikään kuin haluaa kunnioittaa asiakasta ja tuoda itse annoksia pöytään. Tai sitten vaan on utelias näkemään, minkä näköinen perhe on niin varakas :).

Miten joillekin tuntuu olevan täysi mahdottomuus ymmärtää tai hyväksyä sitä, että joku ei kenties pidä samoista asioista kuin hän itse tai että vaikka jonkun tavat toimia ovat erilaiset kuin hänen tapansa, niin se ei tee tästä ihmisestä yhtään sen huonompaa kuin muut? Esim. eräs tuttuni ei pysty ymmärtämään lainkaan, että miksi minä en pidä hänen lempiruostaan punajuurikeitosta, miten minä en mene mielelläni nukkumaan jo joskus 8 illalla kuten hän, en jakaa nousta kello 5 aamulla ellei ole pakko ja käyn illalla suihkussa mieluummin kuin hän, koska minua se virkistäminen sijaan rentouttaa. Minä hyväksyn hänen tapansa elää, mutta hän ihmettelee koko ajqnminun tqpojani.

Miten olette tulkinneet Viidakkokirjan Karhun elämää -kappaleen sanat? Tarkoitetaanko niillä kenties, että millaista työttömän ihmisen elämä on positiivisesti ajateltuna?

Vierailija kirjoitti:

Miten olette tulkinneet Viidakkokirjan Karhun elämää -kappaleen sanat? Tarkoitetaanko niillä kenties, että millaista työttömän ihmisen elämä on positiivisesti ajateltuna?

Empä oo koskaan tullut ajatelleeksi, että kyseinen laulu kertoisi työttömän ihmisen elämästä. Omaan korvaani se kuulosti lähinnä iloisen rennolta rallatukselta, jossa tämä Baloo-karhu on elämäntapahippi, joka päivisin vain nukkuu ja syö hunajaa. En usko että laulun suomentaja on ajatellut työttömiä vaan paremminkin hippejä, jotka olivat siihen aikaan suosiossa. Saatan toki olla väärässäkin.

Vierailija kirjoitti:

Onko se Suomen asia huolehtia, että afrikkalaiset myös oppivat kouluissaan?

No tässähän on kaksi tapaa tulkita asiaa:

1) Jos suomalaiset avustusjärjestöt ovat laittaneet koulun pystyyn Afrikkaan niin kyllä näiden avustusjärjestöjen on silloin huolehdittava, että siellä myös opitaankin jotain. Kouluhan on Afrikassa vaihtoehto työnteolle. 

2) Jos afrikkalaiset lapset eivät halua käydä tai pysty käymään koulua niin ensisijaisestihan valtion, ei siis Suomen, pitäisi kustantaa heille kouluunpääsy ja koulunkäynti, mutta näinhän se ei Afrikassa mene. Afrikassa ei valtio kustanna lapsille koulua vaan sen joutuu tekemään vanhemmat ja jos vanhemmat eivät ole rikkaita, eivät lapset voi silloin käydä koulua. 

Joten kyllä on, jos suomalaiset ovat pistäneet koulut pystyyn ja kustantaneet oppimateriaaleja jne. 

Miten miehen kannattaa pukeutua lavatansseihin tai esim. alkeiskurssille? Kuinka rennolla tyylillä uskaltautuu sisään? Pitääkö olla erilliset tanssikengät?

Vierailija kirjoitti:

Miten joillekin tuntuu olevan täysi mahdottomuus ymmärtää tai hyväksyä sitä, että joku ei kenties pidä samoista asioista kuin hän itse tai että vaikka jonkun tavat toimia ovat erilaiset kuin hänen tapansa, niin se ei tee tästä ihmisestä yhtään sen huonompaa kuin muut? Esim. eräs tuttuni ei pysty ymmärtämään lainkaan, että miksi minä en pidä hänen lempiruostaan punajuurikeitosta, miten minä en mene mielelläni nukkumaan jo joskus 8 illalla kuten hän, en jakaa nousta kello 5 aamulla ellei ole pakko ja käyn illalla suihkussa mieluummin kuin hän, koska minua se virkistäminen sijaan rentouttaa. Minä hyväksyn hänen tapansa elää, mutta hän ihmettelee koko ajqnminun tqpojani.

Tässä maallikon vastaus, asiaa oikeasti tuntevat korjaavat varmasti jos olen ymmärtänyt väärin.

Yksi asia joka ymmärtääkseni voi aiheuttaa tällaista on ns. rajattomuus. Eli lapsuudessa olisi tärkeää lapsen oppia rajat, eikä ainoastaan siinä mitä saa tehdä ja mitä ei, vaan myös siinä "kuka on kuka", ihan identiteettimielessä. Rajattomassa perheessä voi syntyä tilanne jossa ihminen elää koko ajan samoja tunteita kuin läheisensä, ja tällaisesta kodista tuleva voi vielä pitkään aikuisikään kuvitella että kaikki kokevat asiat samoin kuin hän.

Toinen selitys voisi löytyä kapeakatseisuudesta, siitä että vaikka ymmärtää että kaikki ihmiset ovat yksilöitä, ei ymmärrä että eri ihmiset todella pitävät eri asioista.

Kuinka usein puhelin pitäisi sammuttaa kokonaan?

Puhtaasti teoreettinen kysymys:

Onko mahdollista saada eläimistä lihaa tappamatta ja satuttamatta niitä? Voisiko lihaa irrottaa eläimestä jollain leikkauksella?

Vierailija kirjoitti:

Kasa kysymyksiä joita ei kehtaa esittää ääneen niin kysytään täältä. Miten esikoinen määritellään perheessä jossa on sekä puolisisaruksia ja sisaruksia joiden kanssa henkilö jakaa molemmat vanhemmat? Suoraan ajateltuna vanhin lapsi on perheen esikoinen mutta eikö vanhin sisaruksista tietyssä mielessä ole esikoinen jos keskitytään vain sisaruksiin joilla on samat vanhemmat? Kumman vanhemman mukaan lasten syntymäjärjestys edes yleensä lasketaan? eli onko sillä eroa onko puolisisarus isän vai äidin puolelta?

Jokainen vanhempi määrittelee oman esikoisensa erikseen. Jos pariskunnalla ei ole muuta kuin yhteisiä lapsia, sitten esikoinen on näistä ensiksi syntynyt. Jos taas kyse on uusperheestä, niin perheen vanhemmilla on eri esikoiset kummallakin.

Nykyään esikoisuudella ei ole enää sitä merkitystä, joka sillä oli ennen varsinkaan tavallisissa perheissä. Nykyisin Suomessa kaikki lapset perivät vanhempansa tasapuolisesti syntymäjärjestyksestä ja sukupuolesta riippumatta.

Aikaisemmin esikoisuudella ja sukupuolella oli merkitystä, koska useimmiten maatalon peri esikoispoika.

Samalla tavalla aatelisten ja varsinkin kuninkaallisten parissa titteli ja kartano sekä muut etuoikeudet siirtyivät vain esikoispojalle. Tässä ei ollut usein epäselvyyttä, koska perimäjärjestys meni yleensä isältä pojalle.

Samoin jos katsellaan perimysjärjestystä kuninkaallisten parissa niin usein esikoispoika on ollut kruununprinssi eli se, joka perii kruunun ja valtakunnan isältään. Joissain maissa esikoinen sukupuolesta riippumatta voi periä kruunun. Perimysjärjestyksissä kuitenkin noudatetaan tavalla tai toisella edelleen esikoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Jos ihmiselle tulee jostain syystä maksuhäiriömerkintä, niin onko se sitten hänellä olemassa loppuelämän ajan vai poistuuko se jossain vaiheessa? Jos poistuu, niin kuinka pitkän ajan päästä se yleensä tapahtuu?

Maksuhäiriömerkinnät poistuvat 2-4 vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko se Suomen asia huolehtia, että afrikkalaiset myös oppivat kouluissaan?

No tässähän on kaksi tapaa tulkita asiaa:

1) Jos suomalaiset avustusjärjestöt ovat laittaneet koulun pystyyn Afrikkaan niin kyllä näiden avustusjärjestöjen on silloin huolehdittava, että siellä myös opitaankin jotain. Kouluhan on Afrikassa vaihtoehto työnteolle. 

2) Jos afrikkalaiset lapset eivät halua käydä tai pysty käymään koulua niin ensisijaisestihan valtion, ei siis Suomen, pitäisi kustantaa heille kouluunpääsy ja koulunkäynti, mutta näinhän se ei Afrikassa mene. Afrikassa ei valtio kustanna lapsille koulua vaan sen joutuu tekemään vanhemmat ja jos vanhemmat eivät ole rikkaita, eivät lapset voi silloin käydä koulua. 

Joten kyllä on, jos suomalaiset ovat pistäneet koulut pystyyn ja kustantaneet oppimateriaaleja jne. 

Tämä vastaus on taustatiedoiltaan aikamosita hölynpölyä. Afrikassa on 54 eri valtiota, joihin kaikkiin mahtuu monenlaisten käytäntöjen lisäksi monenlaisia ihmisiä, joista osa on hyvin köyhiä, osa hyvin rikkaita ja valtaosa jonkin sortin keskiluokkaa. Osassa Afrikan maista valtio kustantaa lapsille koulun, osassa osalvaltio, kunta, provinssi tai vastaava ja osassa vanhemmat maksavat koulunkäynnin. Lisäksi saman maan sisältä voi löytyä erilaisia kombinaatioita tästä, eli sekä julkisia (maksuttomia) että yksistyisiä (maksullisia) kouluja. 54 itsenäisellä valtiolla, joiden varallisuus- ja vakausaste vaihtelee, ei ole tähän yhtenäistä linjaa, jossa vain rikkaiden lapset pääsevät kouluun, etenkin kun valtaosassa näistä 54 maasta on lakisääteinen oppivelvollisuus. Keskiluokkaiselle enemmistölle lasten koulu ei ole myöskään vaihtoehto työnteolle sen enempää kuin Suomessakaan.

On totta, että Afrikka kauttaaltaan on huomattavasti köyhempi kuin Suomi tai Eurooppa keskimäärin, mutta on hyvä myös muistaa, että jos Afrikan asioita ei erikseen seuraa, sieltä välittyvä tieto koskee lähinnä sotia ja poliittisia selkkauksia (uutiset) sekä usein syrjäseuduilla asuvien hyvin köyhien ihmisten kurjuutta (avustusjärjestöt). Tämä ei anna kokonaisen mantereen asioista kovinkaan tarkkaa kokonaiskuvaa, eikä edusta mille tahansa ei avoimessa konfliktissa elävälle maalle tyypillistä laajaa keskiluokkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos syö samalla kertaa saman verran jotain terveellistä ja epäterveellistä (esimerkiksi parsakaalia ja suklaata), niin onko ateria silloin terveellinen, epäterveellinen vai mitä se on?

Kysymys on liian yleinen. Ensinnänkin kun puhutaan ruoan terveellisyydestä viitataan henkilön koko ruokavalioon. Siitä yksi ateria on aika pieni osanen että sitä voisi arvioida "terveelliseksi" tai "epäterveelliseksi". Ravinnon vaikutus terveyteen kun muodostuu pitkän ajan kuluessa, eikä yhdestä ateriasta.

Jos nyt paneudutaan sun kysymykseen tarkemmin, siinäkin on ongelma. Ensinnäkin suklaa ei oikeastaan ole osa ateriaa vaan välipala tai herkku. Ja mistä määristä on kyse? Miten ruoka on valmistettu? Tarjotaanko parsakaali sellaisenaan ilman rasvaa, kastiketta ja suolaa? Minkälaista on tarjottu suklaa?

Jos vaikka syöt ison lautasellisen höyrytettyä parsakaalia ja muutaman palan tummaa luomusuklaata, ateria on erinomaisen terveellinen.

Jos taas parsakaalia on keitetty pitkään, keitinvesi heitetty pois, lisätty runsaasti voita ja suolaa, ja syöty suklaa on iso maitosuklaalevy, jossa palmuöljyä, sun muuta, sitten ateria ei ole ihan niin terveellinen kuin ensimmäinen esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Onko se Suomen asia huolehtia, että afrikkalaiset myös oppivat kouluissaan?

On. Maailma on kokonaisuus ja meidän kaikkien hyvinvointi on yhteydessä muihin ihmisiin muualla maailmassa.

Mantereista väkirikkain on Aasia. Afrikka tulee vasta toisena. Aasian väkiluku on n. 4,6 miljardia, Afrikan 1,3 miljardia. Kummassakin maanosassa on väkirikkaita maita, joissa etenkin alle 15-vuotiaita on paljon suhteessa iäkkäämpään väestöön.

Tämä tarkoittaa, että tulevaisuuden nuorista valtaosa tulee Aasiasta tai Afrikasta, joten näiden nuorten mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä ovat todella tärkeä aihe maailmanlaajuisesti. On siis järkevää toimintaa tukea näitä nuoria.

Suomi toimii tietenkin osana kansainvälistä yhteisöä näissä asioissa, sekä YK:n että EU:n kautta sekä muissakin kv-järjestöissä. Suomen valtion oma kehitysyhteistyö rajoittuu toki muutamiin maihin, Afrikassa näitä ovat Itä-Afrikan maat, Aasiassa Burma, Nepal, ja Afghanistan. Lisäksi voidaan tukea eri järjestöjen hankkeita. Köyhimpiä maita tai haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä tuetaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten joillekin tuntuu olevan täysi mahdottomuus ymmärtää tai hyväksyä sitä, että joku ei kenties pidä samoista asioista kuin hän itse tai että vaikka jonkun tavat toimia ovat erilaiset kuin hänen tapansa, niin se ei tee tästä ihmisestä yhtään sen huonompaa kuin muut? Esim. eräs tuttuni ei pysty ymmärtämään lainkaan, että miksi minä en pidä hänen lempiruostaan punajuurikeitosta, miten minä en mene mielelläni nukkumaan jo joskus 8 illalla kuten hän, en jakaa nousta kello 5 aamulla ellei ole pakko ja käyn illalla suihkussa mieluummin kuin hän, koska minua se virkistäminen sijaan rentouttaa. Minä hyväksyn hänen tapansa elää, mutta hän ihmettelee koko ajqnminun tqpojani.

Tämä ilmiö on nimeltään subjektiivinen maailmankuva. Se tarkoittaa, että ihminen hahmottaa ja arvottaa maailmaa täysin itsensä kautta. Ajattelu ei ole siis kehittynyt sille tasolle, että ymmärrettäisiin objektiivisesti maailmaa eli muiden ihmisten motiivien ja mielihalujen erilaisuutta.

Usein sosiaalisissa tilanteissa on taustalla vielä se, että subjektiivinen henkilö haluaa sinulle vain hyvää. Koska punajuurikeitto kerran on maailman parasta, totta kai hän haluaa tarjota sitä sinulle. Jos kerrot ettet keitosta välitä, hän ei näe asiaa makuasiana vaan niin että hän tarjosi sulle hyvää ja sinä tylysti kieltäydyit.

Jos kyseessä on aikuinen henkilö, en usko että tapa nähdä maailmaa muuttuu enää kovinkaan paljon ja riitatilanteita voi olla vaikea välttää. Pitää vaan rauhallisesti todeta että "varmasti keittosi on hyvää, mutta minä en valitettavasti pidä punajuurista" eli pyrkiä painottamaan eroa hänen käsitystensä ja sinun käsitysten välillä.

Vierailija kirjoitti:

Puhtaasti teoreettinen kysymys:

Onko mahdollista saada eläimistä lihaa tappamatta ja satuttamatta niitä? Voisiko lihaa irrottaa eläimestä jollain leikkauksella?

On. Tätä kutsutaan keinolihaksi. Eläimestä otetaan kudosnäyte (biopsi) ja siinä olevista soluista voidaan kasvattaa lihaskudosta. Lihahan ruokana yleensä on eläimen lihaskudosta.

Kuinka muoti ja muoti-ilmiöt syntyvät?

Vierailija kirjoitti:

Puhtaasti teoreettinen kysymys:

Onko mahdollista saada eläimistä lihaa tappamatta ja satuttamatta niitä? Voisiko lihaa irrottaa eläimestä jollain leikkauksella?

On. Odotetaan että eläin kuolee luonnollisesti vaikkapa vanhuuteen ja sitten syödään sen lihat.

Tämä on tietääkseni ainoa tapa syödä eläinten lihaa ilman että eläimiä tarvitsee tappaa tai satuttaa.

Asun ensimmäistä kertaa elämässäni kerrostalossa, ja alaovi pidetään lukittuna klo 21-07. Lukkiutuuko/avautuuko ovi itsestään tai käykö joku huoltomies tekemässä sen, vai onko se asukkaiden tehtävä huolehtia? Eli jos tulen kotiin esim klo 20:58 niin pistänkö minä sen lukkoon kun olen varmaan viimeinen joka ennen tuota yhdeksää kulkee siitä? Kyseessä siis ihan avaimella avattava ovi, ei ole mitään ovikoodia tms.