Lue keskustelun säännöt.
Onko tietä kiusattu töissä? Minkälaisia kokemuksia?
18.04.2017 |
Kertokaa ihan konkreettisia esimerkkejä. Itse olen naisvaltaisessa toimistossa asiakaspalvelutiimissä, ja samassa tiimissä on eräs henkilö, joka käyttäytyy erittäin oudosti minua kohtaan. Hän on mm keksinyt (päätellyt omassa pääsään ja päätteli väärin) jutun minun terveydellisestä asiasta, ja mennyt kertomaan sen esimiehelle eteenpäin selkäni takana. Asia tuli ilmi, kun tämä esimies lähetti ryhmäsähköpostiviestin, jossa antoi neuvoja tähän terveydelliseen "ongelmaani" (kyseessä siis ihan fyysinen vaiva). Aloin tiedutelemaan asiaa tarkemmin, niin tuli ilmi että tämä yksi työntekijä oli näin toiminut. Korjasin asian oikean laidan esimiehelle, ja suutuin kyllä tälle huhujen keksijälle ja levittelijälle. Hän alkoi itkemään, kun hänelle tuli paha mieli, kun hänelle oltiin siitä vihaisia, hänhän oli kuulemma vaan yrittänyt auttaa.
Pari kuukautta tämän episodin jälkeen tämä sama ihminen "joutui" tekemään minun työt yhtenä päivänä, kun en päässyt YHTENÄ päivänä töihin. Hänen ei tarvinnut tehdä omia töitään, vain ne "minun" työt. Yhden päivän ajan. Eli hän ei tehnyt ns ylimääräistä kun omat työt otettiin häneltä pois. Se oli niin kova paikka hänelle että hän ITKI siis tämä ei ole mikään kielikuva tai vertaus vaan hän ITKI oikeasti koska joutui tekemään minun työt. Tämän yhden päivän poissaolon jälkeen tulin takaisin töihin ja tiimistä puuttui 30 % ihmisistä sairaspoissaolojen takia kaksi viikkoa ja minä tein heidänkin työt omien töiden lisäksi. Enkä siis itkenyt kertaakaan. Mielestäni oli jonkinlaista kiusaamista että minun töitä ei haluttu siinä tiimissä tehdä yhtä päivää, mutta minun piti tehdä muiden töitä monta viikkoa.
Vai onko tämä ihminen vaan jotenkin lievästi kehitysvammainen, eikä vaan tajua mistään mitään???
Kommentit (28)
Joo, samalla toimistolla keski-ikäinen naisihminen katsoi asiakseen olla mahdollisimman ilkeä ja hankaloittaa töitäni mahdollisimman paljon. Kun kerroin esimiehelle, hän aloitti vuoden kestäneen mykkäkoulun ja ulossulkenisen kaikesta. Muu toimiston porukka (n.10 henk.) Piti kaikenlaisia kissanristiäisiä keskenään vapaallakin, lopulta kukaan muukaan ei puhunut minulle mitään. Vuoden jaksoin, sitten anoin siirtoa muihin tehtäviin. Kuulemma sama peli jatkuu, aina on yksi hampaissa, kohde vaan vaihtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kiusattu, eikä ole kiusaamisesta kokemuksia.
Voi olla, että sitä hakemalla hakemalla jotain löytäisi, mutta ei jaksa nähdä vaivaa kun käytöksen voi aina laittaa toisen puuttelisuuden piikkiin ja keskittyä ihan omiin töihin, eikä ylianalysoista muiden käytöstä ajanvietteenä käytettävällä keskustelupalstalla. Varsinkaan tehdä diagnoseja kenenkään mielenterveydestä tai heikkouksista.
On aika paljonkin. Uhkailua, kiristystä ja pakottamista. No yksi esimerkki oli kun muutamalta työkaverilta kysyttiin haluavatko he hoitaa yhden homman. Kaikki kieltäytyi. Sitten sitä kysyttiin minulta ja minäkin kieltäydyin, mutta mut pakotettiin sitten tekemään se. Tosiaan kaikkien meidan syy oli vain ettei halua, mutta mun kohdalla se ei ollutkaan enää pätevä syy.
Kerran myös uhkailtiin, että jos teen virheitä niin se kustannus mitä niistä seuraa, vähennetään suoraan mun palkasta.
Kerran otin yhteyttä luottamusmieheen, minkä seurauksena pomoni soittaa mulle huutaen että häneen ei saa ottaa yhteyttä.
En viitsi pahempia juttuja edes kertoa ettei kukaan tunnistais....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se kertoo sinusta, jos sinun töitä ei tehdä kuin itkemällä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
7: minun mielestä se kertoo siitä, että olen jonkinlaisen syrjinnän kohteena, kun työt on kiertävänä samoja meillä kaikilla, ja kaikki ns tekee kaikkea, kukin vuorollaan ja kaikki osaa kaikkea, ja tiimin kesken esimies voi päättää päivän aikana mitä kukin tekee milloinkin tarpeen mukaan. Minäkin olen tehnyt sen itkijän töitä, enkä silti itkenyt. - ap -
Valheelliset valitukset esimiehelle, porukasta eristäminen, selän takana valehtelu. Mitä näitä nyt on. Valheet oli sen verran korkealentoisia ja huonosti keksittyjä, että kyllä nauratti kun ne kantautui omiin korviin. Toki tosi kiusallista esimiehen kanssa selvitellä näitä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli tehtaalla töissä eräs tyyppi, joka ei koskaan pessyt hampaitaan ts hampaiden paikalla oli hammaskiven kuorruttamat keltaiset kaaret. Lisäksi hän söi joka tauolla raakaa valkosipulia. Voitte kuvitella, että miltä hengityksensä haisi. Tämän hartain harrastus oli hiipiä ihmisten taakse ja kaapata kämmenensä uhrin naaman eteen, röyhtäistä ja puhaltaa ruumiin hajuinen tuotos toisten silmille. Uhriksi jouduin useamman kerran. Muita tapauksia en muista olleen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kertoo sinusta, jos sinun töitä ei tehdä kuin itkemällä...
Myös työpaikoilla tulisi osata miettä, että sielläkin vuorovaikutustilanteet on kahden kauppaa, joissa tulisikin aina miettiä pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan olisiko kummassakin vikaa. Kyllä minä nostaisin katseen omasta navasta peiliin jos saisin jonkun itkemään. Tuskin sitä kukaan silkaa pahuutaan itkee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tehtaalla töissä eräs tyyppi, joka ei koskaan pessyt hampaitaan ts hampaiden paikalla oli hammaskiven kuorruttamat keltaiset kaaret. Lisäksi hän söi joka tauolla raakaa valkosipulia. Voitte kuvitella, että miltä hengityksensä haisi. Tämän hartain harrastus oli hiipiä ihmisten taakse ja kaapata kämmenensä uhrin naaman eteen, röyhtäistä ja puhaltaa ruumiin hajuinen tuotos toisten silmille. Uhriksi jouduin useamman kerran. Muita tapauksia en muista olleen.
Kiusa se on pienikin kiusa. :D Haukuitte häntä selän takana ja hän teki tämän tahallaan?!
Vierailija kirjoitti:
7: minun mielestä se kertoo siitä, että olen jonkinlaisen syrjinnän kohteena, kun työt on kiertävänä samoja meillä kaikilla, ja kaikki ns tekee kaikkea, kukin vuorollaan ja kaikki osaa kaikkea, ja tiimin kesken esimies voi päättää päivän aikana mitä kukin tekee milloinkin tarpeen mukaan. Minäkin olen tehnyt sen itkijän töitä, enkä silti itkenyt. - ap -
Tunnetko hyvinkin työkaverisi henkilökohtaisen elämän missä siinä mennään? Siellä taustalla voi olla vaikka mitä joka kuormittaa ja aiheuttaa itkuherkkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Edellisessä työpaikassa mikään ei ollu hyvä, teit työt miten vaan niin aina tuli sanomista. "yrittäisit edes". Tauolle pääsit 4h töiden alkamisen jälkeen, syömään jos pääsit niin noin tuntia ennen työpäivän loppua. Oletettiin että tauolle halutaan vaan, ei ymmärretty et tauolla käydään jotta jaksaa tehdä töitä. Olit hidas. Otettiin vastuu alueet pois eikä ikinä kerrottu syytä. Vähän niinku palautettiin siihen mistä aloitin yli 3 vuotta sitten. Vittuiltiin kun lähdit töistä kun työpäivä päättyi, sit vittuiltiin kun teit ylitunteja. Niin ja mieheni käy moikkailemassa kavereitaan ja kun hänet oli nähty niin oli kerrottu pomolle että alakulo töisä johtuu kyllä siitä et mulla menee kotona huonosti. Kysytyiinkin kerran että huomaa motivaationi tipahtaneen, mistä johtuu että onko kotona jotain. No ei ole, kotona kaikki hyvin, kerroin syitä mutta ei uskottu. Lopulta olin pari viikkoa saikulla jonka tuloksena sain voimaa hakea uutta työtä jossa olen nyt jonkin aikaa ollut ja eroa on kun yöllä ja päivällä.
Minulla oli kollega, joka oli työskennellyt talossa 15 vuotta ennen kuin minä tulin taloon. Hän oli ollut monen monta kertaa puhuttelussa siitä miten kohteli ihmisiä (aina muka kiire, jatkuva ihmisten epäily, auktoriteettien hysteerinen noudattaminen- ei voinut auttaa yhdessä kiireisessä asiassa erästä toiseen maahan loukkuun jäänyttä työntekijää koska "hän ei ota tehtäviä vastaan tältä henkilöltä, vaan tämän esimieheltä" yms)
Naisen koko elämä pyöri työn ympärillä. Hän tekin joka päivä 9-10 h työpäiviä, ja epäsuorasti osoitti mielipiteensä siitä että jos muut eivät toimi kuten hän, eivät hoida töitään 100%. Hän oli kehitellyt työskentelytapansa vuosien kuluessa ja vaati että muiden tiimiläisten piti työskennellä täsmälleen kuten hän halusi. Nainen oli niin jyrä, että sai oman esimiehensäkin aikanaan luovuttamaan ja lopettamaan tehtävissä.
No, minä kun tulin taloon, "omi" tämä nainen minut kuukaudeksi. Eli siis en saanut opetella omaa tehtävääni, vaan nainen vaati että minun piti opetella ensin hänen työnsä, koska saatoin joskus joutua tuuraamaan häntä. Oli horroria yrittää oppia tekemään omaa työtä, samalla kun kollega vaatii perehtymään yksityiskohtaisesti hänen työhönsä. Lopulta tilanne meni niin pitkälle, että nainen alkoi kritisoida tapaani tehdä ensinnäkin omaa työtäni, koska toimintatapani eivät olleet suoraan 70-luvulta enkä lähtökohtaisesti epäillyt kaikkia, kuten hän. Koitin monesti selittää että teen työni kuten itse haluan, en kuten hän haluaa minun tekevän työni. Tästä alkoi 5 vuotta kestänyt sota. Nainen päätti mustamaalata minua keinolla millä hyvänsä. Lomieni aikana nainen tonki kaikki työni, jäi joka päivä ylitöihin tarkastaakseen vanhoja töitäni ja löysi AINA jotain huomautettavaa. Lomalta paluu oli aivan helvettiä, kun sähköpostissa odotti lista tämän kollegan toimesta, missä kaikessa olin mokannut. Omilla lomillaan nainen luki jatkuvasti yhteistä s-postiamme, kytäten miten suoriuduin hänen tuuraamisestaan. Ja jokaisen tuurauksen jälkeen hän viikon ajan tonki tekemiseni perusteellisesti ja tiedotti sitten esimiestäni missä olin hänen mielestään mokannut (tein kahden ihmisen työt hänen lomansa aikana, ja "virheet" kollegan mielestä olivat mm. tällaisia: " XXX (eli minä) oli VIRHEELLISESTI kirjannut erään huomion väärällä fontilla exceliin" eli johonkin hänen miljoonista tarkistusexceleistään olin kirjannut erään huomion väärällä fontilla, joka oli sitten syy valittaa pomolleni.
Pomo oli aivan loppu tähän kollegaan, mutta kollegalla oli loistavat välit firman omistajaan, joten oli taannut asemansa yrityksessä. Yrityksessä tehtiin kysely, jossa arvosteltiin jokainen työntekijä, miten ja millaista kenenkin kollegan kanssa on tehdä töitä. Minä sain loistavat tulokset, kollegani täysin ala-arvoiset, mutta oli niistä ylpeä koska "rehellistä työntekijää aina sorretaan".
5 vuotta jaksoin. Sen jälkeen kun kollega oli tuhonnut itseluottamukseni, olin turhautunut ja kärsin epäoikeudenmukaisuudesta, irtisanoin itseni. Kerroin firman ylimmälle johdolle irtisanoutumisilmoituksessa syyn miksi lähden, mutta se sivuutettiin täysin. Muut työntekijät sensijaan olivat surullisia ja ymmärsivät lähtöni, pomoni mukaanlukien.
Irtisanoutumisestani on nyt 3 kk. Jälkeeni palkattu työntekijä oli lähtenyt 2 vkon jälkeen, enkä yhtään ihmettele. Kollegani siellä riehunut ja pomotellut, eikä kukaan täyspäinen sitä jaksa.
Kokoomuslainen kapitalisti on kiusannut joka päivä maksamalla luvattoman huonoa palkkaa!
Minusta tuossa nyt ei ole kauheasti mitään pahaa. Hän on todennäköisesti ollut vain ajattelematon, jos on sinun fyysisestä vaivastasi mennyt juttelemaan. Tähän on vaikeaa ottaa kantaa, kun en tiedä vaivaa. Ehkä hän on tosiaan omasta mielestään yrittänyt olla vain avuksi. Osalla ihmisistä sosiaalinen tunneäly on hukassa.
Tuo työnkierto voi olla joillekin raskasta. Itse joudun tuuramaan työkavereitani esim. lomien aikana. Pari tyyppiä on sellaista, joiden työt aidosti ahdistaa ja itkettää. Heillä kaikki jää viime tippaan, tekevät työtä tosi sotkuisella tavalla, on vaikeaa selvittää, mitä oikein on tehty, laskutus jumittaa jne. Osa taas on hyvin selkeitä tyyppejä, joiden töistä on helppoa saada ote. Jos teillä työt siis kiertää, toisinaan sinulla nyt olevat työt ovat hänen töitään, vai ymmärsinkö väärin? Miten hän muuten suhtautuu, jos joutuu tekemään äkisti jonkun teidän tiimin kolmannen osapuolen hommia? Onko hän ehkä vain tyyppi, joka pelkää yllätyksiä?
En näkisi tuossa mitään varsinaista kiusaamista. Piirtyy ehkä enemmän kuva aika onnettomasta tyypistä. Itseäni on kiusattu. Jostain syystä olen joutunut pariin kertaan isojen, suuriäänisten naisten silmätikuksi. Tai tuntuu, että ärsytän heitä jostain syystä, ja he mielellään tekevät kaikkensa, että en niin sanotusti pääsisi porukoihin. Jos minut on esim. kutsuttu samoihin juhliin, he äyskivät ja osoittavat selkeästi emännälle, että on ikävää, kun minut on kutsuttu. Minut jotenkin dissataan täysin, ja minusta levitetään myös väärää tietoa.
Elämässäni on ollut pari tällaista tyyppiä, voisivat olla siskokset, mutta eivät ole. Nuoruudessani törmäsin toiseen heistä. Outoa, että tapasin hänet äskettäin ja hän haluaisi nyt kovasti olla ystävä kanssani. Nyt lähipiirissäni on toinen tällainen ihminen. Olen miettinyt, että tuo nuoruuteni ihminen oli noihin aikoihin ilmeisesti huonossa ihmissuhteessa, ja saattoi purkaa huonoa oloaan mm. minuun. Epäilen, että tuon toisen naisen tilanne olisi aika samanlainen, on kovasti oman arvioini mukaan miehensä määräysvallan alainen. Eli ehkä olen vain jotenkin helppo kohde. Tai mahdollisesti muistutan jotakuta muuta, ehkä ihmistä, jota vastaan heillä on oikeasti jotain.
työsuojeluvaltuutettu?
Oliko työpaikkasi ennen kiusaamisen alkamista mukava ja sellainen, missä halusit ja haluaisit edelleenkin olla töissä, jos kaikki olisi hyvin ja joku selvittäisi tämän väärinkäsityksen?
jos on sellainen, ota yhteyttä johonkin neutraaliin tahoon, jonka ohjeilla voit itse väärinkäsityksiä korjata, tai jos joku taho voi sinun puolestasi aikuismaisesti asiaan puuttua ja sen selvittää, niin pyydä sellainen tukihenkilö tai taho jostain. Jos tulee joku aikuisempi tyyppi mieleen.
Vaikka joku vanha hyvä asiakas, joka teidät tuntee ja joka osaa rauhallisesti puhua ja keskustella. Jos hänellä vaikka olisi hetki aikaa. Että mitäköhän nyt täällä on tapahtunut, kun en voi asioida enää vanhaan malliin. Että haluaisin kyllä, koettakaa nyt oikaista väärinkäsitykset, että voitte tämän maksavan asiakkaan säilyttää, minä ja lompakkoni olemme todella tärkeä asiakas teidän puljullenne.
Työnjohtaja käskytti työntekijää heittämään kivellä,työntekijää.Käsky kuului kaikille vuorossa olijoille headsed'in kautta.Ei ollut työnjohtajalla mitään syytä toimia niin.
Päiväkodissa olin töissä. Päiväkodin johtaja kertoi meidän välisistä keskusteluista kahvihuoneessa muille, elehtien ja irvaillen minulle. Satuin kävelemään ohi ja kaikki hiljeni kun naamani vilahti oviaukosta ohi.