mitä ootte mieltä näistä musta/valko blogisteista ja heidän elämäntyylistään?

Ahdistun.

Yhtä tällaista bloggaria olen seuraillut. Hänen elämänsä vaikuttaa olevan muiltakin osin hyvin kontrolloitua. Jos kerran uskaltautuu ostamaan esim. sohvatyynyn jossa on aavistus jotain värisävyä, sitä puidaan blogissa hyvin perusteellisesti että miten näin nyt pääsikään käymään. On kovin ylpeä itsestään ja selittelee tuollaisia ostoksia liiallisen paljon. Vähän säälittää että jollain on elämä noin tarkkaan harkittua ja saattaa mennä jostain puolison ostamasta liian värikkäästä jutusta ihan sekaisin, näin kärjistetysti sanottuna. En laita blogin nimeä kun ei ole näitä suosituimpia.

Minusta lasten kuuluu saada pukeutua väreihin ja lapsen omaisesti, myös leluissa on hyvä olla kirkkaita värejä etenkin vauva-ikäisillä.

Ihmetyttää kun värit vaikuttavat positiivisella tavalla lasten kehitykseen.

Mielestäni silloin menee yli, jos lasten vaatteiden ja lelujenkin tulee sopia sisustukseen. Meillä muualla on hillittyjä värejä, ei kuitenkaan pelkkää mustaa, valkoista ja harmaata, mutta lastenhuoneissa on paljon kirkkaita värejä, sillä he tykkäävät. Myös vaatteet ovat heidän mieleisiään, ei sisustukseen sopivia. Meillä lapset ovat yksilöitä, ei sisustusesineitä.

Mungossa ihmettelen materialismin määrää ja samaan aikaan melko osoittelevaa moralismia.

Mu-va sisustus näyttää hyvältä kuvissa (jos osaa kuvata), mutta kuinkahan kolkkoa mahtaa olla keinovaloissa, joita suurimman osan vuodesta täällä meidän armaassa kotimaassa kuitenkin joutuu käyttämään? Haluan myös uskoa, että niillä lapsilla oikeasti on muitakin (värillisiä ja kenties lapsen oman maun mukaisia) vaatteita, kuin vain niitä äidin sisustukseen ja sisustuskuviin sopivia, ja että kuvauspäivänä vain puetaan ne mätsäävät päälle.

Mua ei kenenkään sisustaminen ahdista, mutta lievää ahdistusta ja sääliä kyllä aiheuttaa se koko perheen tyylittäminen sisustukseen sopivaksi.

Kaipa se vahvasta (pakonomaisesta?) kontrolloimisen tarpeesta kertoo.

Sinänsä tiukka musta-valko-harmaa sisustus kertoo mielikuvituksettomuudesta ja siitä, ettei osaa yhdistellä värejä. Vaikutelma on usein lähinnä kalsea.

Muutaman vuoden päästä näitäkin sisustuksia varmaankin kauhistellaan samalla tavalla kuin nyt kauhistellaan 90-luvun punapyökki-lastulevy -sisustuksia persikanvärisine boordeineen.

Onhan se sisustuksessa hyvännäköistä, mutta lapsen vaatteissa ja leluissa pitää olla värejä. Tätä mieltä.

Hyväksyttävää Yleistä Makua, turvallista. Saavat jotain tyydytystä hankkimalla ihkutustuotteen, jotta kuuluisivat Hyväksyttävän Yleisen Maun -sisäpiiriin.

Kaikista oudointa on nähdä sisustuslehdissä sisustussuunnittelijoiden mustavalk. koteja. En palkkaisi suunnittelijaa, joka ei osaa käyttää värejä.

Haaveilen 80-luvun kukkasohvasta, oikeastaan ne ovat hyvässä ympäristössä kauniita.

Itse en tiedä vielä mitä mieltä olen. Tykkään väreistä mutta monet värit kodissa ja vaatteissa tekevät jotenkin sekavan vaikutelman. Toisaalta ihailen musta/valkoisia koteja ja haaveilen sellaisesta mutta sitten tavaran karsiminen pelkästään musta/valkoiseksi tuntuu jotenkin turhalta. En oikein tiedä jatkankp samaa värien ostamista kotiini vai lähteäkö musta/valkoiselle tielle.

ap

up

Vierailija kirjoitti:

Itse en tiedä vielä mitä mieltä olen. Tykkään väreistä mutta monet värit kodissa ja vaatteissa tekevät jotenkin sekavan vaikutelman. Toisaalta ihailen musta/valkoisia koteja ja haaveilen sellaisesta mutta sitten tavaran karsiminen pelkästään musta/valkoiseksi tuntuu jotenkin turhalta. En oikein tiedä jatkankp samaa värien ostamista kotiini vai lähteäkö musta/valkoiselle tielle.

ap

Onko pakko lähteä noin radikaalille linjalle? Ala sisustaa mu-va-ha tyylillä, ja käytä värin pilkahduksia. Tai käytä sellaista neutraalia tyyliä kuin itse, käytän harmaan, valkoisen ja ruskean eri sävyjä sisustuksessa. Mustaa en juuri ollenkaan.