*SYYSVÄEN-04 KESKIVIIKKO*

Sini on hankala. On huutanut koko aamun. Mikään ei mene niinkuin Sini haluaa ja en osaa tänään Siniä lukea mitä hän milloinkin haluaa. Mustasukkaisuuttaisuuttako vaiko uhmaa? En tiedä. Kiva yrittää imettää kun Sini istuu toisella reidelläni ja Huutaaaaa... :-(



Rosa on helppohoitoinen edelleen.



Mies tekee nykyään yli 12h työpäivää..



Mimmulille Onnea uuteen kotiin!



Miehen tarvitsee päästä koneelle, joten tämä virsi jäi lyhyeksi..



Lila75 ja soivat korvat..

Tyttö heräilee parhaillaan päikkäreiltä. Nauttii taikamukistaan vettä sängyssä. Mulla vähän sama strategia kuin sulla Jatu :)



Joo, ei vanhemman täydy olla tahallaan hankala ja tyhmä ja ilkeä :) Luulen, että ei tosiaan tarvitse edes yrittää olla - kyllä sitä varmaan on tulevaisuudessa ihan vain sillä " tyhmä" että ei anna kaikkea periksi :)



Mä olen lukenut noita Sinkkosen, yms. kirjoja osittain ammatin takia ja osittain huvikseni. Kyllä minäkin maalaisjärkeä kannatan! Minulla myös sama ajtus kuin Ayapilla: minusta on ihanaa lukea ns. alan ammattilaiselta se, että äitinä minun ei tarvitse olla täydellinen.



Siis keli ulkona todella KAMALA. Ja täytyisi tästä vielä kauppaan lähteä .. Muskariin meno oli myös hammastenkiristelyä kun oli tosiaan raskasta työntää rattaita. Kohta lähdemme tytön tulevaan pk:iin tekemään hoitosopimus.



Jaahas, täytyy mennä välipalalle, tyttö huutelee jo :) Ihanaa, huomenna tulee kaveri kylään koko päiväksi lapsensa kanssa.



Voikaa hyvin!

Alli



PS. Ynis, vieläkö la 8.4. voimassa?

Ynis :-) Mä niin odotan sitä lauantaita!Tällähetkellä mun toivonkipinä!!!



Alli:tuo taikamuki toimi pojalla,joten saa myös toimia typyllä....



Viisaita taas juttelette,onneks ku ei ehi/jaksa lukea oppaita,saa täällä tivistelmän...Pojan kanssa on menny nyt kivasti.Luulen että typy nukkuu paremmiin,minä en ole enää ihan koomassa,jaksan huomioida myös poikaa ja meillä kaikilla on perempi olla...Nii taas niisk juttu.Eilen hain poikaa ja sillä heiluu eka hammas...eihän ne vielä voi,vastahan sille tuli hampaat...



MEidän alakerran poika on ryhtynyt muusikoksi...treenaa ahkeraa,onneks ei rumpuja!



Täytyy herättää typy ja lähteä puskemaan!!



jatu

Tai mulla on menossa loskapaskaviikko, syynä muut asiat kuin itse loska, mutta voin syyttää sitä paremman puutteessa.



Sunnuntain paluumatka yhdessä kellon siirron kera sotki Motin rytmin. Ma seurasi katastrofaalinen sairaalakäynti, lääkäri oli aivan perseestä ja itse vakuutuin olevani maailman typerin ja huonoin äiti. Ma jatkui täysin perseestä olleella neuvola käynnillä, Motti sai rokotuksen, sen minkä Normaali lapset (Th:n määritelmä) saavat jo 1v:nä. Sitten voisinkin Motin fiilisten osalta kompata Lilan tekstin, kauheaa huutoa ja väsyä, mutta nukuta ei, yöllä eikä päivällä. Paitsi nyt taintui 2 tunnin yrityksen jälkeen 10 minuuttia sitten. Minen tiedä mikä poikaa vaivaa, oliskohan se rokotus, koska on jotenkin tuskaisen levoton. Oman diagnoosin sen sijaan tiedän: väsynyt, turhautunut ja kireä. Yhtä äkkiä on tekemättä miljoona asiaa ja paine päikkäreitä kohtaan kasvaa.



Heh, ja tiedättekö mikä kiukuttaa kaikkein eniten? Minä olen ollut lomalla, minun pitäisi olla vireä ja hyvinvoipa, täynnä intoa ja energiaa, uusia visioita ja mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Silti ole kuin nariseva vanha varis, joka ei jaksa yhtään mitään. Tämä viestikin on kaikessa naurettavuudessaan täysin joutava.



Niin se loma, se oli oikein loistava, taisin tottua vaan liian hyvälle:) Leppoista perhekeskeistä oleskelua ja paljon rankkaa urheilua. Suosittelemme lasten ahkion vuokrausta, pystyy koko perhe hiihtämään. Tehtiin monen tunnin lenkkejä ja MOtti nukkui turvallisesti ahkiossa, oli myös varsin suloinen näky taukonuotiolla. Aahh, olisi pitänyt alkaa ammattiurheilijaksi, vieläköhän kerkeäisi?!:D



Hmph, heti tuntuu paremmalle tämän vuodatuksen jälkeen. Sori kaarimaljat. Voimia kaikille, olette ajatuksissa, nyt hpp-pinon kimppuun.



Aavis ja Motti

ollut Typyn päivä. Kuulostaako Lila tutulta :-) ? Puoliltapäivin meinasin jo laittaa miehelle viestiä, että lähetän Typyn seuraavalla koneella hänen peräänsä reissuun. Kaitpa tuo mekkalointi on merkkinä tervehtymisestä :-)



No, ollaan tänä keväänä menossa kahdelle miehen lyhyemmälle työmatkalle mukaan, joten pitää olla iloinen niistä mahdollisuuksista. En ole uskaltanut ajatellakaan millaista yh-rumbaa meidän elämä on kun aloitan työt.



Jatu: ymmärrän hyvin ystävienkaipuun *hali*



Ynis: pitäisköhän mun lähteä sun kanssa hulluille päiville jonottamaan...



Asiaa olette kirjoitelleet vanhemmudesta. Tietty on usein kurjaa olla tiukka omalle lapselleen, tai muidenkin lapsille, mutta suurempi karhunpalvelus on olla välittämättä. Näistä jutuista ja kokemuksista voisi tosiaan kirjoittaa ja puhua pidemmän romaanin verran, joten ei tällä kertaa enempää.



Postissa pitäisi käydä. mutta taidan jättää huomiseen tai jopa ylihuomiseen. Olisi kyllä ihana päästä ulos, mutta ei tuonne loskaan.



Minäkin liityn Aaviksen huhuajiin... Oletteko jo lomalta palanneet, ikävä on jo Motin kuulumisia.



Keilin

Aamulla auton ikkunat olivat sentin jääkerroksen peitossa. Niihin ei tehonnut kuin lämmittely. Helsinkiin ajoi ripeästi, mutta sitten seisoinkin tuplaamassa matka-ajan syysmammakohdassa. Muutenkin olin myöhässä, sillä en kerma kaikkiaan jaksanut enää herätä aamulla.



Kateusterveisiä työmaailmasta: huominen työpäivä on idearisteily piknikin merkeissä. Kiitos syysmammojen, tiesin mainita seitsemän tunnin risteilyistä kokouksessa ja niin vaan lähdenkin huomenna mässyttämään ruokaa ja ideoimaan työnantajan laskuun. Kyllä on kivaa. Paastossakin ajattelin armahtaa itseäni, ja ostan laivalta salmiakkia, njamskis.



Sinkkonen puhui maamantaina autoradiossa. Kyllä Sinkkosella on aina pysäyttänyt se, että todella: pitää ja täytyy ja on tehtävä töitä sen eteen, että on hyvä vanhempi. Ettei lohduta itseään ennen aikojaan.



Tällä tarkoitan vain ja ainoastaan itseäni, joskus liian helposti on antamassa itselleen anteeksi, ilman että on oikeasti tehnyt muutospäätöstä tai nähnyt riittävästi vaivaa.



Radio-Sinkkonen kommentoi eräälle soittajalle, että jokainen vanhempi ei ikävä kyllä halua lapsen parasta. Se koskettaa minua. Vaikka kohdallani ei tietenkään ole kysymys asioista, johon Sinkkonen viittasi (useita lastensuojelutapauksia), minulta vaaditaan tinkimätöntä rehellisyyttä vanhemmuuteni arvioinnissa, koska kyse on elämäni tärkeimmästä tehtävästä.



Hmm, mitenhän tämä nyt tähän lipsahti, puhuiko joku jostain sellaisesta?



Onskuja Lillille! Mikä muistutti, Lila, ei ammeesta tarvinnut tulla pois, Kättärillä on muistaakseni sellainen käyrämittarivyö jonka saa veteen mukaan. Sattuneesta syystä minulla ei ole tarkkoja muistikuvia laitteista.



Kukkuu

Minä en ainakaan tarkoittanut sinua kritisoida, anteeksi jos niin tulin ymmärretyksi. Jäin vain pohtimaan noita Sinkkosen käsitteitä ja sitä, ovatko ne tosiaan vaihtoehtoisia ja että edustavatko ne oikeasti vanhemmuuden kirjoa.



Pienistä kasvatusmurheista ja kasvavista kasvatusmurheista sananen: Opetustyössä yläasteella sain pienen kajastuksen siitä, mitä ehkä tuleman pitää ja mistä en vielä tiedä paljoa. Hankalien murrosikäisten kohdalla joskus ihan rehellisesti tuli ajateltua, että voi kamala, miten tuo voi olla tuommoinen, millaiset vanhemmat tuollakin itsekeskeisellä ja ilkeällä rajojenrikkojalla oikein on... Yleensä vanhempia tavatessa paljastui, että vanhemmat olivat varsin kunnollisia, tunnollisia, fiksuja, lapsestaan huolta kantavia, paljon yrittäviä, lapsen hankalan iän haasteissa ahtaalla olevia :)



No, tietty eri juttu ovat ne muutamat surullisimmat tapaukset, joissa vanhemmat eivät ole kumpaakaan - eivät kivoja eivätkä rajoja vetäviä. Tai ainakin erittäin ailahtelevia molemmissa rooleissa. Hukassa ei ole vain vanhemmuus vaan koko vanhempi.



Voimia, Ayap, kasvatustyöhön. Saadaanko me muut syysäidit sitten kymmenen vuoden päästä kysyä neuvoa sinulta kokeneelta ja viisaalta, kun hämmentyneinä ja neuvottomina koetamme murrosikäistemme kanssa pärjätä...:)

En minä mitenkään itseeni kohdistuvana ole kirjoittelua ottanut, Lemposeni :)



Kiva kun tulit, Aavis, näyttäytymään; sinua on kovin kaivattu!



Jaksamishalauskia kaikille tarvitseville - mukaanlukien miulle. Väsyä ilmassa...

Kukkuulle antaisin osan tästä ärsyttävästä itsevarmuudestani. Ole itsellesi lempeämpi! Olet varmasti hyvä äiti ja hyvä muutenkin! Toivoisin ettet olisi niin kova ja vaativa itseäsi kohtaan :) Että suhtautuisit itseesi niinkuin suhtaudut muihinkin ihmisiin, suopeasti ja lempeästi, liikoja vaatimatta :) Ja meille/niille muille voi myös välillä ilmaista kovastikin miltä tuntuu...



Nimimerkillä Kerppu joka olisi tosiaan karjunut miehelleen jos mokoma olisi pojan jättänyt samanlaisessa tilanteessa siskonsa vahdiksi kuin teillä taannoin... (Niinkuin siitä muka olisi mitään hyötyä ollut, mutta....)



Sassa pahanteossa, yllättäen??? Menox...

Sulkis kohta, jee...

Täällä tulee ihan selvää lunta. Tuulen ja tuiskun kera. Ja sitä tuntuu riittävän. Eilisen satoi koko päivän ja liekö satanut yönkin. Päivällä oli vähän taukoa, mutta nyt taas tulee. Ei tarvi mun ulkoilua suunnitella, kun ei jalka nouse liitoskipujen takia kovinkaan hyvin ja paikoin saattaa kuitenki olla liukkautta alla. Mieskin jo huolehti, että pitäisikö katolta mennä tiputtelemaan enimpiä lumia pois, mutta isänsä sanoi, että kyllä se kestää.



Kerhossa oltiin aamusta. Ihan mukavasti meni tällä kertaa. Vetäjän ja mun näkemykset vaan on yhä yhtä kaukana toisistaan askartelujen suhteen. Meidän neiti kohta 4v olisi niin innokas askartelija, mutta kun hommat on varsin vaativia äitillekin, niin... Tällä kertaa en toista hommaa ees yrittäny. Mutta sanoin kyllä,että osaan muutenkin (no, oon kyllä töissä vastaavaa teettänykin). Sain sitten mallin mukaan...



Kasvatukseen kaipaan jämäkkyyttä. Huutamisesta taas oon opetellu pois (ainut malli, mitä ite oon saanu) ja kovasti itteäni kiittelen aina, kun onnistun. Nyt meillä on taas hiukan seestesempi vaihe. Lapsilla on vahvat tahdot ja vuorotellen tai yhtä aikaakin ne leimahtaa, mutta ihmeesti oon saanu nyt luovittua ja huomannu sen, että rauhallinen jämäkkyys tehoaa kyllä, huuto sen sijaan ei.



Ulkoiluasiasta oon miettiny, että mitä kirjoittaisin, ettette mua ihan hulttiona pidä. Isommathan meillä ulkoilee paljonkin kandestaan tai naapurin vähän isompien hulivilien kanssa ja hetkeksi saatan Pekankin päästää. Tosin nyt on pojan liikkumistaidot niin paljon kehittyny ja reviiri laajentunu, että ei missään nimessä pitkäksi aikaa tai seuraamatta ikkunasta. Siis puen Pekan ensin ja päästän ulos ja sitten laitan esim. pyykkikoneen päälle ja puen ite. Meidän piha ei oo mikään lintukoto, vaikka maalla ollaanki. Mutta aika selkeä kuitenkin ja lapsilla tietyt hommat, mitä ne pihalla tekee. Ja sisälle asti touhut usein kuuluu sekä ikkunoista näkee hyvin pihaan.

Mutta muuten lasten päineen jättäminen on just sitä korkeintaan postin hakua.



Ayapin juttuja lukis kyllä mielellään enemmänkin, mutta jokainen kertoo sen minkä jaksaa ja sopivaksi katsoo.



Apen. Mukava, että olit laittanu kuulumisia.



Kohta lähden taas kuoroon. Nyt on tiuhemmin harkkoja, kun hiljaisen viikon ma ja la on esitykset.



Yöllä näin jo unta reissusta miehen kanssa ja oon nauttinu muutenkin jo valmiiksi :) Täytyy vain toivoa, että päästään myös oikeasti lähtemään. Nautin ajatuksesta, että ollaan kahdestaan, päästään valmiisiin ruokapöytiin, vähän kaupoissa kiertelemään, siisteihin peteihin, saunotaan...



Ajatukset karkaa.



VOIMIA!



T@hti

Pekalle laitettiin rokotus 1v iässä ja seuraava tulee 2v. Uuden ohjelman mukaan menee. Lääkärinla oli 6vko iässä ja kun pyysin niin 4kk iässä. Seuraava on 6v iässä!!!!



Mun terkka ei puhunu kelan papereista mitään, enkä muistanu kysyä, vaikka osa heiniksistä on jo päätöksetki saanu. Keskiraskauden lääkäristä ei ollu myös mitään puhetta, vaikka liitos- ja selkäkivuista mainitsin.Liekö loppuraskaudesta sitten.



Tälleen täällä.



T@hti

Niin sen vaan on, että vaikka kuinka päättää olla " parempi" ihminen ja mm. kirjoitella teille enempi kuulumisia niin arki aina seljättää nämä hyvät päätökset. Eli tässä tän viikon kuulumiset.



Meillä alkaa olla rauha massa. Eppu ottaa jo vauvan olemassaolon melko lungisti. Touhuilee omiaan ja välillä käy katsastamassa että vauva on tallessa. Sylistä ei ole ollut mustasukkainen, vaikka niin etukäteen epäilin/pelkäsin. Muukin poppoo on jo

rauhoittunut, kiitos kerhopäivien ja pidempien yöunien.



Kasvatushommat menee meillä kanssa ns. maalaisjärjellä. Mies kyllä on sen alan " ammattilainen" , mutta harvoin edes kysyessäni " opastaa mua suuntaan tai toiseen" (vissiin sitä suutarin lapsilla ei ole kenkiä mentaliteettia). Rajoja ja rakkautta tyylillä olen tähän asti pärjännyt, toivottavasti tämä metodi toimii myös jatkossa.



Lunta on tullut tänne meidänkin kulmille ihan urakalla, tympii...Missä se kevät oikein luuraa...ja aurinko...



Sairastupiin toivottelen jaksamisia samoin väsyjen perheisiin (ihme kyllä tänään ei itse lukeudu tohon jälkimmäiseen kategoriaan).

Lilalle vertaistukea Sinin kanssa, meillä samoja " oireita" poti koko viimeviikon keskimmäinen 5v.



Pyöriä meidänkin pojat kinusivat käyttöönsä koko viikonlopun, nyt pyöräilykelit on muisto vain. Itsekkin tekisi mieli pyörän selkään (on kuulemma terkkarin mukaan myös hyvää lantionpohjan jumppaa näin synnytyksen jälkeen).



Pitäkää itsestänne hyvää huolta kuten mies meillä sanoo syökää ja nukkukaa aina kuin voitte:)



Maisa, Eppu 1,5v ja Nuppu 10 vrk

Mukavaa keksiviikoa taas kaikille! Meillä oli domino-sellainen. Lukaisin taas parin päivän pinot, jotakin jäi sieltä mileen johon haluan sanoa sanan tai kaksi.



Vasenkätisyydestä / oikeakätisyydestä. Meillä poika syö molemmilla, annan lusikan yleensä oikeaan ja nykyään käyttääkin sitä enemmän, mutta alkuun kun opetteli syömään söi toisinaan myös vasurilla. Isä ja pappa ovat vasureita (tai molempikätisiä, mutta kirjoittavat vas), joten tavallan odotan että pojasta tulisi vasuri, vaikka elämä voisikin ehkä olla helpompaa oikeakätisenä. Vielä en osaa sanoa kumpi olisi hallitsevampi.



Tealle verhojen harsimisesta, niin mäkin olen tehnyt useita kertoja- ainoo vaan että mulla ne väliaikaiset viritelmät tuppaa jäädä pysyviksi.... ;) Sitten kun ne helmat esim. on harsinut ne on helppo " unohtaa" sinne ja muistaa vasta vuoden päästä, että ainiin, uppsss...



Ynikselle sanon, että kesää määkin odotan jo täpöillä! En jaksais enää yhtään tätä talvea ja pukemista. Kesä, kesä, kesä....



Lilalle myötätuntohali, meidänkin mies tekee 12 h päiviä... tänään just oli aamu 8-ilta 8 :aan töissä... Ja kesää kohden ne päivät senkin pitenee kun sesonkikausi alkaa. *huoh jo valmiiksi*



Tiivii, joulutraditiot yms. oman perheen jutut on pakko aloittaa kuitenkin joskus, ja musta lasten syntymän jälkeen on hyvä aika. Voihan sitä silti joskus mennä mummolaankin joulua tai juhlapyhiä viettään, mutta musta on kans kiva että meidän perheellä on jo jotain omiakin traditioita. Meillä jo viimejoununa mun vanhemmat tuli sit meille aattona, sanoin että me ei lähdetä mihinkään, mut meille voi tulla. Toisaalta ajattelen myös että mummulle on kans kiva tulla valmiiseen pöytään kun on aina laittanut joulun.



Tiivii, saitko muuten mun tekstiviestin? Tuukko kahville huomenna?



Ukko-kulta huutelee tuolla että mä surffaan taas kuulemma liian kauan. Se kaipaa kai mua jo... Not! Mut meen silti kun näkee toista vaan pienen hetken iltasin.



Öitä, nukkukaa hyvin!!



äitikuu

siis kamalasti kirjoitusvirheitä! Syy on nopean ajatuksen mutta hitaan käden, joka yrittää olla ajatuksen kanssa samassa vauhdissa... ja epäonnistuu. Anteeksi.

Kyllä, 8.4. edelleen voimassa. Koitan ryhdistäytyä ja laittaa s-postia joku päivä:) Ei sillä, ettettekö ois edelleen erittäin tervetulleita!



T: Ynis

Rosa on röyhtäytyksessä toisella kädellä joten luvassa kirjoitusvirheitä yms. mokia. :-)



Loppupäivä sujui mukavimmissa merkeissä. Mies sai kuulla kunniansa (osa aiheesta, suurinosa aiheetta..). Ketutuskäyräni kuitenkin laski kun sai ylimääräiset höyryt ulos.



Huomenna kerhopäivä ja sen jälkeen Lakeus kutsuu. Palaillaan sunnuntaina. Mukavaa nähdä Aavis ja Motti!



Lila75



Kukkuulle ja Ankkikselle. Kummankin synnytyksessä olen ravannut allasosaston ja synnytyssalin väliä. Juurikin käyrien oton vuoksi. Karua, eikä lainkaan äitiystävällistä. Mutta eipä uskalla olla käyrää ottamattakaan. Ehkäpä joskus tännekin saadaan vedessä toimva käyrälaite.. Ehkä sitten kätilötkin suhtautuvat vesisynnytyksiin nykyistä suopeammin.