Aviomieheltä melkein aina vain negatiivista palautetta...

Tuntuu siltä, että ei huvita enää edes yrittää tehdä mitään.



Jos teen ruokaa, se on joko liian vähän maustettua, siinä ei ole tarpeeksi jotain tai sitten siinä on liikaakin jotain.



Jos leivon, se on yleensä liian makeaa vaikka vähennän ohjeen sokerimäärää reippaasti. Koostumus on väärä, tai muuten vaan ei ole oikein makuista.



Kun neulon jotain, kommentti on yleensä " tarvitseeko muka tuollaista" tai sitten vikaa on väreissä tai sitten käytän väärää lankaa, joka ei olekaan kokoaan puuvillaa tai villaa.



Kun ompelen lapsille jotain, olen joko käyttänyt väärää materiaalia, tehnyt jotain turhaa jota ei olisi tarvittu tai muuten vaan tehnyt väärän näköisen tekeleen.



Kun ostan vaatteita (lapsille pääasiassa) ostan väärää materiaalia, väärää merkkiä, väärän kokoisia ja väärällä hinnalla, sekä väärästä paikasta. Sama koskee kirppiksellä käyntiä.



Ruokakaupastakin ostan usein vääriä tuotteita. Tai turhuuksia, kuten kurkkua, tomaattia, raejuustoa, sekaleipää, leikkelettä, tavallista kaakaojauhetta tai vissyä.





Mulla on jo sellainen olo, että kaupassa käyminen stressaa ja mua ei huvita tehdä mitään käsitöitä. Ja kun teen, olen niiden suhteen ylikriittinen enkä ole itsekään enää tyytyväinen, kun en saa hyvä palautetta muiltakaan.



Tiedän, että se toimintamalli tulee SUORAAN hänen vanhemmiltaan, ja olen sanonutkin että ei ole kivaa että ensimmäiseksi aina sanotaan negatiiviset asiat, tai että sanotaan VAIN negatiiviset asiat. Mutta ei tunnu menevän perille. Tykkäsin ennen tosi paljon ruoanlaitosta ja käsitöistä, mutta nykysin on sellainen fiilis että ei voisi vähempää kiinnostaa, kun en kuitenkaan tee niitä asioita oikein.