Lue keskustelun säännöt.
Skitsofreenikon puhe
25.04.2017 |
Mitä sillä tarkoitetaan kun sanotaan sen olevan hajanaista?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin skitsofreenikon kanssa kahvilla:
-Saako sitä kahvii. Kiitti. Minä olen hullu! Mitä nyt saa tehdä?
Haluutko sä istuu mun kans täällä? Voidaan mennä ulos istumaan. Onko tuolla terassilla kameroita? Kuvaako ne mua?
Eiku nyt mä olen hiljaa. Minä olen hullu ja minulla on housut ja paita. Mitä nyt saa tehdä? Hei sano, kuvaako ne mua!
ja niin edespäin. Ihminen oli lujassa lääkityksessä, itse pyörtyisin minuuteissa sillä hevoskuurilla:
psykoosinestolääkkeet ja mielialamyrkyt käytössä, merkkejä en muista.Lääkityksellä tulisi saada oireet kuriin, joten kyseiset lääkkeet ei tälle tapaukselle sopineet
Siinä tapauksessa häntä ei pysty auttamaan lääkkeillä.
Tuon selkeämpää hänen ajattelunsa ei ole koskaan.
Kyseessä massiivinen, ennen murrosikää alkanut skitsofrenian muoto; hebefrenia. Asuu yksin kotonaan, siivoaa itse (joskus),
tekee auttavasti ruokaa, tapaa lapsiaan vain valvotusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti voivat myös isot ja väärät lääkitykset aikaansaada sekavuutta.
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Vierailija kirjoitti:
Skitsofreenikon ajatuksen kulku on sellaista että ollessaan psykoosissa, ei pysty alkeellisimpaankaan asiaan ja tuo puhe on yleensä köyhää. Hajanaisella ei tarkoiteta sellaista eläväisen ihmisen asiasta toiseen pomppimista vaan ihan oikeasti sellaista missä ei ole päätä ei häntää.
Kyllä se asiasta toiseen pomppiminen on myös luonteenomaista skitsofreenikolle psykoosissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin skitsofreenikon kanssa kahvilla:
-Saako sitä kahvii. Kiitti. Minä olen hullu! Mitä nyt saa tehdä?
Haluutko sä istuu mun kans täällä? Voidaan mennä ulos istumaan. Onko tuolla terassilla kameroita? Kuvaako ne mua?
Eiku nyt mä olen hiljaa. Minä olen hullu ja minulla on housut ja paita. Mitä nyt saa tehdä? Hei sano, kuvaako ne mua!
ja niin edespäin. Ihminen oli lujassa lääkityksessä, itse pyörtyisin minuuteissa sillä hevoskuurilla:
psykoosinestolääkkeet ja mielialamyrkyt käytössä, merkkejä en muista.Lääkityksellä tulisi saada oireet kuriin, joten kyseiset lääkkeet ei tälle tapaukselle sopineet
Siinä tapauksessa häntä ei pysty auttamaan lääkkeillä.
Tuon selkeämpää hänen ajattelunsa ei ole koskaan.
Kyseessä massiivinen, ennen murrosikää alkanut skitsofrenian muoto; hebefrenia. Asuu yksin kotonaan, siivoaa itse (joskus),
tekee auttavasti ruokaa, tapaa lapsiaan vain valvotusti.
Ohhoh, on kuitenkin lapsia saanut hankituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Sitähän se psykoosi on kaikille, aivojen "viimeinen puolustusmekanismi" kun kaikki keinot ja voimat käsitellä tilannetta loppuu. Se on sitten yksilöllistä, minkä takia tai minkälaisessa elämäntilanteessa psykoosiin joutuu. Kun aivot ovat kerran oppineet psykoosin "pakotieksi",ne käyttävät sitä helpommin uudelleenkin kun rasitus on liian suuri. Positiivista tässä on se, että psykoosiherkkyydestä voi tietyllä tapaa "parantua". Huolehtimalla hyvistä yöunista ja terveellisistä elämäntavoista, opettelemalla esim.terapiassa erilaisia keinoja käsitellä voimakkaita tunteita aivot eivät välttämättä enää turvaudukaan psykoosiin suojakeinona.
Sama täällä. En ole saanut skitsofreniadiagnoosia, vaikka minulla on ollut psykoosijakso. En käytä mitään lääkkeitä enää ja olen selvinnyt siitä.
Ollessani psykoosissa käytökseni ja puheeni olivat varmasti hyvin vaikeaselkoisia, hajanaisia ja omituisia muille. Johtuen siitä, että minulla oli harhaluuloja ja pelkoja, olin univajeessa ja keskittymiskykyni oli huono ja muistini tuntui pätkivän. Olin raskaan lääkityksen alla mikä ei ehkä täysin ollut minulle oikea määriltään eikä ehkä lääkekään ollut oikea.
Valitettavasti vieläkin ongelmia muistin ja keskittymiskyvyn kanssa, kenties masennuksesta tai psykoosin läpikäymisestä johtuen. Välillä tuntuu vaikealta muistaa, mitä hetki sitten tapahtui tai mikä olikaan keskustelun punainen lanka. Saatankin poukkoilla keskustelussa tämän takia, erityisesti väsyneenä. Toisaalta olen tainnut aina olla vähän turhan poukkoileva keskusteluissa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skitsofreenikon ajatuksen kulku on sellaista että ollessaan psykoosissa, ei pysty alkeellisimpaankaan asiaan ja tuo puhe on yleensä köyhää. Hajanaisella ei tarkoiteta sellaista eläväisen ihmisen asiasta toiseen pomppimista vaan ihan oikeasti sellaista missä ei ole päätä ei häntää.
Kyllä se asiasta toiseen pomppiminen on myös luonteenomaista skitsofreenikolle psykoosissa.
Ihan normaaleillakin ihmisillä esiintyy tuota. Itseasiassa skitsofreenian määritelmästä täytyy täyttyä useita kohtia, että voidaan todeta. Ihan niin ku kaikissa muissakin psyyken sairauksissa. Ei riitä et yks kohta vaan täyttyy. Psykoosista ei voi erehtyä. Ihminen ei silloin reagoi edes puheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin skitsofreenikon kanssa kahvilla:
-Saako sitä kahvii. Kiitti. Minä olen hullu! Mitä nyt saa tehdä?
Haluutko sä istuu mun kans täällä? Voidaan mennä ulos istumaan. Onko tuolla terassilla kameroita? Kuvaako ne mua?
Eiku nyt mä olen hiljaa. Minä olen hullu ja minulla on housut ja paita. Mitä nyt saa tehdä? Hei sano, kuvaako ne mua!
ja niin edespäin. Ihminen oli lujassa lääkityksessä, itse pyörtyisin minuuteissa sillä hevoskuurilla:
psykoosinestolääkkeet ja mielialamyrkyt käytössä, merkkejä en muista.Lääkityksellä tulisi saada oireet kuriin, joten kyseiset lääkkeet ei tälle tapaukselle sopineet
Siinä tapauksessa häntä ei pysty auttamaan lääkkeillä.
Tuon selkeämpää hänen ajattelunsa ei ole koskaan.
Kyseessä massiivinen, ennen murrosikää alkanut skitsofrenian muoto; hebefrenia. Asuu yksin kotonaan, siivoaa itse (joskus),
tekee auttavasti ruokaa, tapaa lapsiaan vain valvotusti.Ohhoh, on kuitenkin lapsia saanut hankituksi.
Kaksi lasta terveen ihmisen kanssa.
On hän töissäkin käynyt,
sen verran että on saanut maksettua asuntonsa. Kaikki eivät heti ymmärrä olevansa sairaita ja sinnittelevät töissä kaameassa kunnossa.
Itsekin olen joutunut työskentelemään koneenkäyttäjän kanssa, joka oli täydessä psykoosissa yövuorossa.
Lukiossa meillä oli yksi opettaja, joka ei ollut realiteeteissa kuin pieniä hetkiä. Se oli raivostuttavaa, ihminen huutaa silmät päässä seisten oppilaille, että tietää heidän salaliitostaan ja vakoilustaan,
sitten hän vetäytyy napsimaan näille arvosanoja.
Väärä ilme = arvosanan alennus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin skitsofreenikon kanssa kahvilla:
-Saako sitä kahvii. Kiitti. Minä olen hullu! Mitä nyt saa tehdä?
Haluutko sä istuu mun kans täällä? Voidaan mennä ulos istumaan. Onko tuolla terassilla kameroita? Kuvaako ne mua?
Eiku nyt mä olen hiljaa. Minä olen hullu ja minulla on housut ja paita. Mitä nyt saa tehdä? Hei sano, kuvaako ne mua!
ja niin edespäin. Ihminen oli lujassa lääkityksessä, itse pyörtyisin minuuteissa sillä hevoskuurilla:
psykoosinestolääkkeet ja mielialamyrkyt käytössä, merkkejä en muista.Lääkityksellä tulisi saada oireet kuriin, joten kyseiset lääkkeet ei tälle tapaukselle sopineet
Siinä tapauksessa häntä ei pysty auttamaan lääkkeillä.
Tuon selkeämpää hänen ajattelunsa ei ole koskaan.
Kyseessä massiivinen, ennen murrosikää alkanut skitsofrenian muoto; hebefrenia. Asuu yksin kotonaan, siivoaa itse (joskus),
tekee auttavasti ruokaa, tapaa lapsiaan vain valvotusti.Ohhoh, on kuitenkin lapsia saanut hankituksi.
Kaksi lasta terveen ihmisen kanssa.
On hän töissäkin käynyt,
sen verran että on saanut maksettua asuntonsa. Kaikki eivät heti ymmärrä olevansa sairaita ja sinnittelevät töissä kaameassa kunnossa.
Itsekin olen joutunut työskentelemään koneenkäyttäjän kanssa, joka oli täydessä psykoosissa yövuorossa.
Lukiossa meillä oli yksi opettaja, joka ei ollut realiteeteissa kuin pieniä hetkiä. Se oli raivostuttavaa, ihminen huutaa silmät päässä seisten oppilaille, että tietää heidän salaliitostaan ja vakoilustaan,
sitten hän vetäytyy napsimaan näille arvosanoja.
Väärä ilme = arvosanan alennus.
Säkö olet nähny heillä skitsofreenia diagnoosin jossain paperissa? Kuvaamasi asiat voi olla myös persoonallisuushäiriötä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Mistä päättelet, ettei sinulla olisi skitsofreniaa?
Se on laajakirjoinen sairaus, ei diagnoosia kannata pelätä. Mitäpä muuta se on, kuin väsyneiden aivojen vaipumista psykoosiin?
Itse kunnioitan ihmistä, joka uskaltaa tunnustaa myös psyykkisen sairautensa.
Se, että keskustelet täällä aiheesta noin objektiivisesti, kertoo ettet voi olla vakavasti sairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin skitsofreenikon kanssa kahvilla:
-Saako sitä kahvii. Kiitti. Minä olen hullu! Mitä nyt saa tehdä?
Haluutko sä istuu mun kans täällä? Voidaan mennä ulos istumaan. Onko tuolla terassilla kameroita? Kuvaako ne mua?
Eiku nyt mä olen hiljaa. Minä olen hullu ja minulla on housut ja paita. Mitä nyt saa tehdä? Hei sano, kuvaako ne mua!
ja niin edespäin. Ihminen oli lujassa lääkityksessä, itse pyörtyisin minuuteissa sillä hevoskuurilla:
psykoosinestolääkkeet ja mielialamyrkyt käytössä, merkkejä en muista.Lääkityksellä tulisi saada oireet kuriin, joten kyseiset lääkkeet ei tälle tapaukselle sopineet
Siinä tapauksessa häntä ei pysty auttamaan lääkkeillä.
Tuon selkeämpää hänen ajattelunsa ei ole koskaan.
Kyseessä massiivinen, ennen murrosikää alkanut skitsofrenian muoto; hebefrenia. Asuu yksin kotonaan, siivoaa itse (joskus),
tekee auttavasti ruokaa, tapaa lapsiaan vain valvotusti.Ohhoh, on kuitenkin lapsia saanut hankituksi.
Kaksi lasta terveen ihmisen kanssa.
On hän töissäkin käynyt,
sen verran että on saanut maksettua asuntonsa. Kaikki eivät heti ymmärrä olevansa sairaita ja sinnittelevät töissä kaameassa kunnossa.
Itsekin olen joutunut työskentelemään koneenkäyttäjän kanssa, joka oli täydessä psykoosissa yövuorossa.
Lukiossa meillä oli yksi opettaja, joka ei ollut realiteeteissa kuin pieniä hetkiä. Se oli raivostuttavaa, ihminen huutaa silmät päässä seisten oppilaille, että tietää heidän salaliitostaan ja vakoilustaan,
sitten hän vetäytyy napsimaan näille arvosanoja.
Väärä ilme = arvosanan alennus.Säkö olet nähny heillä skitsofreenia diagnoosin jossain paperissa? Kuvaamasi asiat voi olla myös persoonallisuushäiriötä.
Eivät voi.
Persoonallisuushäiriöön ei koskaan liity psykoosia, eikä vakavia näkö-, kuulo- tai muita aistiharhoja.
Psykoosin tunnistaa kyllä vakavammaksi sairaudeksi, kun joutuu olemaan tekemisissä ao. sairauden kanssa.
Persoonallisuushäiriöiseltä puuttuu kokonaan sairaalloiset maneerit ja hänellä on sairaudentunto,
mikä taas yleensä psykoosissa puuttuu kokonaan:
harhat valtaavat aivot kokonaan.
Diagnooseja olen nykyisen työni puitteissa nähnyt useitakin.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa meillä oli yksi opettaja, joka ei ollut realiteeteissa kuin pieniä hetkiä. Se oli raivostuttavaa, ihminen huutaa silmät päässä seisten oppilaille, että tietää heidän salaliitostaan ja vakoilustaan,
sitten hän vetäytyy napsimaan näille arvosanoja.
Väärä ilme = arvosanan alennus.
Mitä rehtori sanoi, kun kävitte kertomassa hänelle, että kyseisellä opettajalla ei ole kaikki kunnossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Mistä päättelet, ettei sinulla olisi skitsofreniaa?
Se on laajakirjoinen sairaus, ei diagnoosia kannata pelätä. Mitäpä muuta se on, kuin väsyneiden aivojen vaipumista psykoosiin?
Itse kunnioitan ihmistä, joka uskaltaa tunnustaa myös psyykkisen sairautensa.Se, että keskustelet täällä aiheesta noin objektiivisesti, kertoo ettet voi olla vakavasti sairas.
Itse olen diagnosoinu itselleni monesti vaikka mitä. Lääkärissä sitten selvinnyt aina että ollukin vaan luulosairas. Sairaus sekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin skitsofreenikon kanssa kahvilla:
-Saako sitä kahvii. Kiitti. Minä olen hullu! Mitä nyt saa tehdä?
Haluutko sä istuu mun kans täällä? Voidaan mennä ulos istumaan. Onko tuolla terassilla kameroita? Kuvaako ne mua?
Eiku nyt mä olen hiljaa. Minä olen hullu ja minulla on housut ja paita. Mitä nyt saa tehdä? Hei sano, kuvaako ne mua!
ja niin edespäin. Ihminen oli lujassa lääkityksessä, itse pyörtyisin minuuteissa sillä hevoskuurilla:
psykoosinestolääkkeet ja mielialamyrkyt käytössä, merkkejä en muista.Lääkityksellä tulisi saada oireet kuriin, joten kyseiset lääkkeet ei tälle tapaukselle sopineet
Siinä tapauksessa häntä ei pysty auttamaan lääkkeillä.
Tuon selkeämpää hänen ajattelunsa ei ole koskaan.
Kyseessä massiivinen, ennen murrosikää alkanut skitsofrenian muoto; hebefrenia. Asuu yksin kotonaan, siivoaa itse (joskus),
tekee auttavasti ruokaa, tapaa lapsiaan vain valvotusti.Ohhoh, on kuitenkin lapsia saanut hankituksi.
Kaksi lasta terveen ihmisen kanssa.
On hän töissäkin käynyt,
sen verran että on saanut maksettua asuntonsa. Kaikki eivät heti ymmärrä olevansa sairaita ja sinnittelevät töissä kaameassa kunnossa.
Itsekin olen joutunut työskentelemään koneenkäyttäjän kanssa, joka oli täydessä psykoosissa yövuorossa.
Lukiossa meillä oli yksi opettaja, joka ei ollut realiteeteissa kuin pieniä hetkiä. Se oli raivostuttavaa, ihminen huutaa silmät päässä seisten oppilaille, että tietää heidän salaliitostaan ja vakoilustaan,
sitten hän vetäytyy napsimaan näille arvosanoja.
Väärä ilme = arvosanan alennus.Säkö olet nähny heillä skitsofreenia diagnoosin jossain paperissa? Kuvaamasi asiat voi olla myös persoonallisuushäiriötä.
Eivät voi.
Persoonallisuushäiriöön ei koskaan liity psykoosia, eikä vakavia näkö-, kuulo- tai muita aistiharhoja.
Psykoosin tunnistaa kyllä vakavammaksi sairaudeksi, kun joutuu olemaan tekemisissä ao. sairauden kanssa.
Persoonallisuushäiriöiseltä puuttuu kokonaan sairaalloiset maneerit ja hänellä on sairaudentunto,
mikä taas yleensä psykoosissa puuttuu kokonaan:
harhat valtaavat aivot kokonaan.
Diagnooseja olen nykyisen työni puitteissa nähnyt useitakin.
Tämä muuttaa asiaa. Näkö ja kuuloharhat ei liity pershäiriöihin. Itsekin tunnistaisin kyllä. Nyrkkisääntönä: jos mietit onko sulla skitsofrenia, niin sulla ei ole. Skitsofreenikolta puuttuu sairauden tunto. Sitten tämä et ihmisellä voi olla psykoosi vaikka ei olis skitsofreniaa.
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Mistä päättelet, ettei sinulla olisi skitsofreniaa?
Se on laajakirjoinen sairaus, ei diagnoosia kannata pelätä. Mitäpä muuta se on, kuin väsyneiden aivojen vaipumista psykoosiin?
Itse kunnioitan ihmistä, joka uskaltaa tunnustaa myös psyykkisen sairautensa.Se, että keskustelet täällä aiheesta noin objektiivisesti, kertoo ettet voi olla vakavasti sairas.
Tämä.
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt psykooseista n.20v. ja puheeni on joskus ollut hajanaista. Silloin kun näin käy, aivoni eivät käsittele mitään tietoa kunnolla vaan pomppivat ajatuksesta toiseen. Puheeni ei ole mitenkään erityisen sekavaa, vaan saatan selitellä jotain asiaa juurta jaksain. Minulla ei kuitenkaan ole skitsofreniaa vaikka psykoosi mielletään skitsofrenian pahimmaksi oireeksi. Lääkärit eivät tiedä miksi vaivun psykoosiin mutta itse luulen että se on vain väsyneiden aivojeni puolustusmekanismi.
Mistä päättelet, ettei sinulla olisi skitsofreniaa?
Se on laajakirjoinen sairaus, ei diagnoosia kannata pelätä. Mitäpä muuta se on, kuin väsyneiden aivojen vaipumista psykoosiin?
Itse kunnioitan ihmistä, joka uskaltaa tunnustaa myös psyykkisen sairautensa.Se, että keskustelet täällä aiheesta noin objektiivisesti, kertoo ettet voi olla vakavasti sairas.
Pitäskö tuon nyt myöntää olevansa skitsofreenikko, vaikka ei sitä ole? Sama kun ihminen menettäs varpaan ni pitäs myöntää olevansa alaraaja halvaantunu? Ei kai niitä diagnooseja itse keksitä itselle.
Lääkityksellä tulisi saada oireet kuriin, joten kyseiset lääkkeet ei tälle tapaukselle sopineet