Miten joku perheellinen voi rakastua toiseen

Taidat pelätä tulevasi jätetyksi.

Perheellisen perheessä ei vanhempien välillä molemminpuolista rakkautta ole ollutkaan. Jos vanhemmat rakastavat toisiaan edes ajoittain niin tuollaista ei pääse tapahtumaan että rakastumalla toiseen perhe hajoaisi.

Vierailija kirjoitti:

Taidat pelätä tulevasi jätetyksi.

En pelkää, meillä jo isot lapset ja 30v liitto takana, ei lapsia enää kärsimässä ja itsekin pärjäisin yksin. Tiedän vaan useamman tällaisen tuttavapiirissä ja on kamalaa nähdä sitä jätettyjen puolisoiden ja lasten tuskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat pelätä tulevasi jätetyksi.

En pelkää, meillä jo isot lapset ja 30v liitto takana, ei lapsia enää kärsimässä ja itsekin pärjäisin yksin. Tiedän vaan useamman tällaisen tuttavapiirissä ja on kamalaa nähdä sitä jätettyjen puolisoiden ja lasten tuskaa.

Kakkonen sanoi sen hyvin, luepa siitä.

Tällaista tapahtuu paljon, ihmiset on itsekkäitä ja hetken himo ja huuma vie. Arki tulee joka suhteeseen ja ei kun uutta putkeen sitten taas.

Vierailija kirjoitti:

Perheellisen perheessä ei vanhempien välillä molemminpuolista rakkautta ole ollutkaan. Jos vanhemmat rakastavat toisiaan edes ajoittain niin tuollaista ei pääse tapahtumaan että rakastumalla toiseen perhe hajoaisi.

Olet kyllä tosi naiivi jos noin ajattelet. Kyllä äkkirakastumisia tapahtuu vaikka kaikki olisi kunnossa. Tapaan työssäni näitä pettäjiä, jotka itsekin ihmettelevät huuman haihduttua, mitä tuli tehtyä. Kaikki oli hyvin ja kunnossa mutta houkutus ja tilaisuus tuli ja silloin vain alapää toimi.

Vierailija kirjoitti:

perheelliseen niin, että jättää puolisonsa ja lapsensa ja näin kaksi perhettä hajoaa. Miten pystyy olemaan onnellinen uuden rakkaan kanssa, kun on aiheuttanut tuskaa ja surua monelle lapselle ja aikuselle? Kestääkö edes tälläinen rakkaus?

Parishde kestää just niin hyvin miten molemmat uhraavat aikaa ja energiaa parisuhteesta huolehtimiseen. parisuhde on kuin kasvi; jos ei  sitä vaali, se kuihtuu. Näin on ilmeisesti käynyt näissä suhteissa ja sen tuloksena tuo tapahtui. Sinähän et voi tietää millaista näissä perheissä on ollut silloin kun kukaan ei näe, joten  tietämyksesi on varmaankin kovin puutteellista. Siinä vaiheessa kun lähtöpäätös on kypsynyt, on lähtijälle samantekevää kuka jää perään itkemään, koska lähtijä lienee voinut huonosti jo pitkään. Uusi rakkaus voi  hyvinkin kestää vaikka loppuelämän.

Välillä vaan käy  niin että  huomaa olevansa yhdessä väärän kumppanin kanssa koska itse on elämänkokemusten karttuessa muuttunut eri ihmiseksi kuin ennen tai se on tapahtunut kumppanille. Sellaista sattuu. Onnekkaita ovat ne joilla on natsannut ensimmäisen kumppanin kanssa kaikki yhteen ja joiden henkinen kasvu  tapahtuu samaa tahtia. Valitettavasti  vaikka puoliso olisi kuinka valittu koko  loppuelämää silmällä pitäen, voi joku  päivä  herätä  tajuamaan että puolison tai omat arvot ja asenteet ovat  niin erilaiset ettei yhteiselämä enää ole mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheellisen perheessä ei vanhempien välillä molemminpuolista rakkautta ole ollutkaan. Jos vanhemmat rakastavat toisiaan edes ajoittain niin tuollaista ei pääse tapahtumaan että rakastumalla toiseen perhe hajoaisi.

Olet kyllä tosi naiivi jos noin ajattelet. Kyllä äkkirakastumisia tapahtuu vaikka kaikki olisi kunnossa. Tapaan työssäni näitä pettäjiä, jotka itsekin ihmettelevät huuman haihduttua, mitä tuli tehtyä. Kaikki oli hyvin ja kunnossa mutta houkutus ja tilaisuus tuli ja silloin vain alapää toimi.

Tässähän puhuttiin rakastumisesta, ei pettämisestä hetken huumassa.