Ihmiset vieraantuu luonnosta.

Ne on vieraantunu jo.

Totta turiset! Pelätään susia vaikka koirat ovat tappaneet enemmän ihmisiä suomessa. Lisäksi viemme itse susilta elintilaa rakentamalla uusia taloja korpeen joten mielestäni syy on meissä ei susissa jos he saalistavat maatilan lampaita..

Lisäksi suljetaan lasten silmät luonnon raakuuksilta kuten tässä tapauksessa: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612232200045130_uu.shtml

Olen ihan toista mieltä, sillä koskaan Suomessa ei ole ollut näin paljon luonnonharrastajia kuin nykyään, eikä yhtä paljon ole ollut tietoa saatavalla.

Vai mitä tarkoitat luonnosta vieraantumisella?

Mitä sitten? Jos ihinen elää urbaanissa betoniviidakossa, tarvitseeko hänen oikeasti osata kohdata karhu tai syödä jäkälää?

täysin samaa mieltä olen itse täydellinen esimerkki. Olen syntynyt Helsinkii, en viihdy metsässä, en hiljaisuudessa, joku teltta retki/patikointi ahdistaa ahdistaa

Vierailija kirjoitti:

Surullista.

Olisko tästä saanut vähän enemmänkin irti? Millainen vieraantuminen nyt erityisesti surettaa ja mitä haittoja näet? 

Kyllä. Jos nykyinen yhteiskunta romahtaisi, ei ihmiskunta kestäisi kauaa.. Mut kyllä meitäkin löytyy, jotka osaavat elää luonnossa luonnon ehdoilla. Ja ei, kyse ei ole mistään survival-viikonlopusta tai patikkaretkistä.

Suomessa ei vegaani selviäisi talvesta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten? Jos ihinen elää urbaanissa betoniviidakossa, tarvitseeko hänen oikeasti osata kohdata karhu tai syödä jäkälää?

Kyllä mä aika tärkeänä taitona pidän karhun oikeaoppista kohtaamista. Onhan niitä eksynyt kaupunkialueille ennenkin. Olikohan juuri viime vuonna kun Lappeenrannassa vai Imatralla oli nuori karhu juossut pitkin kaupunkia.

Luonto on ihan vitun pelottava paikka. Ties mitä susia, karhuja, hirviä ja muita petoeläimiä täynnä koko paikka. Eikä siellä ole edes mitään tekemistä, vain jotain jäkälää ja puita vain.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Jos nykyinen yhteiskunta romahtaisi, ei ihmiskunta kestäisi kauaa.. Mut kyllä meitäkin löytyy, jotka osaavat elää luonnossa luonnon ehdoilla. Ja ei, kyse ei ole mistään survival-viikonlopusta tai patikkaretkistä.

Yhteiskunnan romahtaminen ei tarkoita automaattisesti sitä, että ihmiskunnan rippeet eläisivät maakuopissa marjoja syömässä. Yhteiskuntia on romahtanut ennenkin ja kaupungit vain kasvavat.

Lihansyönnin ja turkisvaatteiden kieltäminen on tosiaan surullinen esimerkki siitä, että jotkut eivät enää ymmärrä elämästä mitään. Ihmisen ei kuulu puputtaa vain soijaa ja salaattia ja käyttää teollisia muovivaatteita.

Miksi te aikuiset ette edes opeta lapsillenne, miltä näyttää kuusi, koivu ja mänty taikka västäräkki, lokki ja harakka. Jotkut lapset eivät ole koskaan nähneet kokonaista elossa olevaa kalaa edes, ainoa kontakti kalaan on lohifile.

Vierailija kirjoitti:

Lihansyönnin ja turkisvaatteiden kieltäminen on tosiaan surullinen esimerkki siitä, että jotkut eivät enää ymmärrä elämästä mitään. Ihmisen ei kuulu puputtaa vain soijaa ja salaattia ja käyttää teollisia muovivaatteita.

Miksi te aikuiset ette edes opeta lapsillenne, miltä näyttää kuusi, koivu ja mänty taikka västäräkki, lokki ja harakka. Jotkut lapset eivät ole koskaan nähneet kokonaista elossa olevaa kalaa edes, ainoa kontakti kalaan on lohifile.

Miksi lapsen pitäisi tunnistaa västäräkki tai nähdä elävä kala?

Tarkoitan tällä sitä, että jos luonto tulee yllättäen vastaan (esimerkiksi hirvi säntää kaupunkialueelle) iskee järjetön paniikki.

Lihansyönti tuntuu olevan jokaiselle ok niin kauan kun lihan voi ostaa lihatiskiltä.

Lapset (myöskin vanhemmat) kiduttaa avuttomia eläimiä, esim siilejä.

Kuten joku aiemminkin totesi, nykyaikana tuntuu olevan harvinaista että ollaan edes nähty elävää, kokonaista kalaa.

Erätaidot ovat olemattomat. En tarkoita että jokaisen kuuluisi pärjätä monta viikkoa luonnossa, mutta kyllä jokaisen ihmisen tulisi osata tehdä maja, tuli ja hyödyntää luonnosta saatavia raaka-aineita.

Kuinka moni nykyään edes tunnistaa syötäviä, hyviä sieniä, marjoja?

Lihatuotannon massateollisuutta pidetään hyvänä asiana, sillä muista vaihtoehdoista ei tiedetä. Tiedättekö, että metsästystä eettisempää vaihtoehtoa ei ole? Eläin saa elää vapaana, onnellisena ja päätyä ravinnoksi. Tätäkin pidetään nykyään raakana murhana, sillä halutaan pitään luonto kaukana itsestään.

- Ap

Kaupungin lapsi. kirjoitti:

Luonto on ihan vitun pelottava paikka. Ties mitä susia, karhuja, hirviä ja muita petoeläimiä täynnä koko paikka. Eikä siellä ole edes mitään tekemistä, vain jotain jäkälää ja puita vain.

Unohdit käpylehmät,ne vasta vaarallisia on.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan tällä sitä, että jos luonto tulee yllättäen vastaan (esimerkiksi hirvi säntää kaupunkialueelle) iskee järjetön paniikki.

Lihansyönti tuntuu olevan jokaiselle ok niin kauan kun lihan voi ostaa lihatiskiltä.

Lapset (myöskin vanhemmat) kiduttaa avuttomia eläimiä, esim siilejä.

Kuten joku aiemminkin totesi, nykyaikana tuntuu olevan harvinaista että ollaan edes nähty elävää, kokonaista kalaa.

Erätaidot ovat olemattomat. En tarkoita että jokaisen kuuluisi pärjätä monta viikkoa luonnossa, mutta kyllä jokaisen ihmisen tulisi osata tehdä maja, tuli ja hyödyntää luonnosta saatavia raaka-aineita.

Kuinka moni nykyään edes tunnistaa syötäviä, hyviä sieniä, marjoja?

Lihatuotannon massateollisuutta pidetään hyvänä asiana, sillä muista vaihtoehdoista ei tiedetä. Tiedättekö, että metsästystä eettisempää vaihtoehtoa ei ole? Eläin saa elää vapaana, onnellisena ja päätyä ravinnoksi. Tätäkin pidetään nykyään raakana murhana, sillä halutaan pitään luonto kaukana itsestään.

- Ap

Asun ihan oikealla maaseudulla. Jos ajattelen itsekkäästi, en haluaisi lähimetsiin suuria laumoja kaupunkilaisia tekemään majaa, sytyttämään tulta ja hyödyntämään raaka-aineita. Ne ovat lisäksi luvanvaraisia tekemisiä enimmäkseen. Patikoimaan, valokuvaamaan yms. ovat tervetulleita, mutta älkööt ryhtykö erämiesesi-isiksi.

Kaupungin lapsi. kirjoitti:

Luonto on ihan vitun pelottava paikka. Ties mitä susia, karhuja, hirviä ja muita petoeläimiä täynnä koko paikka. Eikä siellä ole edes mitään tekemistä, vain jotain jäkälää ja puita vain.

Kaupungissa ei ehkä ole susia, karhuja tai hirviä, mutta sieltä löytää ne maailman pahimmat ja pelottavimmat petoeläimet, joita myös ihmisiksi kutsutaan.

Jos kerran pääsee katsomaan luonnonvaraista eläintä silmästä silmään, eläimen luonnollisessa ympäristössä niin ehkä voisi myös huomata, kuinka kaunis maailma meillä vielä on jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan tällä sitä, että jos luonto tulee yllättäen vastaan (esimerkiksi hirvi säntää kaupunkialueelle) iskee järjetön paniikki.

Lihansyönti tuntuu olevan jokaiselle ok niin kauan kun lihan voi ostaa lihatiskiltä.

Lapset (myöskin vanhemmat) kiduttaa avuttomia eläimiä, esim siilejä.

Kuten joku aiemminkin totesi, nykyaikana tuntuu olevan harvinaista että ollaan edes nähty elävää, kokonaista kalaa.

Erätaidot ovat olemattomat. En tarkoita että jokaisen kuuluisi pärjätä monta viikkoa luonnossa, mutta kyllä jokaisen ihmisen tulisi osata tehdä maja, tuli ja hyödyntää luonnosta saatavia raaka-aineita.

Kuinka moni nykyään edes tunnistaa syötäviä, hyviä sieniä, marjoja?

Lihatuotannon massateollisuutta pidetään hyvänä asiana, sillä muista vaihtoehdoista ei tiedetä. Tiedättekö, että metsästystä eettisempää vaihtoehtoa ei ole? Eläin saa elää vapaana, onnellisena ja päätyä ravinnoksi. Tätäkin pidetään nykyään raakana murhana, sillä halutaan pitään luonto kaukana itsestään.

- Ap

Asun ihan oikealla maaseudulla. Jos ajattelen itsekkäästi, en haluaisi lähimetsiin suuria laumoja kaupunkilaisia tekemään majaa, sytyttämään tulta ja hyödyntämään raaka-aineita. Ne ovat lisäksi luvanvaraisia tekemisiä enimmäkseen. Patikoimaan, valokuvaamaan yms. ovat tervetulleita, mutta älkööt ryhtykö erämiesesi-isiksi.

Ei tietenkään kukaan halua ja järki täytyy myös säilyttää missä sen tulen pystyyn laittaa, mutta noin teoreettisesti muutamia asioita jotka jokaisen olisi hyvä osata.

Luonto- ja maaseutujutut ovat trendikkäitä, ainakin koulutettujen keski-ikäisten tai keski-ikäistyvien keskuudessa.

Mitä sitten? En itse mielestäni ole "vieraantunut luonnosta" (mitä sitten tarkoittaakaan), mutta ei ole kyllä mitään kiinnostusta mennä metsiin pyörimään. On eri asia olla "luonnosta vieraantunut" (kaikki nykyiset länsimaiset ihmiset ovat) ja yksinkertaisesti tietämätön eläinkunnan ja luonnon biologiasta.

Voisiko joku selventää, mikä heidän mielestään on luonnosta vieraantumista?