Sureeko täällä joku muukin tällähetkellä läheisensä kuolemaa?
Oman läheiseni kuolemasta nyt viikko. Raskasta on ja suru kulkee kovin aaltoilevasti. Välillä olo on jopa hyvä ja tyyni, toisessa hetkessä/tai päivässä olo voi olla super ahdistunut, hillitöntä itkua ja fyysisiä oireita.
Kommentit (14)
Kyllä suren. Seitsämän kuukautta sitten putosi elämältä pohja kun läheisin ystävä kuoli yllättäen ja harvinaisen traagisella tavalla. Alussa oli helpompaa, vasta viime aikoina alkanut ahdistaa kunnolla ja tulla yllättäviä itkukohtauksia.
Voimia sinulle ap.
Kyllä,tänään tulee kuluneeksi puoli vuotta kihlattuni itsemurhasta,muutaman todella ihanan ystävän avulla olen pysynyt järjissäni,toivottavasti muilla surevilla on myös hyvä tukiverkko.
Voimia ap ja muut samassa veneessä olevat 💖
Miten selvisitte hautajaisista? Iskikö suru voimakkaasti hautajaisten jälkeen? Itsellä nyt jo niin isoa reagointia..tietysti..niin pelottaa hautajaisten jälkeen.
Voimia kaikille💔💖💔
Ap
Lämmin osanottoni mentyksesi johdosta.
Minä olen jo selvillä vesillä, kuolemasta on 3 vuotta. Luulin surun menevän ohi nopeammin, mutta se otti sen klassisen vuodenkierron. Yllätyin myös surun fyysisyydestä.
Hautajaiset ja muut järjestelyt meni usvassa. Puolen vuoden jälkeen kuolemasta iski totaalinen suru ja musertuminen. Vuosia on nyt mennyt, pahin on nyt helpottanut, mutta pahalta tuntuu edelleen. Käyn terapiassa.
Suru tulee aaltoina, voimakkaina ja toistuvina. Luulee hukkuvansa siihen suruun. Vähitellen aallot pienenevät, mutta niitä tulee tasaisesti. Pikkuhiljaa aaltoliikkeen kanssa oppii elämään....enkä usko, että aallot koskaan loppuvat kokonaan.
Vaikken halua avata oma suruani tarkemmin, se on ollut julmin mahdollinen.
Vakuutan sulle, että tulet selviytymään. Se vaatii aikansa, se vaatii, että annat itsesi surra, kaikki mahdolliset tunteet kuuluvat suruun, et ole tulossa hulluksi, olet sureva ihminen. Olet rakastanut ja menettänyt.
Ystävät voivat kaikota ympäriltäsi, lopulta jäävät vain ne, joita oikeasti tarvitset. Anna heidän auttaa. Hae apua vertaistukiryhmistä. Joka on kokenut saman, voi vain lopulta ymmärtää sinua parhaiten.
Luota siihen, että jonain päivänä voit hengittää ilman pahinta tuskaa....
Äitini kuoli yllättäen pääsiäissunnuntaina :'(
Veljeni kuoli kuukausi sitten. Äkillisesti, täysin yllättäen... Suru aaltoile. Välillä on hyvinvaikea, välillä en pysty käsittämään koko asiaa. Olen järkyttynyt ja jotenkin lukossa
Isä kuoli 2 viikkoa sitten keskiviikkona. Tuntia ennen puhuimme puhelimessa, oli sairaalassa mutta tilan piti olla stabiili. Soitin ilmoittaakseen että menen katsomaan ja kysyäkseni tarvitseeko jotain. Olin sairaalassa puolentoista tunnin päästä mutta isäni oli menehtynyt.
Suren. Tänään olin töissä mutta ei työnteosta tullut mitään. Aamulla menen työterveyteen esimiehen kehoituksesta ja pyydän sairaslomaa.
Lämmin osanottoni sinulle. Anna vaan surun tunteiden tulla ulos.