Hyväksikäytetäänkö minua?Ristiriitainen olo.

Koetan lyhyesti kertoa mistä kenkä puristaa.

Minulla on eräs tuttavaperhe, jolla yksilapsi. Itse olen perheetön. Olen läheisissä väleissä tuttavieni kanssa, mutta nyt tilanne on muuttunut. Välitän kyllä aidosti heidän lapsestaan, ja käynkin juuri sen vuoksi heillä välillä ja samalla tapaamassa ystävääni.

Välillä kun olen heillä ystäväni mies ehdottelee minua heille kodinvahdiksi, tai katsomaan koiraa kuukauden päiviksi ulkomaanreissun vuoksi.

Pari viikkoa sitten he pyysivät minut lomailemaan heidän kanssaan mökille, ja siellä autoin keittiössä välillä, katsoin koiraa ja lastakin, ja ei sillä ihan luontevasti ja mielellään katson lasta ja teen asioita. Reissulla oli mukana myös muitakin.

Mitä nyt pohdin on tämä. Ystäväni miehellä on tapana ilmeisesti käskeä muita tekemään asioita, ja huomautella tai viisastella pienistä asioista. Myös jo ennen kun reissu tuli niin mies alkoi kiusoittelemaan minua tästä toisesta miehestä joka tuli myös reissuun mukaan; " hän tulee yöllä viereesi nukkumaan, saunotte yhdessä", siis jatkuvaa seksuaalissävytteistä huumoria, ja reissun päällä tämä jatkui, myös tältä hänen miespuoliselta kaveriltaan. Vaivauduin kyllä tästä, aluksi naureskelin, ja ennen reissua hän kyllä näki minusta että en pidä tilanteesta, ja reissussakin sanoin hänelle, että tulee uniin nuo jutut jo, mutta hän ei tähän lopettanut. Huomasinkin, että jännityin tästä, ja joka kerta kolahti taas uusi vitsi. Ja kun olen ottamut puheeksi asian, niin hän sanoo, että huumorilla, ja jopa ystävänikin sanoo, että se on vain huumoria, mutta vaimolleen hän ei tällaista lau'o. Tunsin siitä huolimatta itseni ei arvostetuksi, vaikka yritin ottaa asian huumorilla ja tuntui, että en voinut olla oma itseni, ja piti olla valmistautunut koko ajan tähän vitsailuun. Tämä mies puhutteli käskevään sävyyn, jos hän oli lähdössä käymään jossain. Näillä sanoin: "Sinä jäät tekemään tätä", ja jos en kuullut mitä hän sanoi,niin hän korotti ääntä, että "tuo ei kuule mitään". Sitten sanoin hänelle suoraan, että nyt loppuu tuo v**tuilu, ja miksi ivaat koko ajan minua. Hänellä ei enään ollutkaan asiaa, ja sitten tivasin häneltä , että mitä asiaa sinulla oli, sano se nyt loppuun, ja voit tulla koåuttamaan olkapäällekkin jos en kuule. Hänen vaimolla ja hänellä on molemmiöla tapana puhutella toisiaan noin, mutta miehellä enemmän tuo tyyli. Menomatkallakin, jos äiti puhui lapselleen, niin mies saattoi sanoa, että ole hiljaa, että hän voi puhua, ikäänkuin häiriintyi hänen puheesta, kun hän itse puhui samaan aikaan toiselle ihmiselle.

Mitä ajattelette tästä? Pystyin ohittamaan tuon tilanteen, mutta mies ei pahoitellut tapahtunutta mitenkään, enkä odota että kukaan pyytäisi anteeksi eikä vaimokaan ottanut tuota puheeksi kanssani. Jäi erikoinen fiilis reissusta ja nyt mietin olenko heidän passuutettava, ja tekisi mieli etääntyä molemmista. Enkä kyllä ole kenenkään palvelija, en tee palveluksia edes vapaaehtoisesti, ellei minua puhutella normaaliin sävyyn.