Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten ihmisistä on tullut niin äärimmäisen lapsivastaisia ja lapsiperheitä arvostelevia? Onko tämä.vain aikuisten maailma?
05.06.2017 |
Luin Hanna Sumarin kirjoituksen, missä kertoi järkyttyneen lapsiperheen ravintolavierailusta äidin antaessa lapselle vapauden valita, mitä buffetista syö. Sumari oli järkytykseltään joutunut poistumaan ravintolasta. Juttua kommentoi varmaan sata ihmistä, joiden kaikkien mielipide oli, että HEIDÄN OMAT lapset ovat hyvin käyttäytyviä, mutta MUIDEN KAKARAT eivät osaa käyttäyttä ravintolassa, tai missään muuallakaan. Osa oli sitä mieltä, että ravintoloihin ei pitäisi päästää alle 18-vuotiaita edes aikuisten seurassa.
Nykyisin suuri ongelma on myös häät. Miten kutsukortit kirjoitetaan oikein, jotta vieraat tajuavat hienovaraisin vihjailuin, että lapset eivät ole tervetulleita juhliin.
Lentokoneisiinkaan lapsia ei saisi viedä, eikä muihinkaan kulkuvälineisiin; busseihin tai juniin. Omalla autolla ilmeisesti voi vielä mennä, kunhan ei caan huoltoasemalla erehdy ottamaan lapsia mukaan ABC:lle taukokahville ja -mehulle, ettei lapset häiritse muita ihmisiä.
Ruokakaupoihin lapsilla on ehdoton porttikielto, jos tulee vaikka itku, niin kassajonossa edessä seisovalta tädiltä menee hermot ja päivä pilalle ja pakko kirjoittaa blogiin, ettei nykypäivänä ole vanhemmuutta, eikä kykyä kasvattaa lapsia.
Taloyhtiöiden leikkipaikoille ei voi päästää lapsia -nurmikko menee pilalle, hiekkalelut pilaavat maisemoinnin ja sattaapa joku piirtää asfalttiin katuliidullakin. Joten leikkipaikoille ei lapsilla ole mitään asiaa!
Ymmärrän, Sumari kirjoitti huonosti käyttäytyvistä lapsista. Eikö hän ja muutkin ymmärrä, että jokaisella, myös heillä itsellään, on lapsena ollut huonot hetkensä. Ilmeisesti aikuisenakin, koska äiti ei ole opettanut, että ihan kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen.
Minua itseäni oikeasti pelottaa ja jännittää liikkua lapseni kanssa julkisesti, vaikka lapsi käyttäytyisi kuinka hyvin, koska pelkään koko ajan mitä muut ihmiset ajattelevat lapsestani ja ettei häntä ole toivottu julkisiin paikkoihin.
Onko tämä ilmiö vain suomalainen, vai onko muissa maissa sananlaista kulttuuria, että lapset eivät saisi näkyä missään?
Sumari voi miettiä vanhainkodissa aikanaan, että se joka häntä vanhaa ihmistä hoitaa, syöttää vuodepotilaana ja vaihtaa vaippoja, saattaa olla juuri tuo pieni lapsi, joka pilasi hänen päivänsä ravintolassa, lapsi jonka lapsenomainen suhtautuminen ruokailutilanteeseen sai hänen raivonsa äärimmilleen, hoitaa nyt häntä viimeisinä elinvuosina, jotta hän saisi arvokkaan loppuelämän.
Onko todella niin, että ihminen on ainoa laji, joka kokee seuraavan sukupolven niin vastenmielisenä, eikä ymmärrä että lapset eivät ole vielä valmiita aikuisia. Minne ihmisiltä on kadonnut inhimillisyys, missä aikuisten sydän oikein on?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin kaksivuotisneuvolassa neuvottiin että lapsen pitää antaa itse valita, esim. "Otatko nakkia vai lihapullaa?".
Jos lapsi ei saa lapsena päättää mistään, ei hän osaa tehdä päätöksiä aikuisenakaan.
Tuollaiselta typerältä neuvolatädiltä olisi voinut kysyä että haluatko kenkää heti vai hetken päästä. Päätä nyt kun olet kerran aikuinen.
Tottakai lapsi syö sitä mitä aikuinen käskee. Kotona, läpi kouluiän. Aikuisena saa sitten päättää mitä itse kaupasta hakee.
On eri asia antaa lapselle kaksi vaihtoehtoa kuin käskeä valitsemaan isosta buffetista. Suhteellisen pienikin lapsi osaa valita vanhemman hänelle valitsemista sopivista kahdesta vaihtoehdosta nakit tai lihapullat mutta jos vanhempi vie hänet isoon buffettiin ja siitä pitäisi valita niin se on lapsen kuormittamista liian suurilla päätöksillä.
No tää lapsi oli Sumarin mukaan n. 4-vuotias ja ainakin hänen tekstinsä perusteella lapselle tarjottiin kolme vaihtoehtoa: keitto, peruna ja salaatti. Eiköhän tossa oo vaan yleinen kiukku päällä, eikä se, että on nyt jotenkin ulalla "valtavan buffetin" äärellä.
Minä kyllä käsitin että lapselta kysyttiin yksitellen jokaisesta ruoasta. Esim. ensin että otatko keittoa, johon lapsi vastasi en. Sitten otatko perunaa, ja taas ei. Ja niin edelleen. On ihan eri asia antaa heti alkuun ne kaikki kolme vaihtoehtoa ja sanoa että niistä on valittava kuin alkaa käydä buffetin jokainen ruoka erikseen läpi. Vanhemman tehtävä nimenomann vanhempana on käydä katsomassa buffetista omalle lapselleen sopivat vaihtoehdot ja sitten antaa niistä kaksi tai kolme vaihtoehtoa joista lapsi sitten näennöisesti itse valitsee mitä syö. Vanhempi kun on ensin katsonut että vaihtoehdot eivät sisällä mitään mille lapsi on allerginen tai noudattaa muutenkin lapsen ruokavaliota.
Haukotus.
Kukaan tuskin ruokailee buffetissa päivittäin. Se on arjesta poikkeava ruokailu ja tottakai lapsi saa itse valita mitä lautaselleen haluaa, 4-vuotiashan ei kuitenkaan ole mikään vauva enää. Tuon ikäisen ruuasta myös yleensä jo maksetaan, joten kuka sinä tai Sumari olette sanomaan asiasta yhtään mitään. Suut suppuun ja jonoon odottamaan niinkuin me kaikki muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi kauhistelee nykylapsia ja kasvatustapoja.
Poikansa kertoo että oli lapsuuden isolta osin mummolla hoidossa. Isä ei osallistunut mihinkään ja äiti vain siivosi ja laittoi ruokaa. Kantoi kaikki lapsille valmiina naaman eteen, petasi sängyt, jne. Kun ei osannut kasvattaa, niin joko antoi tukkapöllyä ja piiskaa, tai antoi vaan olla.
Tällaista se oli omassakin lapsuudenperheessäni.
Minä keskustelen lasten kanssa, matkustelen ja käyn ulkona syömässä. Osallistun päiväkodin ja koulun juttuihin. Otan lapset mukaan kotitöihin. En lyö. Olen kärsivällinen ja opetan. Kysyn ravintolassa mitä lapsi haluaa syödä, kotona kaikki syödään sitä mitä sinä päivänä aikuiset laittavat. Asetan rajoja, opetan sääntöjä. Hoidan lapset itse, isovanhemmilla on muita kiireitä.
Välillä lapset kiukkuavat, mikä pitää aikuisen vaan ymmärtää. Itse lapsena en uskaltanut, muuten sai selkään. Koin myös vanhempani etäisenä.
Voi olla että aika on kullannut Sumarin muistoja. Hän elää myös tuossa vaiheessa itselleen. Voi olla vaikeaa muistaa mitä on olla pienen lapsen äiti.
Ymmärrän täysin Hanna Sumarin kirjoituksen. Löysin myös heti esimerkin lähisukulaisestani, joka ihan oikeasti kysyi jo vauva-aikana lapseltaan, että mitä haluaisit syödä esitellen kahta erilaista pilttipurkkia mitään ymmärtämättömälle lapselle. Nyt teininä tämä lapsi päättää mitä siinä perheessä katsotaan telkkarista ja huutaa täysillä "olkaa hiljaa", jos joku puhuu tuon ohjelman aikana mitään. Sitten on muka kielletty asioita, mutta kuitenkin annettu viiden minuutin päästä periksi, kun lapsi jankkaa vain. Mietin usein, miten vaikea elämä hänelle tulee kun oikeasti asiat eivät todellakaan aina tule menemään niin kuin HÄN haluaa. Ehdottomasti karhunpalvelus lapselle tuollainen "kasvatus".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukuttelee ne lapset täällä ulkomaillakin mutta siihen useimmiten reagoidaan toisin kuin Suomessa. Otetaan tukasta kiinni tai läpsäistään - ja huolimatta siitä, että fyysinen kuritus on laissa kielletty.
t. ulkosuomalainen
Näin on. Useammankin kerran olen nähnyt kun kiukutteleva lapsi saa luunapista tai tukistuksen. Sen jälkeen hiljenevät.
Joo-o. Pitäisikö tästä päätellä, että kannatat lasten fyysistä kuritusta? Ilmeisesti sinuakin saa tarttua hiuksista, jos käyttäydyt huonosti, vai mitä?
Tiesitkö muuten, että lievä väkivalta lapsia kohtaan madaltaa kynnystä myös vakavampaan väkivaltaan? Kaikki eivät pitäydy luunapissa. Tai tiesitkö, mitä haittavaikutuksia fyysisellä väkivallalla on todettu olevan lapsiin? Voit tutustua aikasi kuluksi tieteellisiin tutkimustuloksiin. Eiku ainiin, sinäkin olet saanut piiskaa lapsena ja ihan terve sinusta tuli? No ainakin väkivallalle myönteinen. Tuliko mieleen, että just ne levottomimmat ja huonosti käyttäytyvät lapset, jotka lyö toisia, ovat todennäköisemmin saaneet itsekin turpaan? Eihän se omena kauas puusta putoa. Onneksi fyysisen kurittamisen eli pahoinpitelyn ja vapaan kasvatuksen väliin jää muitakin kasvatuskeinoja. Jos on kovin keinoton itse, ei sitä ymmärrä vaan puolustelee netissä lapsen fyysistä kurittamista.
Kasvata lapsesi ja lopeta moralisoiminen.
Alue: Aihe vapaa
Mä katson mihin menen ja harvoin lapsi aiheuttaa häiriötä.
Ikea ei ole kauppa jossa en käy koska siellä on paljon lapsia.
Joskus jos joku villipeto juoksee virastossa niin mua vaan huvittaa, kun ei tarvitse paimentaa sitä lasta. Mä saan vaan istua.
Suljen korvani ja silmäni. Enkä kyttää muita.
Mulle aivan sama mitä joku vanhempi ja lapsi keskustelee.