Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaa hassuja tai traagisia esimerkkejä omasta tai muiden sitku-elämästä
15.05.2017 |
Kukaan aikuinen ei varmaan elä täysin hetkessä, mutta missä asiassa olette odotelleet hassun tai traagisen pitkään? Tai mitä tiedätte muiden lykänneen hamaan tulevaisuuteen?
Aloitan tällaisella: Isoäitini sai häälahjaksi upean kahvikaluston. Se päätettiin ottaa käyttöön vasta sitten kun tulee vähän hienommat juhlat. Nyt se on äitini kautta minun hallussani ja edelleen käyttämättömänä :)
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Äitini haaveili kirjoittamisesta.Hän kirjoitti jonkinverran runoja ja lähetti niitä aikanaan arvosteltavaksi V.A.Koskenniemelle.Koskenniemi kehoitti jatkamaan ja opiskelemaan kirjoittamista,runoja ja proosaa.
Äiti avioitui yli kolmikymppisenä,saivat minut aikanaan ja äiti oli kotirouva siihen asti kun täytin 12.
Sitten palasi töihin.Olisi ollut aikaa kirjoittaa,ei ollut muita lapsia kuin minä.Isä teki myös kotitöitä,harvinaista sen aikakauden miehelle.Toki pitkät päivät jakoivat heidän roolinsa niin että äiti teki enemmistön ktitöistä,mutta hänhän olikin kotona.
Äiti toimi myös muutamassa luottamustehtävässä vuosikymmenet ja sanoi aina,että alkaa kirjoittamaan kun jää eläkkeelle"sitku jään eläkkeelle".
Kun jäi eläkkeelle 65-vuotiaana,oli muistisairaus jo hiipinyt taustalle,70-vuotiaana kuoli.
Aina harmittaa kun luen hänen jäljelle jääneitä kirjoituksiaan.Pelkään että mulle käy samoin.