Kehitysvammaisten asuntola ei sovi omakotialueelle ja lasten keskelle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on semmonen eikä siitä ole mitään vaivaa ollut.

T. Marjaniemeläinen

Mutta kovasti vastustitte sitä ihan samoilla argumenteilla kuin kirkkonummelaiset nyt.

En minä. Muutin tänne 2004 loppuvuodesta.

Ei yksi pääsky kesää tee. Vastustus oli todella kovaa, vai onko aika kullannut muistot?

Marjaniemen asuntolaa vastustettiin siksi, että sen rakennusoikeus oli kolminkertainen ympäröiviin tontteihin nähden (= tontille rakennettiin pinta-alaltaan kolminkertainen rakennus verrattuna siihen, mitä samankokoisille naapuritonteille rakennettiin). Jos rakennuksen pinta-ala olisi ollut sama kuin samankokoisilla naapuritonteilla, se ei olisi herättänyt mainittavaa vastustusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on semmonen eikä siitä ole mitään vaivaa ollut.

T. Marjaniemeläinen

Mutta kovasti vastustitte sitä ihan samoilla argumenteilla kuin kirkkonummelaiset nyt.

En minä. Muutin tänne 2004 loppuvuodesta.

Ei yksi pääsky kesää tee. Vastustus oli todella kovaa, vai onko aika kullannut muistot?

Marjaniemen asuntolaa vastustettiin siksi, että sen rakennusoikeus oli kolminkertainen ympäröiviin tontteihin nähden (= tontille rakennettiin pinta-alaltaan kolminkertainen rakennus verrattuna siihen, mitä samankokoisille naapuritonteille rakennettiin). Jos rakennuksen pinta-ala olisi ollut sama kuin samankokoisilla naapuritonteilla, se ei olisi herättänyt mainittavaa vastustusta.

Sori vaan, mutta asuntojen arvoista silloin oltiin huolissaan. Se oli vastustuksen pääargumentti, eikä mikään muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on semmonen eikä siitä ole mitään vaivaa ollut.

T. Marjaniemeläinen

Mutta kovasti vastustitte sitä ihan samoilla argumenteilla kuin kirkkonummelaiset nyt.

En minä. Muutin tänne 2004 loppuvuodesta.

Ei yksi pääsky kesää tee. Vastustus oli todella kovaa, vai onko aika kullannut muistot?

Marjaniemen asuntolaa vastustettiin siksi, että sen rakennusoikeus oli kolminkertainen ympäröiviin tontteihin nähden (= tontille rakennettiin pinta-alaltaan kolminkertainen rakennus verrattuna siihen, mitä samankokoisille naapuritonteille rakennettiin). Jos rakennuksen pinta-ala olisi ollut sama kuin samankokoisilla naapuritonteilla, se ei olisi herättänyt mainittavaa vastustusta.

Sori vaan, mutta asuntojen arvoista silloin oltiin huolissaan. Se oli vastustuksen pääargumentti, eikä mikään muu.

Noi Marjaniemen asuntolat poikkeaa kyllä naapurustosta. Tää on omakotialuetta ja tuo on kerrostalo.

Mmmh... keskiluokkainen normikauhustelu alkaa olla aika hurjalla tasolla.

Meidän naapurissa on kehitysvammaisten asuntola. Ja täällä asuu paljon lapsiperheitä. Heistä ei ole ollut mitään haittaa :) Tosin me emme asu omakotitalossa, jos se nyt asiaan oleellisesti liittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on semmonen eikä siitä ole mitään vaivaa ollut.

T. Marjaniemeläinen

Mutta kovasti vastustitte sitä ihan samoilla argumenteilla kuin kirkkonummelaiset nyt.

En minä. Muutin tänne 2004 loppuvuodesta.

Ei yksi pääsky kesää tee. Vastustus oli todella kovaa, vai onko aika kullannut muistot?

Marjaniemen asuntolaa vastustettiin siksi, että sen rakennusoikeus oli kolminkertainen ympäröiviin tontteihin nähden (= tontille rakennettiin pinta-alaltaan kolminkertainen rakennus verrattuna siihen, mitä samankokoisille naapuritonteille rakennettiin). Jos rakennuksen pinta-ala olisi ollut sama kuin samankokoisilla naapuritonteilla, se ei olisi herättänyt mainittavaa vastustusta.

Sori vaan, mutta asuntojen arvoista silloin oltiin huolissaan. Se oli vastustuksen pääargumentti, eikä mikään muu.

Päähuoli oli asuinympäristön muuttuminen. Mutta ei siis kehitysvammaisten takia, vaan siksi, että keskelle asuinaluetta tuli selvästi poikkeavan kokoinen ja näköinen talo. Saattoi joku toki olla huolissaan asuntonsa arvostakin, kun naapuriin tuli järkyttävä möhkäle (puhun siis talosta enkö sen asukkaista). Lisäksi ärtymystä aiheutti se, että kaupunki päätti valmistella asian salassa (tämä on siis ihan kirjattuna kaupungin virkamiesten papereissa), vaikka Marjaniemessä on aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat nimenomaan pyrkineet tekemään kaupungin virkamiesten kanssa yhteistyötä jo suunnitteluvaiheesa.

Johan on touhua. Mikäänhän ei nykyiselläänkään estä sitä, että esimerkiksi joku pikkurahan puutteesta kärsimätön bilehile ostaa tuolta alueeltanne talon ja alkaa pitää kekkereitä joka viikonloppu. Tai sitä, että joku talonomistaja vuokraa kämppänsä vaikka juopporingille tai narkkareille. Ja nämä voisi tehdä ihan kaavan sallimissa puitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on semmonen eikä siitä ole mitään vaivaa ollut.

T. Marjaniemeläinen

Mutta kovasti vastustitte sitä ihan samoilla argumenteilla kuin kirkkonummelaiset nyt.

En minä. Muutin tänne 2004 loppuvuodesta.

Ei yksi pääsky kesää tee. Vastustus oli todella kovaa, vai onko aika kullannut muistot?

Marjaniemen asuntolaa vastustettiin siksi, että sen rakennusoikeus oli kolminkertainen ympäröiviin tontteihin nähden (= tontille rakennettiin pinta-alaltaan kolminkertainen rakennus verrattuna siihen, mitä samankokoisille naapuritonteille rakennettiin). Jos rakennuksen pinta-ala olisi ollut sama kuin samankokoisilla naapuritonteilla, se ei olisi herättänyt mainittavaa vastustusta.

Sori vaan, mutta asuntojen arvoista silloin oltiin huolissaan. Se oli vastustuksen pääargumentti, eikä mikään muu.

Päähuoli oli asuinympäristön muuttuminen. Mutta ei siis kehitysvammaisten takia, vaan siksi, että keskelle asuinaluetta tuli selvästi poikkeavan kokoinen ja näköinen talo. Saattoi joku toki olla huolissaan asuntonsa arvostakin, kun naapuriin tuli järkyttävä möhkäle (puhun siis talosta enkö sen asukkaista). Lisäksi ärtymystä aiheutti se, että kaupunki päätti valmistella asian salassa (tämä on siis ihan kirjattuna kaupungin virkamiesten papereissa), vaikka Marjaniemessä on aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat nimenomaan pyrkineet tekemään kaupungin virkamiesten kanssa yhteistyötä jo suunnitteluvaiheesa.

Tästä löytyy oikein väitöskirja asiasta:

http://blogit.image.fi/vesanlinja/nimbyily-on-hyvaosaisten-kansantauti-…

Vierailija kirjoitti:

Niinku nyt jossain Kirkkonummen korvessa arvoasuntoja olisi...

Tykkäykset tälle 47-5.

Eihän siellä ole kuin Kimi Räikkösen 15 miljoonan vaatimaton tönö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinku nyt jossain Kirkkonummen korvessa arvoasuntoja olisi...

Tykkäykset tälle 47-5.

Eihän siellä ole kuin Kimi Räikkösen 15 miljoonan vaatimaton tönö.

Ai korvessa? Sehän on rantakiinteistö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on semmonen eikä siitä ole mitään vaivaa ollut.

T. Marjaniemeläinen

Mutta kovasti vastustitte sitä ihan samoilla argumenteilla kuin kirkkonummelaiset nyt.

En minä. Muutin tänne 2004 loppuvuodesta.

Ei yksi pääsky kesää tee. Vastustus oli todella kovaa, vai onko aika kullannut muistot?

Marjaniemen asuntolaa vastustettiin siksi, että sen rakennusoikeus oli kolminkertainen ympäröiviin tontteihin nähden (= tontille rakennettiin pinta-alaltaan kolminkertainen rakennus verrattuna siihen, mitä samankokoisille naapuritonteille rakennettiin). Jos rakennuksen pinta-ala olisi ollut sama kuin samankokoisilla naapuritonteilla, se ei olisi herättänyt mainittavaa vastustusta.

Sori vaan, mutta asuntojen arvoista silloin oltiin huolissaan. Se oli vastustuksen pääargumentti, eikä mikään muu.

Päähuoli oli asuinympäristön muuttuminen. Mutta ei siis kehitysvammaisten takia, vaan siksi, että keskelle asuinaluetta tuli selvästi poikkeavan kokoinen ja näköinen talo. Saattoi joku toki olla huolissaan asuntonsa arvostakin, kun naapuriin tuli järkyttävä möhkäle (puhun siis talosta enkö sen asukkaista). Lisäksi ärtymystä aiheutti se, että kaupunki päätti valmistella asian salassa (tämä on siis ihan kirjattuna kaupungin virkamiesten papereissa), vaikka Marjaniemessä on aktiivisia yhdistyksiä, jotka ovat nimenomaan pyrkineet tekemään kaupungin virkamiesten kanssa yhteistyötä jo suunnitteluvaiheesa.

Lainaus tästä : http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sospo/vk/kuparinen/eimeidan.pdf

Vastustus kohdistui aluksi kaupungin menettelytapaan. Marjaniemeläiset moittivat

kaupunkia siitä, että heitä ei oltu kuultu tontinvaraussuunnitelmia tehtäessä. Prosessin

edetessä vastustus sai yhä uusia perusteluja. Asukkaiden mielestä tontteja tarvittiin

paikalliseen käyttöön ja kehitysvammaisten asuntolat eivät sovellu omakotialueelle

eivätkä Marjaniemen kaupunkikuvaan. Vedottiin tarkoituksenmukaisuusnäkökohtiin

sekä taloudelliselta että kehitysvammaisten hyvinvoinnin kannalta. Keskustelua käytiin

kaupunginosien erilaistumiseen, lähidemokratiaan ja arvokonfl ikteihin liittyen.

Haastatteluosion antina on toteamus, että vastustus ei pohjautunut asukkaiden

yleiseen mielipiteeseen vaan pikemminkin solidaarisuuteen ja luottamukseen paikallista

asukasyhdistystä kohtaan. Asukasyhdistys oli kerännyt alueelta lähes 500 nimen vastus-

tusadressin ja tukeutui näkemykseen, että marjaniemeläisten enemmistö oli mukana

kansanliikkeessä. Tutkimuksessa todentuu Noelle-Neumannin hiljaisuuden spiraali, jonka

mukaan voimakasääninen vähemmistö luulee olevansa enemmistö, ja tosiasiallinen

enemmistö hiljenee.

Analyysi paljastaa, että vastustuksen taustalla on jotain vaikeammin tiedostettavaa

kuten ”vieraus” ja ”outous” ja pelko kehitysvammaisia kohtaan. Osittain nämä pelot

liittyvät tietämättömyyteen ja ovat tekemisissä valitun tiedotusstrategian kanssa.

Marjaniemessä on rasittava ns vanhojen asukkaiden klikki, joka ei mielellään hyväksy tänne ketään. Tietyt perheer on aina asuneet täällä ja nyt täällä asuu heitä jo toinen ja kolmaskin polvi. He ovat niitä Mayflowerilla saapuneita ja pikkaisen parempia kuin muut.

Itse koin että tänne oli tosi vaikea päästä sisään, jos on sattunut saapumaan vähän myöhäisemmällä paatilla...

Parasta täällä on se, että enpä sittne myöskään kiinnosta ketään. Saa olla ihan rauhassa.

Ihmettelen kyllä tuota porukkaa joka kehtaa valittaa. Itse olen asunut alueella, jossa oli vastaava laitos. Ei mitään ongelmia. Toki joskus oli jotakin raivoamista, masturbointia ja ulostamista sopimattomiin paikkoihin, sekä ikkunoihin koputtelua, mutta ne on vaan kestettävä.

Vierailija kirjoitti:

KEHITYSVAMMAISTEN nuorten asuntolan rakentamista yritetään estää Kirkkonummella. Hankkeesta pitämättömät asukkaat ovat tehneet valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen.

Valituksesta uutisoi ensimmäisenä Länsiväylä.

RINNEKOTI-SÄÄTIÖ on perustamassa kehitysvammaisten asumispalveluyksikön Sepänkannaksen asuinalueelle. Valittajat pelkäävät asuntolan muuttavan alueen luonnetta.

Kirkkonummen kunnanhallitus on jo varannut tontin asuntolalle asuinalueelta. Kunnan rakennusvalvonta on antanut asemakaavan rakentamisrajoituksesta poikkeamispäätöksen, josta on valitettu hallinto-oikeuteen.

SEITSEMÄN VALITTAJAA perustelevat valitustaan sillä, että kehitysvammaiset eivät heidän mielestään sovi keskelle lapsiperheitä.

”Sepänkannas on hyvin lapsivoittoinen alue eikä minkään erityisryhmän palveluasuminen sovi alueelle. Alueella on vain neljä asuntoa, joissa ei asu lapsia. Suurimmat ikäryhmät kokonaisuudessaan ovat 2009 ja 2011 syntyneet lapset”, valituksessa kerrotaan.

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005254164.html

Kyseessä on RKP:n äänestäjien alue, kyseiset tulijat olisivat olleet suomenkielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on semmonen eikä siitä ole mitään vaivaa ollut.

T. Marjaniemeläinen

Mutta kovasti vastustitte sitä ihan samoilla argumenteilla kuin kirkkonummelaiset nyt.

En minä. Muutin tänne 2004 loppuvuodesta.

Ei yksi pääsky kesää tee. Vastustus oli todella kovaa, vai onko aika kullannut muistot?

Marjaniemen asuntolaa vastustettiin siksi, että sen rakennusoikeus oli kolminkertainen ympäröiviin tontteihin nähden (= tontille rakennettiin pinta-alaltaan kolminkertainen rakennus verrattuna siihen, mitä samankokoisille naapuritonteille rakennettiin). Jos rakennuksen pinta-ala olisi ollut sama kuin samankokoisilla naapuritonteilla, se ei olisi herättänyt mainittavaa vastustusta.

Sehän marjaniemeläisillä oli tekosyynä. Totuus on ettei rikkaat kermap--seet halunneet kiinteistöjensä naapuriin kyseisenlaista toimintaa.

Haluaisin suhtautua asiaan neutraalisti, mutta myönnän, että henkilökohtaisesti jännittäisin tilannetta... yksi kerran oli kuristaa pentuni vahingossa, nosti kaulasta ylös enkä lapsena saanut irrottamaan otetta... onneksi ohjaaja sai... ja toinen käytti pientä lasta seksuaalisesti hyväkseen, en tiedä tarkkaan miten kävi, ei ollut niin läheinen kyseinen perhe, vaikka hyvissä väleissä olimmekin...

Ja on monta muutakin vähemmän kammottavia tapaamisia, mutta ne on tapahtuneet aikuisella iällä, joten ei niin pelottavia...

Ja ymmärrän hyvin, kehitysvammoja on eriasteisia joistakin tuskin edes huomaa... joten en mene niputtamaan yhteen kasaan koko ryhmää, mutta silti.... :S

Meille naapuriin muutti kehitysvammainen nuori (minun silmissäni silloin aikuinen) mies vanhempineen kun olin lapsi. Muistan kyllä monenlaisia tunteita, mitä hänen näkemisensä minussa herätti. Sääliä koska hänen liikkumisensa oli vaikeahkoa eikä hänellä näyttänyt olevan ikätovereita kaverina, lievää ahdistusta joskus kun hän seisoi aidan toisella puolella tuijottaen ja puhuen minulle jotain "ölisevää" enkä tiennyt mitä vastaisin :D. Jotenkin aina tarkkailin sitäkin aina nähdessäni hänet että onko hän onnellisen ja iloisen oloinen, ja olin iloinen hänen puolestaan jos siltä vaikutti. Muistan, että kyselin äidiltä asioita siihen mieheen liittyen, esim. pitääkö sitä pelätä.

Perheen kanssa kerrottiin joskus jotain tilanteita toisillemme, missä kohtaaminen naapurin kanssa oli herättänyt hilpeyttä, mutta ei häntä meillä pilkattu, vaikka tyyppi oli välillä hiukan väsyttävää katseltavaa istuessaan kuolaamassa siellä kuistilla, etenkin jos kavereita kävi ja he ihmettelivät. En tiedä tai muista miten muut perheessä sen kokivat, mutta minua suututti jos joku kaverini naureskeli miehelle. 

Minusta tuntuu, että tällainen erilainen naapurin setä  opetti minulle myötätuntoa ja ehkä jotain sellaistakin, että elämä ei aina kohtele ihmisiä silkkihansikkain, kaikki asiat eivät ole itsestäänselviä, kuten ihmisen terveys. Ja miten joku vammainen elää ja on olemassa ja hänellä on hyviä päiviä, huonoja päiviä, yksinäisyyttä... en koskaan nähnyt että siellä pihalla olisi hengaillut enemmän porukkaa, kuten sukulaisia. Aina vain se poika ja vanhemmat. Aika rankkoja asioita lapsen mittakaavassa, meillä kuitenkin vanhemmat olivat järkeviä ja osattiin asiasta keskustella niin etten mitenkään koe itselleni jääneen traumoja.

Niin ja joskus alkuaikoina mies eksyi meidän pihaamme, jolloin menin sisälle äkkiä, muistan surullisen ilmeen hänen kasvoillaan.

Valittajien nimet esille. Nähdään sitten minkä alan ihmisiä ovat. Valitushan on julkinen.

Etukäteen tosin voi sanoa, että alinta ihmisaastaa valittajat ovat.

Vierailija kirjoitti:

Läheisestä asuntolasta käy usein kehitysvammaisia samalla uimarannalla kuin mekin. Onhan se käytös aika estotonta osalla. Yksi esim. yks kaks veti housunsa alas ja ulosti vesirajaan.

Eikö lapset tee ihan vastaavaa?

En nyt puolusta noita nimbyjä, mutta olen ollut joskus duunissa kehitysvammaisten asuntolassa ja on pakko todeta, että 99 prosenttia tänne kirjoittavista ei tiedä minkälaista touhua se kehitysvammaisten kanssa touhuaminen pahimmillaan on. Mutta ei tietysti tarvitsekaan.