Edellisestä ketjusta intoutuneena. Eli lapsista vain huolta ja murhetta.

Eli kun tapasin mieheni, jolla oli jo lapsia, niin alkoi heti sanomaan, että "Haluatko todella lapsia" jne. Jäin sit lapsettomaksi, koska uusperhe elämä sai pään kääntymään. Mies elätteli lapsistaan kokoajan ajatuksia, jotka oli mustakin ihan älyttömiä. Todellisuus on ollut sitä, että tenavat vain "syövät". Eli mitään ilonaiheita ei ole kuin hetkittäin. Todellisuus on se, että oman elämän saa laittaa telakalle, ja painaa yötäpäivää töitä, että saa näiden mielihalut maksettua. Nämä vain tahtovat ja tahtovat. Typeriä harrastuksia ja päähänpistoja, jotka aiheuttavat jatkuvaa vaivaa. Kuljetuksia jatkuvasti. Lahjoja halutaan jatkuvasti. Kun kasvavat, niin muotivaatteet pitää olla. Haukutaan, jos ei saa. Mikään ei riitä. Uus pyörä ja puhelin pitäis saada puolen vuoden välein. Ulkomaille pitäis päästä kun kaveritkin postaa kuvia. Jatkuva rahanmeno, että tenava pysyis " kenressä". Ihan hullua. Siihen vielä kaikki hilluminen somessa, ties keiden kanssa. Poikaystävät kun tuntuu olevan heti mielessä, kun ikää 12v.