4v hermostuu heti, jos vaikka katson älypuhelimesta edes kelloa, puhelimeen puhuminen ei kuitenkaan haittaa?

Yrittää käskeä myös "äiti vaihda siihen vanhaan puhelimeen" Edellinen oli Nokian 3310.

ap

Vierailija kirjoitti:

Yrittää käskeä myös "äiti vaihda siihen vanhaan puhelimeen" Edellinen oli Nokian 3310.

ap

Mitä jos tekisit niin? Poikasi on fiksumpi kuin sinä.

Kilpailee huomiosta puhelimen kanssa. 

Haluaa olla sinulle arvokkaampi ja tärkeämpi kuin tämä laite. Olet täysin omissa maailmoissasi selaillessa puhelinta ja lapsi reagoi siihen. 

Puhuminen on toinen juttu, koska kuulee että olet kontaktissa toiseen ihmiseen.  

Lapsi haluaa olla tärkeämpi kuin puhelin. Yllättääkö tämä sinua jotenkin?

No miksi haittaisi, että puhut jonkun kanssa? Lapsesi on varmaan kokenut monesti, että olet ollut omissa maailmoissasi kännykkää tuijotellessasi ja varmuuden vuoksi pyrkii aktiivisesti varmistamaan, ettei nyt kävisi niin. Se on ihan terve reaktio, koska lapsi alitajuisesti tietää, että hänen henkensä riippuu vanhempien huomiosta. Suosittelen, että hankit rannekellon. Ja jatkossa kun haluat katsoa uutiset, kerrot lapselle, että äiti katsoo nyt uutiset kännykästä, se kestää 10 minuuttia ja sinä voi sen aikaa leikkiä legoilla tms.

Näitä älypuhelin-vanhempia on aina niin surkeaa katsoa. Lapsi yrittää kaikkensa saadakseen kontaktia ja kuitenkaan ei saa edes katsekontaktia. Vastaus kaikkeen on "mmm"

Huh. Ei varmaan kannata hankkia lapsia jos puhelin on tärkeämpi.

Onko muuten ihan normaali 4-vuotias? Annatko hänelle huomiota?

Huono provo 0/5

Mikset voi vain keskustella aiheesta? Aloitat vain esim. "Minusta vanhempien tulisi olla vähemmän kännyköillään ja enemmän lastensa kanssa. Mitä mieltä muut ovat?"

Meillä oli joskus vähän samaa, vaikka en edes ole pahimmasta päästä näiden älypuhelinriippuvaisten joukossa. Vähensin puhelimen käyttöä, ja nykyään selailen vain kun olen yksin tai on tehtävä joku tärkeä juttu. Lapsikin antaa nykyään oikein nätisti tehdä kun sanon että täytyy esim. kirjoittaa yksi tärkeä viesti.

Mää oon 3 vuotiaalle sanonu että pitää sanoa äitille et laita puhelin pois, jos äitillä on puhelin. Sanon että sinä oot tärkeämpi kuin puhelin, ja siis harvoin käytän puhelinta silloin kun olen lapsen kanssa konkreettisesti. Ja jos sitten on joku tärkeä viesti tms. niin lapsi kyllä sitten antaa olla, kun tietää että saa huomion ihan kohta.

Nykyään kun lapset saattaa pitkiäkin toveja leikkiä keskenään,saatan kahvinjuonnin lomassa käydä lukemassa uutiset tms. Olen ajatellut että jos lapsesta alkaa oireilu niin sitte on syytä vähentää, lakata kokonaan käyttämästä puhelinta.

Ite en edes kehtaisi näplätä puhelinta jossai puistossa tms.

Minä en edes ole näitä pahimmasta päästä olevia älypuhelin-vanhempia, mutta meillä kans lapsi sanoo heti "äiti, puhelin pois." Yleensä kuljetan puhelinta mukana huoneesta toiseen kun minulla on huono kuulo, enkä kuule puhelinta esim. keittiöstä. Mutta kyllä se kovasti satutti ja tuli huono omatunto, joten jääkööt puhelin sitten kokonaan huomiotta tästä lähtien. Sen lapsi ymmärtää kyllä kun hänelle sanoo, että äiti laittaa tämän sähköpostin (joskus joutuu tärkeitä posteja kirjoittamaan kotonakin) ja tulee sitten leikkimään.