Vähän sairastelevat lapset

Päiväkotiin kun meni sairasteli puolivuotta,sen jälkeen muutaman kerran nuhakuumetta,1mahatauti ollut ja pienenä 1korvatulehdus mikä tuli kun oli tarhan aloituksen jälkeen jatkuvasti kipeä.

21 penska on nyt 5v.

Lapset on jo teinejä, mutta todella terveitä ovat aina olleet. Ei allergioita, ei ainuttakaan korvatulehdusta. Syömme nikn tavallista perus-kotiruokaakun vaan syödä voi. Paljon hedelmiä ja vihanneksia. Meillä on aina ollut koira tai kaksi. Asumme omakotitalossa ja ovat aina liikkuneet ja olleet paljon ulkona. Talomme on vanha eikä lämpimin mahdollinen, ovat tottuneet viileisiin olosuhteisiin.

Perheessä kaksi aikuista ja kaksi lasta.

Perheen isä on koko ajan jossain taudissa. Lenssua ja kuumeilua tällekin keväälle ollut pariin otteeseen. Voisi arvioida, että on vuoden aikana kuumeen, flunssan tmv. takia töistä pois 5-6 kertaa. Ja siihen lisäksi vielä nämä "puolikuntoisena olot" kun kurkku on karheana jne. Äitinsä ja siskonsa on samanlaisia.

Sitten olen minä perheen äiti. Kymmenen vuoden työssäolon aikana kerran ollut flussan takia pois. Ainoat taudit, jotka olen saanut on ollut norovirukset, joita lapset kuskaa hoidosta. Niitäkään en tosin joka kerta, joka on ihme, koska minä se olen, joka oksennukset siivoaa ja lapsen lähellä on eniten. En sairastanut lapsenakaan juuri koskaan.

Esikoinen sairasteli 4kk iästä alkaen jatkuvasti korvatulehduksia, mutta vuoden iässä saatujen putkien jälkeen on ollut yllättävänkin terve. Uskoisin, että hän on perinyt isänsä osat korviin. Isällänsä oli lapsena kanssa jatkuvasti korvat kipeät ja nyt aikuisena poskiontelot.

Nuorempi taas ei ole toistaiseksi sairastanut ollenkaan korvatulehduksia (pian 3v) ja tähän mennessä on ollut kahdesti oksennustauti ja kuume. Kerran silmätulehdus.

Uskon, että perusvastustuskyky on monen tekijän summa ja muodostuu jo varhaislapsuudessa. Siihen vaikuttaa niin esim; korvien rakenne, altistuminen, geenit, ravinto jne. Osalla on läpi elämän helpommin flunssia jne. kuin toisilla.

Tosi vähän on sairastelleet. Pari kertaa vuoteen joku flunssa ja ehkä kerran vuoteen yrjötauti. Korvatulehduksia nolla. Lapset 6 ja 4v, ollet päiväkoidossa nyt pari vuotta.

Syödään ihan tavallista ruokaa, ei mitenkää erikoisen terveellisesti. Valkoista makaronia ja jauhelihaa pari kolme kertaa viikkoon (ihan hirveetä, tiiän, mutta se on niin helppo eikä tarvi kuunnella mitään kitinöitä 😭). Kalaa harvoin... Kasviksia ja hedelmiä menee kyllä päivittäin yli suositusten ja monipuolisesti.

Käsidesiä ei olla ikinä käytetty. Kädet pestään vessareissun jäljeen ja sisään tullessa joskus, jos muistetaan (ja tietty silloin, kun on ryvetty jossain ojan pohjalla koiranpaskassa).

Kesät käytännössä asutaan ulkona. Välipalat, juomat yms mukaan ja retkeillään..

Talvisinkin ulkoillaan paljon. Asunto on pieni, niin ei noiden energiapakkausten kans sisällä jaksa olla...

En tiiä, miksi näihin ei taudit tartu, vaikka tällä tyylillä (esim niin ja näin oleva käsihygienia) luulis noiden olevan sairaana koko ajan? Hämmentävää...

Lapset 5, 3 ja 1v. Kotiruokaa syödään, ulkoillaan paljon, käsienpesu kun ollaan oltu jossain tai käyty vessassa, mutta ei ns. pelätä pöpöjä. Ei korvatulehduksia, ei mahatauteja eikä muutenkaan mitään nuhaa kummempaa. Päiväkotiim menneet 3v iässä.

Ja yhdyn siihen että on täysin normaalia ettei alle 1v sairastele kun on kotihoidossa ilman sisaruksia. Se ei ole merkki mistään ihmegeeneistä.

Meidän lapset sairastaa toistaiseksi selvästi monen tuttavaperheen lapsia vähemmän, ja syy tähän on minusta aika selkeä: kotihoito. Vähemmän konktakteja, paremmat mahdollisuudet parannella ja levätä rauhassa ennen seuraavaa pöpöinvaasiota.

Käsihygieniassa ja ulkoilutottumuksissa varmaan ollaan varmaan aika keskiarvoa. Plussan puolelle jäädään ehkä tuoreissa kasviksissa, pitkissä imetyksissä ja turhien antibioottikuurien välttelyssä, miinukselle taas sektiosynnytyksissä ja niissä välttämättömiksi katsotuissa antibioottikuureissa ja kasvikuidun vähäisyydessä. Sairaiksi tiedettyjä perheitä ja kyläpaikkoja vältetään, mutta Hoplopit ja uimahallit ja avoimet päiväkodit nuohotaan "epidemia-ajoista" piittaamatta.

Saa nähdä mitä ensi syksy, eskari ja päiväkoti tuo tullessaan. Nyt aloitin maitohappobakteerit hyvää bakteeriflooraa kasvattamaan jo hyvissä ajoin.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapset sairastaa toistaiseksi selvästi monen tuttavaperheen lapsia vähemmän, ja syy tähän on minusta aika selkeä: kotihoito. Vähemmän konktakteja, paremmat mahdollisuudet parannella ja levätä rauhassa ennen seuraavaa pöpöinvaasiota.

Käsihygieniassa ja ulkoilutottumuksissa varmaan ollaan varmaan aika keskiarvoa. Plussan puolelle jäädään ehkä tuoreissa kasviksissa, pitkissä imetyksissä ja turhien antibioottikuurien välttelyssä, miinukselle taas sektiosynnytyksissä ja niissä välttämättömiksi katsotuissa antibioottikuureissa ja kasvikuidun vähäisyydessä. Sairaiksi tiedettyjä perheitä ja kyläpaikkoja vältetään, mutta Hoplopit ja uimahallit ja avoimet päiväkodit nuohotaan "epidemia-ajoista" piittaamatta.

Saa nähdä mitä ensi syksy, eskari ja päiväkoti tuo tullessaan. Nyt aloitin maitohappobakteerit hyvää bakteeriflooraa kasvattamaan jo hyvissä ajoin.

Molemmat on muuten saaneet myös maitohappobakteereita vauvoina niin kauan kuin d-vitamiini meni tippoina. Sitä en tiedä onko noilla mitään merkitystä juuri heidän kohdallaan, kukaan ei voi tietää.

Yksi lapsi, nyt 3. luokalla. Tokalla ei yhtään poissaoloa koulusta sairastamisen vuoksi eikä toistaiseksi nytkään. Mahatautia ei ole ollut vielä koskaan (koputan puuta).

Hyvä tuuri kai on käynyt. Meillä on perussiistiä eli imuroidaan pari kertaa viikossa ja lattiat pestään kun siltä alkaa tuntua. Desinfioivia pesuaineita ei koskaan, lähinnä mäntysuopa tai muu mieto yleisaine käytössä.

Ruoka on ihan sekaruokavalio, ei varmaan huipputerveellistä mutta tuskin kauhean epäterveellistäkään perusruokaa. Eineksiä tosi vähän.

Käsien pesu vessan jälkeen ja ennen ruokailua (jos muistaa...). Koiria on 2 ja ulkona liikkujia on oltu aina.

En tiedä vaikuttaako geenit, elintavat vai tuuri eniten.

Voin myöntää että joskus kyllä lievästi ärsyttää kun työkaverilla on lapset aina joko kuumeessa tai mahataudissa tai jossain. Vaikka eihän sille mitään voi niin kyllä se työyhteisöä kuormittaa kun joka listassa (3vko) on tämä sama ihminen aina lasten kanssa kotona ja työt jää muille. Lasten isä ei koskaan ole se kotiin jäävä. Eihän tätä saisi tietysti tunnustaa mutta joskus nyppii.

Lapsi kohta 3v ei ole koskaan sairastanut kuumeista flunssaa, mahatautia tai korvatulehdusta. Ei saanut mahatautia edes kun itselläni oli ekaan kertaan yli 10 vuoteen. Ylipäätään ei sairasta mitään muuta kuin flunssan kerran vuoteen. Ennen 1,5v ei ole ollut ollenkaan kipeänä.

Käsiä pestään niin ja näin. Lapsi on perhepäivähoidossa, siellä yksi lapsi jatkuvasti kipeänä. Ruokana tarjotaan perusruokaa kasviksilla, mutta lapsi ei syö yhtään kasviksia (tai siis ylipäätään yhtään mitään, elää pyhällä hengellä). Imetys kesti 1,5kk minusta johtumattomista syistä. Tupakoin vauva-aikana (en raskausaikana). Kyllä ihmetyttää välillä, miksi lapsi on noin terve, mutta parempi näin päin.

Meillä tyttö 9v. ei ole ollut kun kerran vatsataudissa kaksi vuotiaana. Silloinkin oksensivain kerran yöllä ja jatkoi nukkumista.

Meillä on eläimiä, ei liian ylihygienista, kädet pestään kun tullaan koulusta kotiin,syödään tavallista ruokaa.

Minusta meillä koko perhe sairastaa vähän. Mies ei edes joka vuosi,minulla ja lapsella on yleensä 1-2päivänä lievää kuumetta nuhan yhteydessä, lapsella joskus lievä mahatauti (=oksentaa 1-5 kertaa, paha olo kestää yleensä alle puoli päivää).

Ei tehdä mitään ihmeellistä minusta. Syödään kasvipainotteisesti, aika vähän ns. roskaruokaa. Kädet pestään vessassakäynnin yhteydessä, ennen ruuanlaittoa tai jos ovat jossain likaantuneet. Käsidesiä käytetään erittäin satunnaisesti, lähinnä maastotöissä ennen ruokailua tai lintujen rengastuksen (mies harrastaa) lomassa. Ulkoillaan fiiliksen ja sään mukaan, kaunis kesäpäivä saatetaan viettää kokonaan ulkona, kylmät ja märät päivät ollaan sisällä. Ei lemmikkejä, ei autoa, asutaan kaupungissa. Reissattu vaan Euroopassa, ollaan huoletta syöty esim. salaatteja, äyriäisiä tms. Etelä-Espanjassa ilman mitään vatsavaivoja.

Luulen että meillä nyt vaan sattuu olemaan hyvä vastustuskyky. Oma isäni ei sairastellut juuri koskaan, miehen äiti samanlainen. Mies ja minä oltu lapsenakin hyvin terveitä, ei olla kumpikaan sairastettu esim. angiinaa, poskiontelontulehdusta tai korvatulehduksia. Geenilotossa tainnut onnistaa, en pidä sairastamattomuutta omana saavutuksena vaikka luulen että esim. järkevä ruokavalio varmaan jonkun verran auttaakin.

Esikoinen nyt 16 v eikä ole syönyt ainuttakaan antibioottikuuria ja 14 vlla vain koivuallergia, jota tarvii lääkitä, eipä muuta..

Kyllä me perinteiset lasten taudit käytiin läpi, noro ja influenssa vuorovuosin. Satunnaisia nuhakuumeita syksyisin. Vesirokko ja parvorokon sairastivat. Rokotukset neuvolaohjelman mukaan.

Ollaan suh boheemiperhe. Siivous viikottain, ei niin justiinsa kuitenkaan. Metsästä eletään ja omasta kasvimaasta, kalastetaan. Lapset kotihoidettuja eskariin saakka.

Paljon ulkoilua ja puhdasta ruokaa. Sillä mennään.

Erityisen tarkka olen ollut d ja b12 vitamiinista. Niitä syödään purkista ympärivuoden, vaikka lihaa ja kalaa erityisesti syödäänkin.

Suomessa on dvitamiini annostus aivan liian alhainen. B12 mittautettiin koko perheellä, kun suvusta löytyy imeytymishäiriö. Kolmen vuoden välein on tsekattu ja varastot on hyvät.

Jos lapsi syö monipuolisesti terveellistä ruokaa, ulkoilee ja liikkuu riittävästi ja nukkuu pitkät unet joka yö, niin on todennäköistä, että hän pysyy terveenä. Roskaruoka, kaikenlaiset sokeriset hötöt, liika ruutuaika, liikkumattomuus ja liian lyhyet yöunet altistavat lapsen monenlaisille infektioille.