Miten ihmisistä on tullut niin äärimmäisen lapsivastaisia ja lapsiperheitä arvostelevia? Onko tämä.vain aikuisten maailma?
Luin Hanna Sumarin kirjoituksen, missä kertoi järkyttyneen lapsiperheen ravintolavierailusta äidin antaessa lapselle vapauden valita, mitä buffetista syö. Sumari oli järkytykseltään joutunut poistumaan ravintolasta. Juttua kommentoi varmaan sata ihmistä, joiden kaikkien mielipide oli, että HEIDÄN OMAT lapset ovat hyvin käyttäytyviä, mutta MUIDEN KAKARAT eivät osaa käyttäyttä ravintolassa, tai missään muuallakaan. Osa oli sitä mieltä, että ravintoloihin ei pitäisi päästää alle 18-vuotiaita edes aikuisten seurassa.
Nykyisin suuri ongelma on myös häät. Miten kutsukortit kirjoitetaan oikein, jotta vieraat tajuavat hienovaraisin vihjailuin, että lapset eivät ole tervetulleita juhliin.
Lentokoneisiinkaan lapsia ei saisi viedä, eikä muihinkaan kulkuvälineisiin; busseihin tai juniin. Omalla autolla ilmeisesti voi vielä mennä, kunhan ei caan huoltoasemalla erehdy ottamaan lapsia mukaan ABC:lle taukokahville ja -mehulle, ettei lapset häiritse muita ihmisiä.
Ruokakaupoihin lapsilla on ehdoton porttikielto, jos tulee vaikka itku, niin kassajonossa edessä seisovalta tädiltä menee hermot ja päivä pilalle ja pakko kirjoittaa blogiin, ettei nykypäivänä ole vanhemmuutta, eikä kykyä kasvattaa lapsia.
Taloyhtiöiden leikkipaikoille ei voi päästää lapsia -nurmikko menee pilalle, hiekkalelut pilaavat maisemoinnin ja sattaapa joku piirtää asfalttiin katuliidullakin. Joten leikkipaikoille ei lapsilla ole mitään asiaa!
Ymmärrän, Sumari kirjoitti huonosti käyttäytyvistä lapsista. Eikö hän ja muutkin ymmärrä, että jokaisella, myös heillä itsellään, on lapsena ollut huonot hetkensä. Ilmeisesti aikuisenakin, koska äiti ei ole opettanut, että ihan kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen.
Minua itseäni oikeasti pelottaa ja jännittää liikkua lapseni kanssa julkisesti, vaikka lapsi käyttäytyisi kuinka hyvin, koska pelkään koko ajan mitä muut ihmiset ajattelevat lapsestani ja ettei häntä ole toivottu julkisiin paikkoihin.
Onko tämä ilmiö vain suomalainen, vai onko muissa maissa sananlaista kulttuuria, että lapset eivät saisi näkyä missään?
Sumari voi miettiä vanhainkodissa aikanaan, että se joka häntä vanhaa ihmistä hoitaa, syöttää vuodepotilaana ja vaihtaa vaippoja, saattaa olla juuri tuo pieni lapsi, joka pilasi hänen päivänsä ravintolassa, lapsi jonka lapsenomainen suhtautuminen ruokailutilanteeseen sai hänen raivonsa äärimmilleen, hoitaa nyt häntä viimeisinä elinvuosina, jotta hän saisi arvokkaan loppuelämän.
Onko todella niin, että ihminen on ainoa laji, joka kokee seuraavan sukupolven niin vastenmielisenä, eikä ymmärrä että lapset eivät ole vielä valmiita aikuisia. Minne ihmisiltä on kadonnut inhimillisyys, missä aikuisten sydän oikein on?
Kommentit (205)
Taisitte missata Sumarin pointin. Äiti kysyi lapselta että saako äiti syödä? Eli lapsen olisi pitänyt päättää aikuisen syömisestä. Se ei vaan toimi. Ei perheen ylintä päätäntövaltaa anneta 4-vuotiaalle. Ehkä olette kokeileet jo, huomaatte että sellainen päättyy aikuisen huutoon. Se ei vaan toimi.
Vierailija kirjoitti:
Onko todella niin, että ihminen on ainoa laji, joka kokee seuraavan sukupolven niin vastenmielisenä, eikä ymmärrä että lapset eivät ole vielä valmiita aikuisia.
Jos tietäisi eläimistä yhtään mitään tietäisit että ihminen on lähes ainoa laji jota kiinnostaa muut kuin omat jälkeläiset yhtään. Eläinmaailmassa urokset saattaa tappaa jopa omat jälkeläisensä (söpöt saukot esimerkkinä tästä) ja on hyvin harvinaista että muut kuin emo ja isä hoitavat poikasia. Pedoilla toki tätä jonkin verran on, esim. susilaumassa "tädit" saattavat jopa imettää penikoita.
Toisekseen eläinmaailmassa se emokin antaa hyvin äkkiä kulmahammasta jos penikka ei käyttäydy kunnolla. Sika ja kissa saattavat syödä ne poikasensa joista eivät satu tykkäämään.
Älä siis tee keskustelusta "lajienvälistä" jos et biologiasta mitään ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Taisitte missata Sumarin pointin. Äiti kysyi lapselta että saako äiti syödä? Eli lapsen olisi pitänyt päättää aikuisen syömisestä. Se ei vaan toimi. Ei perheen ylintä päätäntövaltaa anneta 4-vuotiaalle. Ehkä olette kokeileet jo, huomaatte että sellainen päättyy aikuisen huutoon. Se ei vaan toimi.
Ja sulle tai Sumarille ei tullut mieleen että ehkä äiti oli sarkastinen?
Yksi on varmasti se, että lapsiperheet haluavat koko ajan lisää verorahoilla kustannettuja palveluita samaan aikaan kun vanhuksilta säästetään keittoruasta leipäpala ja voi nappi.
- ilmainen puistoruokailu
- ilmaiset kondomit
- ilmainen varhaiskasvatus
- ilmaiset lukiokirjat
Jää vaikutelma, että mistään ei haluta omasta lapsesta maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi on varmasti se, että lapsiperheet haluavat koko ajan lisää verorahoilla kustannettuja palveluita samaan aikaan kun vanhuksilta säästetään keittoruasta leipäpala ja voi nappi.
- ilmainen puistoruokailu
- ilmaiset kondomit
- ilmainen varhaiskasvatus
- ilmaiset lukiokirjatJää vaikutelma, että mistään ei haluta omasta lapsesta maksaa.
Tämä on kyllä typerin mahdollinen näkemys. Ei kai kukaan noin lapsellinen voi olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisitte missata Sumarin pointin. Äiti kysyi lapselta että saako äiti syödä? Eli lapsen olisi pitänyt päättää aikuisen syömisestä. Se ei vaan toimi. Ei perheen ylintä päätäntövaltaa anneta 4-vuotiaalle. Ehkä olette kokeileet jo, huomaatte että sellainen päättyy aikuisen huutoon. Se ei vaan toimi.
Ja sulle tai Sumarille ei tullut mieleen että ehkä äiti oli sarkastinen?
Niipä! Nelivuotias ymmärtääkin sarkasmia.
En ole lapsivastainen, mutta en jaksa ymmärtää itsekkäitä vanhempia, jotka raahaavat lapset joka paikkaan. Esimerkiksi tänään Espoon Ikeassa oli kokonaisia perheitä vaeltamassa. Lapset huutaa pää punaisena ja isä sekä äiti hiplailevat tavaroita. Mietin, että miksei toinen vanhemmista voi jäädä pois tuolta reissulta ja olla lasten kanssa?
Tai jäädä lasten kanssa sinne leikkipaikkaan? Ostokset voi yhdessä alustavasti katsella netistä.
Aikamoista konserttia tosiaan oli
Ei ne lapset tunnu kovasti nauttivan Ikea-keikasta.
Yh:t ymmärrän, kun ei ole sitä toista aikuista. Mutta tänään oli kyllä kokonaisia perheitä. Ja vaikka lapset huutaa, niihin ei vanhemmat reagoi mitenkään. En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisitte missata Sumarin pointin. Äiti kysyi lapselta että saako äiti syödä? Eli lapsen olisi pitänyt päättää aikuisen syömisestä. Se ei vaan toimi. Ei perheen ylintä päätäntövaltaa anneta 4-vuotiaalle. Ehkä olette kokeileet jo, huomaatte että sellainen päättyy aikuisen huutoon. Se ei vaan toimi.
Ja sulle tai Sumarille ei tullut mieleen että ehkä äiti oli sarkastinen?
Niipä! Nelivuotias ymmärtääkin sarkasmia.
Väitinkö että ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
En ole lapsivastainen, mutta en jaksa ymmärtää itsekkäitä vanhempia, jotka raahaavat lapset joka paikkaan. Esimerkiksi tänään Espoon Ikeassa oli kokonaisia perheitä vaeltamassa. Lapset huutaa pää punaisena ja isä sekä äiti hiplailevat tavaroita. Mietin, että miksei toinen vanhemmista voi jäädä pois tuolta reissulta ja olla lasten kanssa?
Tai jäädä lasten kanssa sinne leikkipaikkaan? Ostokset voi yhdessä alustavasti katsella netistä.
Aikamoista konserttia tosiaan oli
Ei ne lapset tunnu kovasti nauttivan Ikea-keikasta.
Yh:t ymmärrän, kun ei ole sitä toista aikuista. Mutta tänään oli kyllä kokonaisia perheitä. Ja vaikka lapset huutaa, niihin ei vanhemmat reagoi mitenkään. En tajua.
Asun Ikean vieressä, käyn siellä USEIN, enkä kyllä ole törmännyt siellä huutaviin perhelaumoihin. Ihan normaaleja perheitä yhdessä shoppailemassa ja syömässä. Tosin mun mielestä Ikea on paikkana sellainen että ei siellä tartte olla kuin Herran kartanossa ja konsepti on pitkälti suunnattu juurikin lapsiperheille.
Vierailija kirjoitti:
Lapselta ei kysytä joka asiaa. Ei lapsen tehtävä ole päättää mihin mennään, mitä reittiä, milloin, kuinka, mitä puetaan, mitä syödään tai mikä pahinta, mitä äiti syö!!!! Säälittäviä tapauksia jotkut...
Mistä sinä tai Hanna Sumari tiedätte mitä kaikkea kyseinen lapsi saa päättää? Näette yhden hetken ja päättelette siitä perheen loppuelämän? Vau.
Se on ihan normaalia että lapsi saa itse päättää mitä ottaa buffet pöydästä. Vaikka se sinua tai Hannaa ärsyttäisi. Se miksi äiti on tokaissut viimeisen lauseen jää arvoitukseksi. Voi olla että se oli sarkasmia, virhekommentti tai jopa että Hanna kuuli tai ymmärsi väärin. Jokatapauksessa en tunne yhtäkään vanhempaa, joka oikeasti pyytäisi lapseltaan lupaa ruokailuun, joten älkää viittikö edes koittaa yleistää moista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisitte missata Sumarin pointin. Äiti kysyi lapselta että saako äiti syödä? Eli lapsen olisi pitänyt päättää aikuisen syömisestä. Se ei vaan toimi. Ei perheen ylintä päätäntövaltaa anneta 4-vuotiaalle. Ehkä olette kokeileet jo, huomaatte että sellainen päättyy aikuisen huutoon. Se ei vaan toimi.
Ja sulle tai Sumarille ei tullut mieleen että ehkä äiti oli sarkastinen?
Niipä! Nelivuotias ymmärtääkin sarkasmia.
Väitinkö että ymmärtää?
Kenelle se sarkasmi oli tarkoitettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselta ei kysytä joka asiaa. Ei lapsen tehtävä ole päättää mihin mennään, mitä reittiä, milloin, kuinka, mitä puetaan, mitä syödään tai mikä pahinta, mitä äiti syö!!!! Säälittäviä tapauksia jotkut...
Mistä sinä tai Hanna Sumari tiedätte mitä kaikkea kyseinen lapsi saa päättää? Näette yhden hetken ja päättelette siitä perheen loppuelämän? Vau.
Se on ihan normaalia että lapsi saa itse päättää mitä ottaa buffet pöydästä. Vaikka se sinua tai Hannaa ärsyttäisi. Se miksi äiti on tokaissut viimeisen lauseen jää arvoitukseksi. Voi olla että se oli sarkasmia, virhekommentti tai jopa että Hanna kuuli tai ymmärsi väärin. Jokatapauksessa en tunne yhtäkään vanhempaa, joka oikeasti pyytäisi lapseltaan lupaa ruokailuun, joten älkää viittikö edes koittaa yleistää moista.
Kysy lapselta seuraavaksi talokaupoista, tai automerkistä. Entäpä sopivin lainapankki?
Siis ihan oikeasti luulen, että lapsivihamielisyys johtuu pääosin siitä, että nykyään eletään niin tiivisti. En usko että haja-asutusalueilla olla lähellekkään niin lapsivihamielisiä kuin kaupungissa.
Fakta on se, että lapsista lähtee ääntä ja niistä on vaivaa, lapset eivät osaa kaikkia asioita, vaan aikuisten pitäisi jaksaa opastaa. Kuitenkin ihmiset on tarkoitettu elämään kohtuullisen pienissä yhteisöissä, ei suurkaupungeissa, se naapurin kakara ei välttämättä tunnu kuuluvan siihen omaan "yhteisöön", jolloin sen huonoa käytöstä ei tarvitse sietää.
Uskon että jo muinoin, kun eri heimot on kokoontuneet viettämään kesäjuhlia jne. niin on varmasti siellä hermo kiristinyt enemmän kuin silloin, kun on oltu vain sen oman heimon kesken, missä parhaimmillaankin lapsia on maksimissaan ollut ehkä muutama samanikäinen. Lisäksi kivikauden aikaan on aikuistututtu nopeammin kuin nyt, silloin saatiin lapsia heti kun kuukautiset alkoi, mikä taas lisäsi vastuuta, nykyään lapsuus kestää sen 20 vuotta, eikä odoteta lapsilta juurikaan mitään vastuullisuutta missään asiassa.
Ihmiset on luotu elämään niissä pienissä yhteisössä, joissa ei ole ollut ongelmaa saada ääntään kuuluviin, jos joku asia on ärsyttänyt, sen on voinut sanoa ääneen ja asiasta on sitten voitu yhdessä neuvotella ja sovitella. Nykyään jos menee jotakin sanomaan, niin se otetaan välittömästi henkilökohtaisena loukkauksena ja hyökkäyksenä toisen reviirille.
Nykyiset isot kuviot ylittävät ymmärryskykymme, paletti ei tahdo pysyä kasassa, ei edes niillä, jotka on päättäjiksi valittu.
Itse en ole lapsivihamielinen, työskentelen lastenhoitajana, mutta ymmärrän kyllä sen logiikan tässä. En voi kieltää, ettenkö itsekkin välillä olisi ärsyyntynyt lapsiin vapaa-ajallani, rajansa kuitenkin minunkin jaksamisellani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole lapsivastainen, mutta en jaksa ymmärtää itsekkäitä vanhempia, jotka raahaavat lapset joka paikkaan. Esimerkiksi tänään Espoon Ikeassa oli kokonaisia perheitä vaeltamassa. Lapset huutaa pää punaisena ja isä sekä äiti hiplailevat tavaroita. Mietin, että miksei toinen vanhemmista voi jäädä pois tuolta reissulta ja olla lasten kanssa?
Tai jäädä lasten kanssa sinne leikkipaikkaan? Ostokset voi yhdessä alustavasti katsella netistä.
Aikamoista konserttia tosiaan oli
Ei ne lapset tunnu kovasti nauttivan Ikea-keikasta.
Yh:t ymmärrän, kun ei ole sitä toista aikuista. Mutta tänään oli kyllä kokonaisia perheitä. Ja vaikka lapset huutaa, niihin ei vanhemmat reagoi mitenkään. En tajua.Asun Ikean vieressä, käyn siellä USEIN, enkä kyllä ole törmännyt siellä huutaviin perhelaumoihin. Ihan normaaleja perheitä yhdessä shoppailemassa ja syömässä. Tosin mun mielestä Ikea on paikkana sellainen että ei siellä tartte olla kuin Herran kartanossa ja konsepti on pitkälti suunnattu juurikin lapsiperheille.
No, ehkä tänään sitten oli jokin poikkeuspäivä. Käyn vain pari kertaa vuodessa. Mutta kyllä heitä siellä oli. Ei mitään pointtia, miksi keksisin päästäni tuollaista.
Itseäni ei kyllä pelota tai jännitä kulkea 4-vuotiaan lapseni kanssa julkisilla paikoilla. Ymmärtää puhetta ja sanon etukäteen, että bussissa/kaupassa/ravintolassa ei saa riehua tai huutaa, vaan muille ihmisille pitää antaa matkustus-/ostos-/ruokarauha. Joskus lapsi on itkenyt bussissa, koska putosi penkiltä. Otin syliin ja lohdutin. Jälkikäteen sanon lapselle, kuinka kiva sen kanssa on kulkea bussilla, kun osaa huomioida muut matkustajat. Lapset opettelevat yhteisiä sääntöjä, eivätkä he niitä opi, jos lapsia ei oteta mukaan julkisiin paikkoihin. Ravintolaan saatetaan ottaa kirja, jota voidaan katsoa, kun odotetaan ruokaa. Lapsia pitää kuitenkin myös kasvattaa. Ei niiden tarvitse juoksennella kaupassa tai karjua ravintolassa. Huonoon käytökseen täytyy uskaltaa puuttua. Todennäköisesti tilanne on se, että osa aikuisista ei oikeasti ymmärrä, että lapsi itkee joskus, ja osa vanhemmista kuvittelee, että lapsi saa tehdä mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisitte missata Sumarin pointin. Äiti kysyi lapselta että saako äiti syödä? Eli lapsen olisi pitänyt päättää aikuisen syömisestä. Se ei vaan toimi. Ei perheen ylintä päätäntövaltaa anneta 4-vuotiaalle. Ehkä olette kokeileet jo, huomaatte että sellainen päättyy aikuisen huutoon. Se ei vaan toimi.
Ja sulle tai Sumarille ei tullut mieleen että ehkä äiti oli sarkastinen?
Niipä! Nelivuotias ymmärtääkin sarkasmia.
Väitinkö että ymmärtää?
Kenelle se sarkasmi oli tarkoitettu?
Vaikka ihan äidille itselleen, jos oli kyrpiintynyt ja sanoi ääneen mitä aatteli. Mäkin olen joskus esim lasten maristessa ruuasta todennut että no "hienoa, eipä syödä sitten mitään kun on niin syömäkelvotonta!". Ja silti todellakin söin.
Ihan todella ankeeta olla äiti NYKYÄÄN, kun minkäänlaista inhimillisyyttä tai virhettä ei sallita. Heti saat lukea feispuukkelista/ iltalehdestä/ kaikenmaailman ammattiloukkaantujien blogeista jos olet sanonut lapsillesi väärän sanan Alepan kassajonossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselta ei kysytä joka asiaa. Ei lapsen tehtävä ole päättää mihin mennään, mitä reittiä, milloin, kuinka, mitä puetaan, mitä syödään tai mikä pahinta, mitä äiti syö!!!! Säälittäviä tapauksia jotkut...
Mistä sinä tai Hanna Sumari tiedätte mitä kaikkea kyseinen lapsi saa päättää? Näette yhden hetken ja päättelette siitä perheen loppuelämän? Vau.
Se on ihan normaalia että lapsi saa itse päättää mitä ottaa buffet pöydästä. Vaikka se sinua tai Hannaa ärsyttäisi. Se miksi äiti on tokaissut viimeisen lauseen jää arvoitukseksi. Voi olla että se oli sarkasmia, virhekommentti tai jopa että Hanna kuuli tai ymmärsi väärin. Jokatapauksessa en tunne yhtäkään vanhempaa, joka oikeasti pyytäisi lapseltaan lupaa ruokailuun, joten älkää viittikö edes koittaa yleistää moista.
Kysy lapselta seuraavaksi talokaupoista, tai automerkistä. Entäpä sopivin lainapankki?
Miksi sulla ottaa noin koville, jos jonkun tuntemattoman lapsi saa valita ottaako noutopöydästä lihapullaa vai nakkia?
Oisko matka omaan sisimpään mitään tässä kohtaa? Tuo sun vihas ei ole aivan tervettä.
"Saisiko äiti syödä nyt?" ei välttämättä ole niinkään kysymys, vaan muistutus lapselle siitä, että toinenkin pitää ottaa huomioon. Ainakin omat lapseni ovat näin ymmärtäneet antaa minulle sen rauhan ottaa syömistä myös itselleni.
Jos käymme joskus harvoin ravintolassa, lapsi saa toki päättää omat syömisensä tietyissä rajoissa. Ei ole järkeä lastata lautasta täyteen, jos tietää että lapsi ei kuitenkaan niitä syö. Meillä yleensä on myös tilanne se, että lapset ovat syöneet kotoa lähtiessä, jotta vältetään pahimmat nälkäkiukut.
Kaikesta voi tehdä oletuksia mikäli niin haluaa ja ketkäpä olisi nykyään helpompia uhreja kuin lapset ja vanhemmat.
Kaikki lapset kiukkuavat joskus, vaikka miten olisi kasvatus täydellistä. Myös ne kukkahattutädit ovat käyttäytyneet huonosti aikoinaan, vaikka eivät sitä enää muista. Erona se, että nykyvanhemmat eivät saa paukuttaa lapsia risuilla ja vyöllä hiljaiseksi. Vanhemmilta ja lapsilta vaaditaan enemmän. Kyllä, myös lapsilta. Ennen peloteltiin susihukalla ja helvetin tulella, nyt lapset joutuvat miettimään oikeasti tekojaan ja seurauksia, lisäksi virikkeitä ja haastetta mm. päiväkodissa/koulussa on enemmän.
Todella rasittaviin lapsiperheisiin (vapaa kasvatus, yms.) törmää oikeassa elämässä niin harvoin, että ihmettelen suuresti miksi kaikki lapset ja vanhemmat leimataan häiriköiksi.
En tiedä miten täällä lapsia kasvatetaan jos itkukohtaukset ja kiukunpuuskat voidaa laittaa "huonon päivän" tai lapseuden piikkiin. Minäkin olen ollut lapsi, mutta minut kasvatettiin ymmärtämään ettei tuollainen tai muu huono käytös sovi julkiselle paikalle milloinkaan. Mikä siinä kasvatuksessa menee pieleen, kun jotkut lapset osaavat AINA käyttäytyä julkisella paikalla ja kiukuttelevat vasta kotona? Hoidan usein ystäväni lasta ja lapsi saattaa esim. raivota lähtiessä, mutta kaupassa/kirjastossa kävelee kiltisti vieressä eikä todellakaan kiukuttele, ja kotona sama raivoaminen saattaa taas alkaa.
Lapsia on nykyään hyvin vähän, vanhuksia niin paljon että niitä on haitaksi asti. Sitten vielä suuri osa näistä vanhuksista elää 50-lukua ja luulee että lapsista ei saa kuulua mitään ääntä koskaan, tottelematon hiljenee ja muuttuu kiltiksi hakkaamalla, ja että vanhuksissa on tulevaisuus, muilla ei ole muuta kuin välinearvo.