Miksi niin moni nainen ei pääse nuoruuden rakkaudestaan yli?

Mulla ainakin käynyt niin, että useampi nainen ikävälillä 18-23v oli kyllä kovastikin ihastunut, mutta sössi nuoruuttaan/tyhmyyttään/pelkuruuttaan/sitoutumishaluttomuuttaan kaiken, juttu loppu ja mä jatkoin elämää.

Sitten vuosien päästä jono oven takana, nuo vuosien takaiset nuoruusheilat tunnustaa miettivänsä mua joka päivä, katuvansa menneisyyden valintoja, kyselee voisinko edes joskus kuvitella meitä yhdessä ymv.

Eivät ymmärrä, että se juna meni jo.

Onkohan tää yleistäkin naisilla?

M35

Tosi nokkelaa, M35.

Mikähän ihmeen naistenhaukkumisketju tämä taas on?

Onkohan se vaan niin, että aika kultaa muistot? Itseä lähinnä naurattaa nuoruuden ihastumiset nyt, ja olen tosi onnellinen, ettei niistä jutuista tullut mitään.

Mutta tottakai sitä nuoruuden ihastumisen fiilistä voi silti muistella ihan hyvällä, nostalgian sävyttämänä. Vain nuorena ihastuu täysillä, ja se tunne itsessään on upea! Aikuisena enää harvemmin kokee sellaista.

Mulla on ikävä sitä tunnetta, mutta ei niitä ihmisiä.

No tuo keskustelu oli ihan säälittävää, kun joku "ode" vastaili omiin viesteihinsä "itseään kaipaavana nuoruuden ihastuksena".

Näitä mt-ongelmaisia naisia täällä riittää.

Ei mulla oo ikävä ketään nuoruuden jätkiä. Nyt vasta vanhempana tajunnut kuin idiootteja nekin oli.

N25

Minä menin naimisiin ensirakkauteni kanssa. En ollut aiemmin edes seurustellut, niitä yksipuolisia pikkuihastumisia en laske tähän mukaan.

Olen minä kai päässyt yli, mutta vaikeaa on ollut pitkän aikaa.

Omalla kohdallani yksi syy lienee, että yksiavioisuus (paitsi lesket) on ihanteeni. Nykyajan suhteesta toiseen ja seitsemänteen hyppiminen inhottaa, vaikka yksinkään en viihdy.

Koska eivät saa enää niin laadukkaita miehiä kuin nuorempana. Naisten parhaat vuodet ovat 16-25 vuotiaina. Miesten parhaat vuodet ovat 25-35 vuotiaina.

Ensirakkauden kanssa kuudetta vuotta yhdessä ja ensi vuonna häät. Toivottavasti en ikinä pääsekään yli hänestä, kun toista tuollaista ei ole eikä tule.

Ei tietoa, koska itse en ole jäänyt itkemään entisten perään.

Sillä oli niin iso vehje ja muutenkin oli kestävä ja innokas rakastaja. En ole vastaavaa myöhemmin löytänyt.

Kukaan mun kaveripirukan naisista ei kaipaa teini ihastuksiaan ja poikaystäviään.

Mun ystävälle (naiselle) tuli sen teiniajan poikaystävä sanoon viime kesänä että on sen elämän rakkaus ja kukaan ei oo vetäny vertoja.

Naurettiin sitten myöhemmin että eihän tää mies edes tiedä tästä naisesta nykypäivänä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin käynyt niin, että useampi nainen ikävälillä 18-23v oli kyllä kovastikin ihastunut, mutta sössi nuoruuttaan/tyhmyyttään/pelkuruuttaan/sitoutumishaluttomuuttaan kaiken, juttu loppu ja mä jatkoin elämää.

Sitten vuosien päästä jono oven takana, nuo vuosien takaiset nuoruusheilat tunnustaa miettivänsä mua joka päivä, katuvansa menneisyyden valintoja, kyselee voisinko edes joskus kuvitella meitä yhdessä ymv.

Eivät ymmärrä, että se juna meni jo.

Onkohan tää yleistäkin naisilla?

M35

Lol, mikä viestissäni noin kirpaisi?

Oletko jäänyt haikailemaan jonkun nuoruudenrakkauden perään ja häpeät asiaa?

T: sen alkuperäisen viestin kirjoittaja (sinua melkein 10v nuorempi nainen)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin käynyt niin, että useampi nainen ikävälillä 18-23v oli kyllä kovastikin ihastunut, mutta sössi nuoruuttaan/tyhmyyttään/pelkuruuttaan/sitoutumishaluttomuuttaan kaiken, juttu loppu ja mä jatkoin elämää.

Sitten vuosien päästä jono oven takana, nuo vuosien takaiset nuoruusheilat tunnustaa miettivänsä mua joka päivä, katuvansa menneisyyden valintoja, kyselee voisinko edes joskus kuvitella meitä yhdessä ymv.

Eivät ymmärrä, että se juna meni jo.

Onkohan tää yleistäkin naisilla?

M35

Lol, mikä viestissäni noin kirpaisi?

Oletko jäänyt haikailemaan jonkun nuoruudenrakkauden perään ja häpeät asiaa?

T: sen alkuperäisen viestin kirjoittaja (sinua melkein 10v nuorempi nainen)

Arvelinkin ettei sulla ole kaikki lepakot vintillä. Ettäkö ihan miehet 23 vuotiaina sut hylkäsivät, sinä jatkoit elämää, ja nyt kun olet "vuosien" siis vuoden jälkeenpäin jo menestynyt vahva nainen, niin he itkevät perääsi? Etkö yhtään itse ajattele kuinka naurettavia nämä sun juttusi ovat. Ihan huumorilla tuolle jutullesi nauroin. Tässä nyt tarkoitettiin vähän pidempiä juttuja kuin sun vuoden takaisia teinisuhteita.T. M35

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ainakin käynyt niin, että useampi nainen ikävälillä 18-23v oli kyllä kovastikin ihastunut, mutta sössi nuoruuttaan/tyhmyyttään/pelkuruuttaan/sitoutumishaluttomuuttaan kaiken, juttu loppu ja mä jatkoin elämää.

Sitten vuosien päästä jono oven takana, nuo vuosien takaiset nuoruusheilat tunnustaa miettivänsä mua joka päivä, katuvansa menneisyyden valintoja, kyselee voisinko edes joskus kuvitella meitä yhdessä ymv.

Eivät ymmärrä, että se juna meni jo.

Onkohan tää yleistäkin naisilla?

M35

Lol, mikä viestissäni noin kirpaisi?

Oletko jäänyt haikailemaan jonkun nuoruudenrakkauden perään ja häpeät asiaa?

T: sen alkuperäisen viestin kirjoittaja (sinua melkein 10v nuorempi nainen)

Arvelinkin ettei sulla ole kaikki lepakot vintillä. Ettäkö ihan miehet 23 vuotiaina sut hylkäsivät, sinä jatkoit elämää, ja nyt kun olet "vuosien" siis vuoden jälkeenpäin jo menestynyt vahva nainen, niin he itkevät perääsi? Etkö yhtään itse ajattele kuinka naurettavia nämä sun juttusi ovat. Ihan huumorilla tuolle jutullesi nauroin. Tässä nyt tarkoitettiin vähän pidempiä juttuja kuin sun vuoden takaisia teinisuhteita.T. M35

Aiaiai kun on katkeraa.:D

Miksihän jotkut ihmiset (miehet ja naiset) muuttuvat katkeriksi kun keski-ikää lähestytään?

Ihan kuin sitruunan nielisivät.

(Huom. tekstissä luki 18-23v, olen nyt 26v eli noh, osaat varmaan lukea ja sisäistää lukemaasi..:)

Minusta se ensirakkaus oli vain niin väkevää ja aitoa ja hieman hupsuakin. Siksi se jää kuin kulta vaskoolin pohjalle painavimpana mieleen, mutta turha niitä aikoja on kuvitella saavansa takaisin.

:)