Lue keskustelun säännöt.
Jatkuvasti huolissaan kaikesta
12.05.2017 |
Omasta vanhenemisesta ja sairastumisesta, vanhempien vanhenemisesta sairastumisesta ja kuolemasta, taloudellisesta tilanteesta, maailman tilanteesta, yritän ennakoida onnettomuuksia ja vahinkoja ja loukkaantumsia, listaa voi jatkaa loputtomiin...
Onko muita samanlaisia? Miten tämän kanssa oikein jaksaa elää?
Kommentit (3)
Jep. Saan valtavan ahdistuksen kun alan miettiä omaa sairauttani ja sen etenemistä, sitä seuraavaa työkyvyttömyyttä - miten silloin riittää elämiseen rahat kun ei nytkään? Pelkään myös saavani potkut hetkenä minä hyvänsä. Pelkään että veljeni ajaa kolarin kun sai vasta ajokortin, pelkään että äitini kuolee. Pelkään että lemmikkini sairastuu ja kuolee.
Välillä on aikoja kun en pääse siitä ahdistuksesta ja huolesta irti. Silloin mietin miten pää kestää. Haluan aina suunnitella kaiken ja pelkään kontrollin menettämistä.
Kaikista säälittävin pelkoni tällä hetkellä on, että kun äitini on lähdössä pian ulkomaille että hän tuo mukanaan lutikoita ja joutuu sitten hävittämään koko irtaimistonsa. Ja se huoli on todellinen ja siitä syntyvä ahdistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa erittäin tutulta. Kärsin vastaavasta vuosikausia n.15-30-vuotiaana. En tiedä, mikä auttoi, ehkä ikä. Nyt kohta4-kymppisenä tuo on vähäisempää, mutta aktivoituu stressaavissa elänäntilanteissa ja paradoksaalisesti juuri silloin, kun kaikki tuntuu elämässä olevan huippuhyvin.
Googleta yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Itsellä oli/on sama. Kävin ryhmäterapissa, josta oli tosi paljon apua.