Vinkkejä vakavasti masentuneelle?

Ota mallia niistä jotka eivät masennu, vaan sinnittelevät eteenpäin paljon surkeammassakin tilanteessa kuin sinä olet.

Tartu itseäsi niskasta kiinni, ala reippaaksi, ala ulkoilla ja siivoa kämppä.

Mä olin monta kuukautta tosi masentunut, kun paras ystäväni kuoli ja jäin tavallaan yksin. Sitten päätin, että elämä ei vaan voi jatkua näin. Aloin tehdä ihan pieniä kotiaskareita vaikka väkisin ja pakotin itseni ensin pienille kävelylenkeille ja sitten isommille. Nyt alan olla toipunut ja elämä tuntuu ihan hyvältä.

Suosittelen sullekin, vaikka tiedän, ettei sitä välttämättä jaksa paljoakaan. Mutta pienin askelin. tee edes yksi juttu joka päivä, josta sulle tulee hyvä mieli, niin pikkuhiljaa olosi paranee.<3

Yritä käydä ulkona joka päivä, edes pienellä kävelylenkillä. Pahinta on jäädä kotiin makaamaan.

Ihan kokemuksesta puhun, olen ollut jo 10v vaikeasti masentunut. En ole parantunut mutta jaksan siivota kotia ja ulkoiluttaa koiraa, tulee hyvä mieli kun pinnat kiiltää ja koira nukkuu sohvalla kerällä. Ennen tätä jaksamistasoa se hyvä mieli tuli siitä että jaksoin käydä ulkona ja oli sellainen olo että on tullut jotain tehtyä.

Tärkeintä on se ITSE yrittäminen, vaikka hyvin pienimuotoisesti. Juurikin niin että vaikka joka toinen päivä 10 min kävelylenkki ja sitten pikkuhiljaa lisätä lenkkiin pituutta ja käydä useammin. Ei saa jäädä pysyvästi sinne neljän seinän sisälle makaamaan ja odottamaan tai toivomaan jotain ihmeparantumista. Ei sitä ihmeparannusta tule. Itse on tehtävä niitä pikkujuttuja, siitä se lähtee!

Take a hike, vitun pösilö

Viina, masennuslääkkeet, käy baareissa ja jos rahaa niin afrikkaan seksilomalle.

'Liikunta auttaa' ei ehkä ole yleisesti mielletty hyväksi kommentiksi masentuneelle, mutta itselläni tanssi auttoi alkuun. Nykyäänkin tykkään ihan vain kotona liikehtiä olotilani mukaan, pieni improvisaatio vapauttaa kummasti synkkyyttä. Luonnossa kävely myös on aina piristänyt edes vähäsen.

Lohdullinen musiikki ja haastattelut tai tekstit vaikeuksista selvinneistä henkilöistä ovat auttaneet näkemään tulevaisuutta pikkiriikkisen verran edemmäs. Puhuminen ja kirjoittaminen ovat myös olleet toimivia, jossain vaiheessa pidin ei-julkista blogia, johon kirjoitin tunnelmiani ja ehkä laitoin jonkun kuvan. Siellä ajatukset tuntuivat pysyvän järjestyksessä ja selkeämpinä. Kodin järjesteleminen tai siivoaminen saattaa myös helpottaa, kuten myös ruuanlaitto vaikka ihan uudella reseptillä.

Paljon voimia sinulle, masennuksesta ei todellakaan ole helppo selvitä, mutta pienin askelin se on mahdollista. :)

Kirjaa viisi tai kymmenen asiaa, joissa olet hyvä. Tee se joka päivä. Ja vaikka olet nyt masentunut, olet edelleen arvokas ihminen. Ja turvaudu ihmisiin. Jos ei ole läheisiä, niin ammattilaisiin.

Hei.

Mietin, mitä oikeastaan kysyt tai tahdot kuulla? 

Oletko ollut yhteydessä lääkäriin masennuksesi taholta ja millaista tukea/keskusteluapua sinulle mahdollisesti on suositeltu? Vakava masennus on ehdottomasti otettava tosissaan ja haettava apua. Eri paikkakunnilla toimii erilaista hoitoa mielen kuntouttamiseen. Moni kokee hyvin merkityksellisenä vertaistuen. Jos et vielä ole vertaistuen piirissä, vinkkini voisi olla, että soita depressiohoitajalle (tai vastaavalle) terveyskeskuksessa ja kysy, millaista tukea voit saada masennuksesta tioipumiseen.

Ihan tässä ja nyt:

Mikä itseilmaisun muoto sinua olisi lähinnä? Piirtäminen tai kirjoittaminen? Itseilmaisun keinoin voit esim. kirjoittaa tuntemuksiasi, niiden ulos tuominen saattaa tuntua helpottavalta ja luoda jonkin  verran etäisyyttä. Ihan pienetkin lapset piirtävät luonnostaan itselleen pelottavia yms. asioita. Se on luontainen tapa, että prosessoi elämäänsä jonkin luovan ilmaisun kautta.

Positiivista, että et ole vakavasti masentunut...

Iloitse pienistä asioista. Edes siitä että kävelet vessaan. Tee pieniä asioita hiljakseltaan. Älä anna liian suuria tavoitteita itsellesi. Rytmitä päiväsi. Mieti mikä tuo iloa ja mistä nautit. Tee se. Liiku aluksi vaikkapa sisällä. Siitä postin hakuun. Askel askeleelta. Juttele. Kolmannelta sektorilta saa usein ilmaista apua.

Terveisin hoitaja joka hoitaa päivittäin vakavasti masentuneita. Nämä eivät tiedosta olevansa masentuneita. Heille myös voi olla saavutus mennä vessaan.

Kalaöljy auttoi minua keskivaikeassa masennuksessa eli söin E-EPA-kapseleita tms. Suosittelen.

Minä kysyisin sinulta, että millaisista asioista pidät. Masennus on sellainen asia, että voisin kyllä antaa liikuntavinkkejä, neuvon mennä lääkäriin/terapiaan jne, mutta jos haet olon helpotusta juuri tällä hetkellä, olen enemmän kuuntelulinjalla. Pyytäisin sinua miettimään, millaisten asioiden ajattelu on mukavaa. Sen jälkeen kysyisin, haluaisitko keskustella niistä mukavista asioista lisää. En tiedä, pysytkö ajattelemaan niin, että sinulla on lupa varastaa masennukselta pieni hetki ja uppoutua haaveilemaan jostain, mikä ei välttämättä ole edes saavutettavissa, mutta joka helpottaisi oloa juuri nyt.

Seurakuntayhteys, Jeesus, raamattu (aloita Jobin kirjasta), rukous. Pienet ja suuret ihmeet.

Luin pari vuotta sitten tutkimuksesta, jonka mukaan ihmiset arvioivat mielialansa korkeammaksi, jos he ovat puuhanneet jotain, ihan pientäkin, edellisten tuntien aikana.

Ala siis tehdä pieniä askareita päivisin fyysisten voimavarojesi mukaan: tiskaa astiat, järjestele kirjahylly, käy lyhyellä tai pitkällä kävelylenkillä, piirrä, kirjoita tarina, leivo, käy ostoksilla jos on rahaa tms. Joka päivä jotain pientä.

Ajattelu ei katkea askareen ajaksi, vaan asioita voi käydä läpi myös samalla kun tekee jotain, ja se on mielialalle parempi vaihtoehto tutkimuksen mukaan, ja allekirjoitan sen myös oman kokemukseni perusteella.

Mä olin vuosia vakavasti masentunut. Töissä kävin ja tsemppasin. Se auttoi mua.

Mutta se auttoi myös, että laitoin ruokavalioni kuntoon. Söin tarpeeksi ja huomioin, että mulle ei esim sovi sokeri, vehnä ja kahvi... joskus laiskana olin niitä vedellyt nopeasti nälkään ja oikea nälkä taittui sillä. Sitten mun ruokavalio oli ollut kasvipainoitteista... aloin syödä maksalaatikkoa viikottain puolukoilla. Huomaan sen auttavan myös...

Onhan niitä vaikka ja mitä vaihtoehtoja. Mikä sopii toiselle ei sovi taas toiselle....

Ne jotka käy räkyttämään jonkun vinkeistä on hölmöjä varsinkin sillon kun vinkkien antajalla on omakohtaisia kokemuksia...

3 vuotta menee kehon uudistumiseen... Jos tänään aloitat terveellisen ruokavalion, niin olet soluiltasi uusi ihminen 3 vuoden päästä... Muista rakentaa kroppasi kunnollisten ainesosien avulla mieluummin kuin esim. sokerilla ja muulla moskalla, jota itse aikoinaan tein...

Vierailija kirjoitti:

Take a hike, vitun pösilö

Pyydä sinäkin rohkeasti apua, tilanteesi vaikuttaa vähintäänkin kriittiseltä :)

Vierailija kirjoitti:

Mä olin monta kuukautta tosi masentunut, kun paras ystäväni kuoli ja jäin tavallaan yksin. Sitten päätin, että elämä ei vaan voi jatkua näin. Aloin tehdä ihan pieniä kotiaskareita vaikka väkisin ja pakotin itseni ensin pienille kävelylenkeille ja sitten isommille. Nyt alan olla toipunut ja elämä tuntuu ihan hyvältä.

Suosittelen sullekin, vaikka tiedän, ettei sitä välttämättä jaksa paljoakaan. Mutta pienin askelin. tee edes yksi juttu joka päivä, josta sulle tulee hyvä mieli, niin pikkuhiljaa olosi paranee.<3

Mulle kävi samanlainen vastoinkäyminen kuin sulle. Olen toimintakykyinen (tosin se toimiminen tuntuu koko ajan vaikeammalta), mutta osaisitko sanoa mikä siihen yksin olemiseen auttaa? Yksinäisyys ja yksin tekemisen keksiminen ja viitsiminen on mulle vaikeaa.

(Sori ap, en tarkoita kaapata keskustelua!)