9kk koira joka ei osaa kävellä hihnassa ollenkaan!
Koira siis hyppii ja kieppuu kuin väkkärä, pyrkii eteenpäin kiskomalla täysillä. Kiertää koko ajan minun ympäritseni, nykii niin että käsi meinaa irrota. Jos en päästä koiraa täydellä hihnalla just sinne minne haluaa, hyökkää kimppuun. :) (repii vaatteista, puree nilkkoja, raivoaa kuin hullu)
Tuon kanssa on aivan mahdotonta käydä lenkillä. Mikään keino ei tepsi. Ollaan yritetty makupaloilla palkitsemista -> jos makupaloja ei ole mukana, käy päälle ja alkaa riehumaan.
On toruttu, on pysähdytty joka kerta kun kiskoo tai riehuu -> kerran käveltiin 20 metriä tunnissa, kun joka ikisellä askeleella piti pysähtyä.
Pannassa kuristaa itsensä, valjaista pääsee karkaamaan. Ostettiin jotkut jumalattoman kalliit valjaat joista ei pääse karkuun, mutta noiden kanssa vetää niin kovaa ettei hommassa ollut mitään järkeä.
Imuroi lisäksi kaiken suuhunsa mitä löytää. Joka ikisen roskan, oksan, kiven. Siis koko ajan suu käy ja vetelee jotain turpaansa.
Saa ihan hervottomasti liikuntaa, kerran päivässä piiitkä 1h-1,30h lenkki. Lisäksi 3-4 x 15-25 minuutin lenkkiä. Minä en tajua mikä tuota koiraa risoo, sisällä on nykyään ihan rauhallinen (muutama kuukausi sitten taisteltiin sisälläkin)
Ärsyttävin piirre on tuo perkeleen näykkiminen ja pureminen. Minua ei näyki sisällä ollessamme, mutta esimerkiksi jos mieheni moikkaa koiraa tai kävelee koiran ohi, koira alkaa näykkimään ja repimään vaatteista. Ei usko mitään. Jos minä rähähdän että "EI", lopettaa, mutta miestä ei usko millään. Eikä nuo kiellot edes pysy kaalissa kun kohta aloittaa taas repimisen.
Ulkona taas myöryttää pahemmin minua kuin miestä. Tarttuu välillä käteen niin lujaa että ihme kun ei veri lennä. Tuo riehuminen ei edes olisi niin paha, jos ei samalla murisisi ja ärjyisi kuin hullu peto, pelkään että joku oikeasti soittaa poliisit kun ei sivullisena tiedä mitä ihmettä tapahtuu.
Kiihtyy nollasta sataan ihan välittömästi, sisällä tuon kanssa ei voi leikkiä mitään, muuten menee ihan mahdottomaksi. Ulkona jos koittaa esim. vapaanaollessa leikittää, niin ensireaktio on taas käydä leikittäjän kimppuun.
Muiden koirien kanssa tuo tykkäisi peuhata, mutta vastapuolen pitäisi olla ainakin 3x tuota isompi, etten pelkää kuollakseni leikkikaverin puolesta.
Koira ei siis ole mikään hervoton molossi. Tuollainen polvenkorkuinen 20kg vesseli.
Mitä ihmettä tuon kanssa keksisi? Minulla ei ole koskaan ollut tälläistä koiraa.
Kommentit (18)
Murrosikä. Koira selkeästi haluaisi leikkiä rajumpia painileikkejä, mutta ei ymmärrä etteivät ihmiset sellaisia halua leikkiä. Älä missään nimessä kiellä ja rähise kun käy kimppuusi, koska luulee että lähdet mukaan leikkiin. Älä tee mitään, älä revi hihnaa/vaatteita/tms. koiran otteesta, vaan ole ihan paikoillasi. Älä vilkaisekaan koiraan. Kun lopettaa repimisen, anna koiralle suuhun vaikka joku lelu jota saa retuuttaa.
Kuulostaa todella jääräpäiseltä koiralta. Mutta voin sanoa, että luultavasti muutaman kuukauden päästä jo helpottaa.
Sisällä ei riehuta koiran kanssa, sisällä ollaan rauhassa. Voit kokeilla aktivointileikkejä koiran kanssa, mutta jos alkaa taas pärräämään, niin unohtakaa kaikki sisätiloissa tapahtuva aktivointi.
Labbiksille on ominaista tuo kaiken syöminen. Suosittelen kuonokoppaa.
Suihkaise vettä pullosta naamalle aina kun hyökkää päälle. Noin minä tein meidän terrierin kanssa. Oli ainoa keino mikä toimi.
Miksi käytte ulkona noin usein? Eikö koira ole sisäsiisti?
Kuulostaa aika pelottavalta touhulta. Meillä pentu saa punttirageja, mutta sitten istutaan tiukassa hihnassa kunnes rauhotutaan. Ei meillä sentään veri lennä.
Vedonestovaljaat? Paljon nenätyötä yms. Joku pentukurssi tms. Tsemppiä riiviön kanssa!
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika pelottavalta touhulta. Meillä pentu saa punttirageja, mutta sitten istutaan tiukassa hihnassa kunnes rauhotutaan. Ei meillä sentään veri lennä.
No ei meilläkään sentään, vähän liioiteltua. Mutta siltä se välillä tuntuu kun tuo iskee hampaat pohkeeseen.
AP
Tuo pureminen ei ole tuon ikäiselle pennulle enää normaalia, eikä missään nimessä sallittavaa. Pikkupennut näykkii ja se pitäisi saada loppumaan alkuunsa.
Edellä olikin hyvä vinkki että jätetään koira huomioimatta kokonaan kun tekee tuota.
Miten koiraa on koulutettu? Osaako peruskäskyt kuten luoksetulo, istu, maahan?
Koiralla tuntuu olevan kauheasti energiaa. Sen kannattaisi ennen lenkkiä antaa juosta kunnolla jollain turvallisella alueella kuten metsässä. Pelkillä hihnalenkeillä koira saa huonosti purettua enegiaa kun ihminen hihnan päässä on niin hidas. Kun enimmät energiat on purettu on helpompi alkaa hihnakoulutusta. Toki koiran täytyy tulla luokse kun kutsut sitä.
Teillä kuulostaisi olevan aikamoinen johtajuusongelma. Koira on nyt laumanjohtaja ja pompottaa teitä. Sille pitää näyttää että sinä miehesi ollette laumanjohtajia ja sen kuuluu totella teitä. Etsi netistä ohjeita tai koirakirjoista. Jos omat rahkeet ei riitä niin koirakouluun.
Tuo toisen koiran kanssa leikkiminenkin pitää saada kuntoon. Nyt sen leikit on liian villejä ja voi satuttaa toista koiraa jos noin käy päälle. Suosittelen kyllä jotain koulua teillä, kuulostaa aika hurjalta tapaukselta. Varsinkin tuo pureminen.
Onko koira tullut teille luovutusikäisenä? Oletteko kouluttaneet sitä ihan alusta alkaen? Onko aina ollut noin raju vai onko iän kanssa tullut villimmäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aika pelottavalta touhulta. Meillä pentu saa punttirageja, mutta sitten istutaan tiukassa hihnassa kunnes rauhotutaan. Ei meillä sentään veri lennä.
No ei meilläkään sentään, vähän liioiteltua. Mutta siltä se välillä tuntuu kun tuo iskee hampaat pohkeeseen.
AP
Älä päästä sitä iskeen pohkeeseen. Ennakoi tilanne ja pidä pentu kaukana jaloistas, kunnes se rauhottuu.
Kuonopantaa suosittelen vetämiseen! Tarvitsee tosin totuttelua, eikä teidän pikku riiviö varmasti tykkää :D Sosiaalistaminen olisi myös tärkeää, toivottavasti löydätte jotain koirakavereita harjotteluun!
Vesipullolla suihkimista suosittelen kanssa, mukaan voi myös vähän lisätä etikkaa, jos ei toimi pelkkä vesi. Tosin meidän koiran mielestä suihkiminen on vaan hauskaa, mutta moniin se kyllä toimii.
Ja ootteko jotain koirakoulua harkinnu?
Toimiiko toi täysin huomiotta jättäminen? Siinä täytyy olla emännällä kovat hermot, kun pirun riivaama pentu raatelee puntteja. Täytyykin laittaa polvisuojukset ja kokeilla.
Minä lähtisin, kun tilanne on jo päässyt tuollaiseksi, hakemaan apua asiantuntevalta kouluttajalta. Lenkki ei välttämättä auta purkamaan kaikkea, koira voi (teini-ikäisen uhoamisen lisäksi) vaatia jotain päänvaivaakin vaativaa tekemistä. Johtajuus ei nyt ole epelillä tiedossa, mutta ulkopuolisena, elämäänne + koiraa näkemättä, ei voi antaa kaikenkattavia ohjeita. Koirankouluttaja voisi ohjeistaa ihan arkihuomioinnista, rutiineihin, ulkoiluihin, ja vinkata oikeanlaiset aktiviteetit. Itselle valitsin pienen seurakoiran aikanaan, luonteeltaan alistuva ja miellyttämishaluinen,koska sohvaperunana en kaipaa yliaktiivista harrastekoiraa, joka haastaisi minut ja muut jatkuvasti.
AP tässä. Koira on siis peruskoulutettu ja hyvin oppivainen. Oppi jo ihan pienenä perus istu, paikka, maahan, tassu sirkustemput. Luokse tulee nätisti, ulkona saattaa vaatia vähän enemmän motivaatiota. Olen palkannut luoksetulosta namilla, mutta en aina. Kun on vapaana saatan yhtäkkiä kutsua koiran luokse ja palkata, sitten seuraavalla kerralla ei saakaan palkkaa.
Tottelevaisuudessa ei sinäänsä ole ongelmaa, jotenkin tuntuu vain käyvän kovin ylikierroksilla. Sisällä leikimme välillä naminpiilotusta, mutta tätäkään ei ihan hirveän kauan pysty jatkamaan ennen kuin koira piippaa taas täysin.
Kyseessä on siis narttupentu, epäilen että juoksut olisivat kohta alkamassa. On hirveän kiinnostunut omasta ja muiden koirien alapäästä.
Tarkoitus olisi viedä steriloitavaksi ensimmäisten juoksujen jälkeen.
Labbikset on kyllä surullisenkuuluisia tuosta joka paikan imuroinnista. Meidän labbis syö pikkukiviäkin jos ei koko ajan ole vahtimassa. Kannattaa harkita kuonokoppaa jos asutte kaupungissa, ettei syö myrkkyä.
Ihan tyypillistä pennun käyttäytymistä. Jotkut penskat käyttäytyy rajummin, jotkut ei ole niin pahoja. Oma pentuni on ollut aika helppo tapaus, siis sen suhteen, että on yllättäen hyvinkin nätisti käyttäytynyt pentu aikanaan, toisaalta on ollut erittäin arka kaikkea kohtaan ja sen eteen onkin pitänyt tehdä kovasti töitä.
Saako pentu tarpeeksi aktivointia? Pelkkä lenkkeily ei riitä, vaikka sitä paljon saisikin. Muistakaa myös olla miehen kanssa johdonmukaisia, että se mikä on EI on kummankin mielestä EI, eikä siitä jousteta. Pentu menee ihan sekaisin, jos toinen kouluttaa eri tavalla kuin toinen.
Tuossa tilanteessa voisi parhainta olla kääntyä koirakouluttajan puoleen.
Koirassa on siis kultaistanoutajaa, labbista ja shetlanninlammaskoiraa.