Pitäisi päästä tunkeutumaan masennuksen mustimpaan ytimeen

Se vaatii rohkeutta mennä sitä kohti.

Miten se tehdään?

Vierailija kirjoitti:

Miten se tehdään?

Se on melko vaikeaa ja vaikea selittääkin, mutta syksyllä oli niin,  että laitoin silmät kiinni ja makasin sängyssä selällään, kun masennus tuntui pahalta ja jatkuvasti nousi mieleen. Sen sijaan, että yritän tavoittaa hyvää oloa siinä tilassa tai millään tavalla torjua masennusta, tein täysin päinvastoin, eli aloin aistia sitä mielessäni ja lähestyä sitä, oikein todeta tai havainnoida, että kuinka kamala tai milainen se on, kiinnostua siitä, samalla hyväksyen sen. Siinä kai murtuu mielessä jonkinlainen vastustus masennusta kohtaan, koska vastustan sitä usein. Mutta mieli kirkastuu siinä hetkessä. En tämän paremmin osaa selittää. Meditaatiolla kaiketi vaikutus, koska parisen vuotta olen sitä tehnyt. Silloin olin myös käyttänyt muutaman kerran taikasieniä, tosin hyvin pieniä määriä.

Vierailija kirjoitti:

Miten se tehdään?

On uskallettava tuntea tunteita. Jos jokin asia nostaa niitä esille, on annettava vain tunteiden purkautua, vaikka tekisikin miten kipeää. Itkun kautta mieli usein puhdistuu ja kirkastuu. Sitten olo keventyy ja olo helpottaa.

Minä kohtasin masennuksen metsäpolulla ja vetäsin kunnolla kärsään. Koskaan en ole kuullut sellaista vikinää, mitä masennus päästi hakatessani sitä nyrkillä armottomasti leukaan. Kotiin saapuessani oloni oli raukea. Seuraavana päivänä soitin lääkärille ja sanoin lopettavani lääkityksen. Samana iltana vein lääkkeet apteekkiin hävitettäväksi. Pariin vuoteen ei ole tarvinnut käydä psykiatrilla eikä apteekissakaan. Olen terve.

Ei kannata vastustaa vaan kuunnella itseään.

Kerran löysin yhteyden masennuksen ja traagisten tapahtumien välillä.

Oli hetki kun masennus syveni ja samalla muistin järkyttävän asian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se tehdään?

On uskallettava tuntea tunteita. Jos jokin asia nostaa niitä esille, on annettava vain tunteiden purkautua, vaikka tekisikin miten kipeää. Itkun kautta mieli usein puhdistuu ja kirkastuu. Sitten olo keventyy ja olo helpottaa.

Totta. Ja tunteet tuntuvat kehossa.

Tunteet eivät tapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se tehdään?

Se on melko vaikeaa ja vaikea selittääkin, mutta syksyllä oli niin,  että laitoin silmät kiinni ja makasin sängyssä selällään, kun masennus tuntui pahalta ja jatkuvasti nousi mieleen. Sen sijaan, että yritän tavoittaa hyvää oloa siinä tilassa tai millään tavalla torjua masennusta, tein täysin päinvastoin, eli aloin aistia sitä mielessäni ja lähestyä sitä, oikein todeta tai havainnoida, että kuinka kamala tai milainen se on, kiinnostua siitä, samalla hyväksyen sen. Siinä kai murtuu mielessä jonkinlainen vastustus masennusta kohtaan, koska vastustan sitä usein. Mutta mieli kirkastuu siinä hetkessä. En tämän paremmin osaa selittää. Meditaatiolla kaiketi vaikutus, koska parisen vuotta olen sitä tehnyt. Silloin olin myös käyttänyt muutaman kerran taikasieniä, tosin hyvin pieniä määriä.

Meni vähän maku tästä hyvästä aloituksesta, kun mainitsit, että psykedeeleillä oli vaikutusta asiaan. Mutta hyvä juttu, että mielesi on kirkastunut. Mä suosittelen masennukseen opiaatteja, ei ole kuulkaa silloin huolta huomisesta ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se tehdään?

Se on melko vaikeaa ja vaikea selittääkin, mutta syksyllä oli niin,  että laitoin silmät kiinni ja makasin sängyssä selällään, kun masennus tuntui pahalta ja jatkuvasti nousi mieleen. Sen sijaan, että yritän tavoittaa hyvää oloa siinä tilassa tai millään tavalla torjua masennusta, tein täysin päinvastoin, eli aloin aistia sitä mielessäni ja lähestyä sitä, oikein todeta tai havainnoida, että kuinka kamala tai milainen se on, kiinnostua siitä, samalla hyväksyen sen. Siinä kai murtuu mielessä jonkinlainen vastustus masennusta kohtaan, koska vastustan sitä usein. Mutta mieli kirkastuu siinä hetkessä. En tämän paremmin osaa selittää. Meditaatiolla kaiketi vaikutus, koska parisen vuotta olen sitä tehnyt. Silloin olin myös käyttänyt muutaman kerran taikasieniä, tosin hyvin pieniä määriä.

Mistä alapeukut, väitätttekö, että ei ole mahdollista? Ainakin minun tapauksessani on, sillä minulla ei ole sellainen masennus, mikä lamauttaa täysin. Ja tunnen kyllä omaa masennustani sen verran, että mitä enemmän pyrin eroon siitä, sen pahemmaksi se menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se tehdään?

Se on melko vaikeaa ja vaikea selittääkin, mutta syksyllä oli niin,  että laitoin silmät kiinni ja makasin sängyssä selällään, kun masennus tuntui pahalta ja jatkuvasti nousi mieleen. Sen sijaan, että yritän tavoittaa hyvää oloa siinä tilassa tai millään tavalla torjua masennusta, tein täysin päinvastoin, eli aloin aistia sitä mielessäni ja lähestyä sitä, oikein todeta tai havainnoida, että kuinka kamala tai milainen se on, kiinnostua siitä, samalla hyväksyen sen. Siinä kai murtuu mielessä jonkinlainen vastustus masennusta kohtaan, koska vastustan sitä usein. Mutta mieli kirkastuu siinä hetkessä. En tämän paremmin osaa selittää. Meditaatiolla kaiketi vaikutus, koska parisen vuotta olen sitä tehnyt. Silloin olin myös käyttänyt muutaman kerran taikasieniä, tosin hyvin pieniä määriä.

Meni vähän maku tästä hyvästä aloituksesta, kun mainitsit, että psykedeeleillä oli vaikutusta asiaan. Mutta hyvä juttu, että mielesi on kirkastunut. Mä suosittelen masennukseen opiaatteja, ei ole kuulkaa silloin huolta huomisesta ;)

Psykedeelit ikivanha keino, eivätkä edes synteettisiä tai muutenkaan riippuvuutta aiheuttavia. Meditaatiollahan voi päästä samaan, mut se vaatii aikaa huomattavasti enempi.