Lue keskustelun säännöt.
Masentuneet, onko tämä sitä? Apuja kaipailen.
10.04.2017 |
Minkälaisia oireita teillä on ollut? Voisiko tämä olla masennusta?
Olen ollut jo pitkän aikaa jumissa. En saa aikaiseksi mitään, perus arjen pyörittäminen vie mehut. Olen jatkuvasti valmiustilassa muita varten, käyn kaupassa, hoidan pyykit ja muut kotihommat. Muuta en oikein jaksa. Ei kiinnosta urheilla eikä harrastaa. Kadehdin sellaisiakin tuttuja, joita en ennen olisi kadehtinut ikinä. He saavat aikaan kaikenlaista, jaksavat kulkea ja touhuta. Minä haluaisin vain olla rauhassa kotona ja saada kaiken järjestykseen ja nukkua kunnolla.
Olen väsynyt ja aloitekyvytön. Muisti pätkii, pelkään että tyhmennyn. Kaipaan omaa rauhaa ja periaatteessa sitä on, mutten osaa tehdä silloin mitään omaa, en osaa olla itsekäs. Minulla ei enää ole mitään tavoitteita tai edes unelmia. Ennen oli aina jotakin, mitä halusin tehdä tai kehittää itseäni. Olen jotenkin turtana ja hukassa itseltäni.
En kuitenkaan juo, itkeskele tai mieti itsemurhaa. Arki on hallussa muuten, eikä kukaan varmasti arvaisi tätä minusta ulospäin.
Millaisia oireita teillä masennusdiagnoosin saaneilla oli/on?
Kommentit (13)
Googleta dystymia. Kuulostaako tutulta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostat ylirasittuneelta. Itselläni puhkesi masennus pitkällisen ylirasituksen ja burn outin päälle. Burn out-oireeni olivat nimenomaan uupumus ja saamattomuus; tunne siitä että kaikki kaatuu päälle; jatkuva stressi/valmiustila; univaikeudet; muistivaikeudet. En tajunnut hoitaa burn outtia esimerkiksi pitkällä sairaslomalla vaan ajoin itseni totaalisen loppuun ja sairastuinkin lopulta masennukseen.
Oletko ylirasittunut? Painatko liikaa töitä tai onko yksityiselämässä paljon stressiä? Tee ihmeessä masennustesti.
Kymmenen vuotta sitten oli 45/40 että parenemaan päin tässä ollaan. .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo kuulostaa niin tutulta ap, vaikka minäkään en tunne mitään valtavaa alakuloa mutta silti tunnen itseni stressaantuneeksi ja olen huolissani asioista paljon.. olen lasteni kanssa kotona ja työttömänä.. masennustakin voi olla erillaista..sellaista mihin tarvittaisiin lääkehoitoa ja ihminen vain tuntee alakuloa eikä elämän muutokset paranna mielialaa. Toisenlainen masennus taas voi johtua elämäntilanteesta..voi olla jumiutumaa ja jotain muutosta tarvittaisiin, sitä voi tylsistyä ja tuntea itsensä masentuneeksi.Näin mä olen asioita ymmärtänyt.
Kiitos teille, googlailen ja testailen.
Toki tässä olisi voinut aiemminkin googlata, mutta kaipailen muiden mielipidettä. Mies ei oikein ymmärrä, kun olen asiasta koittanut jutella. Sanoo vaan, että on saamattomuutta tai pitää vaan ryhtyä. Joo tiedän itsekin, mutten tajua kun ennen olin aktiivinen ilman mitään pakkopäättämistä. Ja nyt se on niin tahmeaa. Koen syyllisyyttä. Ja kyllä, olen aina pitänyt laiskuutta syntinä. Tuo burn out huvittaa, koska olen etsinyt töitä 1,5 vuotta eli ei ainakaan mitään työuupumusta ole. Töihin haluaisin, tämäkin asia painaa. Uskon, että kaikki olisi hyvin, kunhan vain pääsisin kotoa pois hommiin. Itsetunto rapistuu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että työttömyys on aiheuttanut sinulle samanlaisen "tilan" kuin työssäoleville työuupumus. Lievää masennusta, joka johtuu työttömyydestä. Oireena (ammatillisen) itsetunnon lasku, kyynistyneisyys, vaikeus ryhtyä toimeen (ns. saamattomuus), toivottomuusolo tulevaisuuden suhteen, mielenkiinnon väheneminen harrastuksiin, vetämätön ja energiaton olo.
Hommahan ratkeaisi varmasti työhön menemällä, mutta sanokaapa se mistä töitä saa.
t. toinen työtön, jota työttömyys masentaa
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille, googlailen ja testailen.
Toki tässä olisi voinut aiemminkin googlata, mutta kaipailen muiden mielipidettä. Mies ei oikein ymmärrä, kun olen asiasta koittanut jutella. Sanoo vaan, että on saamattomuutta tai pitää vaan ryhtyä. Joo tiedän itsekin, mutten tajua kun ennen olin aktiivinen ilman mitään pakkopäättämistä. Ja nyt se on niin tahmeaa. Koen syyllisyyttä. Ja kyllä, olen aina pitänyt laiskuutta syntinä. Tuo burn out huvittaa, koska olen etsinyt töitä 1,5 vuotta eli ei ainakaan mitään työuupumusta ole. Töihin haluaisin, tämäkin asia painaa. Uskon, että kaikki olisi hyvin, kunhan vain pääsisin kotoa pois hommiin. Itsetunto rapistuu.
ap
Vastailin sinulle tuon edellisen kommentin jossa sanoin olevani työttömänä. Luulen että meillä molemmilla voisi johtua ihan työttömyydestä mielialan lasku. Mulla ainakin on sellanen olo että en kuulu mihinkään enkä saa toteuttaa itseäni. Tottakai perhe tarvitsee mutta se ei varmaan riitä että voisi tuntea itsensä kokonaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa ap. Ihan kuin olisin itse kirjoittanut. Minä olen pph ja tämä minun tilani ei ole tietenkään hyvä hoitolapsia ajatellen. Omien teini-ikäisten lasten kanssa on murheita joten niistä tämä pitkälti johtuu. Nytkin olen niin väsynyt. Läjäpäin tekemättömiä asioita pitkin huushollia. Tosin verikokeisiinkin olisi tarkoitus mennä varmuudeksi. Olen huono hakemaan saikkua kun en oikein osaa kertoa mikä on vialla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teille, googlailen ja testailen.
Toki tässä olisi voinut aiemminkin googlata, mutta kaipailen muiden mielipidettä. Mies ei oikein ymmärrä, kun olen asiasta koittanut jutella. Sanoo vaan, että on saamattomuutta tai pitää vaan ryhtyä. Joo tiedän itsekin, mutten tajua kun ennen olin aktiivinen ilman mitään pakkopäättämistä. Ja nyt se on niin tahmeaa. Koen syyllisyyttä. Ja kyllä, olen aina pitänyt laiskuutta syntinä. Tuo burn out huvittaa, koska olen etsinyt töitä 1,5 vuotta eli ei ainakaan mitään työuupumusta ole. Töihin haluaisin, tämäkin asia painaa. Uskon, että kaikki olisi hyvin, kunhan vain pääsisin kotoa pois hommiin. Itsetunto rapistuu.
ap
Vastailin sinulle tuon edellisen kommentin jossa sanoin olevani työttömänä. Luulen että meillä molemmilla voisi johtua ihan työttömyydestä mielialan lasku. Mulla ainakin on sellanen olo että en kuulu mihinkään enkä saa toteuttaa itseäni. Tottakai perhe tarvitsee mutta se ei varmaan riitä että voisi tuntea itsensä kokonaiseksi.
Näinpä. Jännä miten tutut toivovat, että saisipa olla työttömänä, niin tekisivät sitä ja tätä. Minä en nauti työttömyydestä. Se ns. vapaa-aika kun pitäisi koko ajan etsiä työtä. Mitään muuta ei pysty tekemään ilman huonoa omaatuntoa (ja rahan käyttö tällaiseen "turhuuteen" on syntiä, koska sitä ei ole liikaa). Tuntuu, että perhe, yhteiskunta ja kaikki syyllistää. Ja ahdistaa koko ajan, että mitäs jos osaaminen huononee/mitä työnantajat ajattelee, kun työttömyys pitkittyy/pitäisi olla tehokas ja opiskella MUTTA MITÄ? Kun ei ole mitään mitä opiskella, vain töihin haluaisin.
Kun olin töissä, olin luovempi ja tein vapaalla kaikkea "kivaa". Nyt ei pysty. Periaatteessa on aikaa, muttei kykene.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu tutulta :(
T. Kolmas työtön
Jos mahdolliset fyysiset syyt voidaan laskea pois, kyllähän tuo masennukselta kuulostaa. Ei se aina sitä tarkoita että olisi koko ajan itsemurha mielessä.Netistä löydät masennustestejä joilla voit itse tutkia asiaa.