Miten tässä tilanteessa käytännössä katsoen käy?

Olen eronnut tyttäreni isästä 5 vuotta sitten, lapsen ollessa silloin hiukan vajaa 4-vuotias. Ero tuli miehen väkivaltaisuuden, alkoholiongelman ja pettämisen vuoksi. Eron jälkeen meillä on ollut yhteishuoltajuus ja isä on tavannut lasta 2 x kuukaudessa. Tapaamissopimukseen isä vaati kohdan, että hänellä pitää olla oikeus pitää lasta kuukausi kesälomalla, mutta vieä 5 vuoden aikana isä ei ole yhtenäkään kesänä pitänyt lasta muuten joka toisen viikonlopun. Kaikki koulun kesälomat, talvilomat yms minä olen lasta hoitanut tai hoidon järjestänyt. Isä ei myöskään ole osallistunut millään tavalla lapsen arkeen, ei harrastuksiin, koulun tapahtumiin tai juhliin, ei lääkäreissä käymiseen tms. Olen ollut siis yksinhuoltaja lukuunottamatta sitä että lapsi on ollut isällään joka toinen viikonloppu. Silloinkin isä vie lapsen vähintään toiseksi yöksi äidilleen hoitoon. Mies on ollut kaiken tämän ajan työtön, eikä siltikään ole lapsesta ottanut vastuuta sen enempää.
Nyt tilanne on kuitenkin se että olen nykyisen mieheni työkomennuksen vuoksi muuttamassa 700 km päähän Helsingistä, mieheni kotikaupunkiin. Olen raskaana.
Mieheni omistaa talon tuossa toisessa kaupungissa ja jo sen vuoksi muutto on järkevää, taloudelliset kulumme putoavat huomattavasti.
9-vuotiaan tyttäreni isä ei hyväksy tätä, vaan on nostanut aivan hillittömän metelin asiasta. On valmis menemään käräjille asti, ettei "lasta riistetä häneltä". Olen umpikujassa: Emme pysty taloudellisesti pitämään kahta taloutta, niin että minä jäisin yksin Helsinkiin tyttäreni kanssa ja mieheni muuttaisi toiseen kaupunkiin. Lisäksi en missään nimessä halua olla erossa miehestäni varsinkin koska olen melko pitkällä raskaana.
Esikoiseni isä ei suostu mihinkään kompromisseihin, hänelle ainoa ratkaisu on etten minä ja lapsi lähde. Enempää hän ei lasta kuulemma ehdi tavata, mutta hänellä on oikeus tuohon 2 x kk tapaamisiin ja hän aikoo niistä pitää kiinni. Asiasta on mahdotonta keskustella sillä hän ei suostu mihinkään.
Mies on sanonut että aikoo hakea tyttären yksihuoltajuutta, jos muutan, ja estää täysin tapaamiset minun kanssani. Tämä on aivan järjetöntä, sillä hän ei tähänkään asti ole halunnut olla lapsen kanssa edes kahta päivää putkeen, ja nyt sitten uhoaa alkavansa totaaliyksinhuoltajaksi. Kysyn mitä etua palvelee viedä lapselta sitten täysin äiti, miehen mukaan lapselleni on parempi ilman tällaista huoraäitiä..
Voiko esikoiseni isä tuhota avioliittoni näin? Eli estää minua ja miestäni asumasta samassa kaupungissa? Vaatia että minun on jäätävä tyttäreni kanssa Helsinkiin, vain jotta hän saa tavata lasta joka toinen viikonloppu?
Tyttäreni isällä on myös vakava alkoholiongelma ja kuten sanottua hän on työtön. En haluaisi hänen olevan lapseni kanssa yhtään sen enempää kuin nytkään. :(