Lue keskustelun säännöt.
Paljon laihduttaneet: Miten elämä muuttui?
24.03.2017 |
Te, jotka olette laihduttaneet paljon, ts. kymmeniä kiloja: Kertokaa, mikä kaikki elämässänne muuttui? Persoonanne, parisuhteenne, seksielämä, ajankäyttö, työ...? Monet sanovat, että muiden ihmisten ja erityisesti vastakkaisen sukupuolen suhtautuminen muuttui. Miten? Kaipaan konkreettisia esimerkkejä!
Kommentit (18)
Mä olen naimisissa, joten en tiedä vastakkaisen sukupuolen reaktiota.
Laihduin 20 kiloa ja mun elämä muuttui erittäin positiivisesti.
Jaksan tehdä kaikkea paljon paremmin, kunto kasvoi, olen paljon positiivisempi ja kuulemma hymyilen nykyään paljon. Seksiä on huomattavasti enemmän, koska tunnen itseni haluttavammaksi. Aivan upeaa ostaa uusia vaatteita ja olla tyytyväinen peilikuvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset saattaavat välillä katsoa muutenkin kuin sääliä/inhoa tuntien.
Parasta on se, että en hengästy enää ylämäissä tai portaissa ja voin ostaa vaatteita mistä kaupasta tahansa suuntaamatta isojen tyttöjen osastolle.
Persoonallisuudesta en osaa sanoa, tuntuu että sisälläni asuu yhä se sairaalloisen lihava nainen ja olen yhä introvertti ja ujo, vaikka laihduinkin. Seksielämää ei ollut ennen laihdutusta eikä ole nytkään, ja koen miesten satunnaisen huomion enemmänkin hämmentävänä ja kiusallisena (esim. naimisissa oleva naapuri, joka ennen ei vilkaissut minuun päinkään ja laihdutettuani tunki juttelemaan vähän väliä).
Huonoimmat puolet ovat jatkuva palelu ja roikkuva iho, vanhenin kasvoista niin että olen nyt aivan äitini näköinen. Niin, ja verenpaine ei laskenut ollenkaan vaikka pudotin lähes 50 kiloa.
Leikkauksesta johtuva hoitovirhe vei masennukseen ja laihduin noin 30kiloa alle puolessa vuodessa. Tuli syömishäiriö.
Mitään posittiivista ei ainakaan omalle kohdalle tullut. Hiukset lähtee päästä ja ovat TODELLA hauraat, hampaat kuluneet. Paleltaa jatkuvasti. Mahaan sattuu. Väsymys on jotain sanoinkuvaamatonta. Unen laatukin on mitä on. 2-3tuntia yössä ja sekin katkonaista. Kynnet ei kasva. Iho harmaa. .. lista on loputon.
Laihdutin noin 20 vuotta sitten kymmeniä kiloja. On turha odottaa, että jotakin taikaiskua elämään se ylipainon häviäminen toisi.
Parisuhde on ollut kohtuullisen hyvä kiloista riippumatta ja on edelleen.
Sanoisin, että ei elämä ole sen ihanampaa, helpompaa kyllä monissa asioissa , kuten esimerkiksi löytyy enemmän sopivia vaatteita ja sopii hyvin kulkemaan pienistäkin raoista.
Jäin oikein miettimään, mutta en oikeastaan huomaa, että ystävätkään olisi muuttaneet käsitystään minusta, sama ihminen täällä on, olipa läskikerros minkä paksuinen tahansa.
Ja ainakin nopeasti laihdutettaessa tulee vastaan ne fyysiset haittavaikutukset, eli paikat rupeaa roikkumaan ja hiukset harvenee jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pudotin painoa 25 kg ja makeannälkä, napostelu, väsymys ja syömättömyydestä johtuva huono olo sekä aamu-unisuus katosivat. Kunto on noussut tosi paljon eikä minun enää tarvitse vältellä liikkumista. Ystävätkin huomasiva, että jaksan kulkea heidän kanssa kaupoilla eikä joka välissä tarvitse poiketa kahvilaan huonon olon takia.
Vaatteita löytyy ihan eri tavalla. Arvatkaapa harmittoko viedä isoiksi jääneet "telttakantaat" kirpputorille? :)
Siis mun olisi nyt paljon helpompi aloittaa laihdutus, kun silloin ylipainoisena. Pystyn liikkumaan ja syömään terveellisesti.
Ette voi uskoa miten paljon elämä voi parantua, kun ei enää tarvitse kantaa tarpeetonta ylikuormaa mukanaan minne sitten meneekin. Koittakaa nyt, hyvät ihmiset, vapautua ylipainon taakasta.
- olin täysin vainoharhainen syömisen suhteen ja pelkäsin lihoavani takaisin
- liikuin paljon vaikken olisi halunnut koska pelkäsin lihoavani takaisin
- ihmiset kohteli minua aivan samoin kuin ennenkin
- en saanut töitä sen paremmin kuin lihavanakaan
- miesten huomion määrässä ei mitään muutosta
- olin ihan sama ihminen kuin ennenkin, en maagisesti muuttunut joksikin muuksi
- minulla oli edelleen samat ongelmat ja haasteet kuin ennenkin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pudotin painoa 25 kg ja makeannälkä, napostelu, väsymys ja syömättömyydestä johtuva huono olo sekä aamu-unisuus katosivat. Kunto on noussut tosi paljon eikä minun enää tarvitse vältellä liikkumista. Ystävätkin huomasiva, että jaksan kulkea heidän kanssa kaupoilla eikä joka välissä tarvitse poiketa kahvilaan huonon olon takia.
Vaatteita löytyy ihan eri tavalla. Arvatkaapa harmittoko viedä isoiksi jääneet "telttakantaat" kirpputorille? :)
Siis mun olisi nyt paljon helpompi aloittaa laihdutus, kun silloin ylipainoisena. Pystyn liikkumaan ja syömään terveellisesti.
Ette voi uskoa miten paljon elämä voi parantua, kun ei enää tarvitse kantaa tarpeetonta ylikuormaa mukanaan minne sitten meneekin. Koittakaa nyt, hyvät ihmiset, vapautua ylipainon taakasta.
Varmaan paranit myös uniapneasta jota tietämättäsi sairastit ylipainon takia. Se selittää virkeän olon.
Vierailija kirjoitti:
Leikkauksesta johtuva hoitovirhe vei masennukseen ja laihduin noin 30kiloa alle puolessa vuodessa. Tuli syömishäiriö.
Mitään posittiivista ei ainakaan omalle kohdalle tullut. Hiukset lähtee päästä ja ovat TODELLA hauraat, hampaat kuluneet. Paleltaa jatkuvasti. Mahaan sattuu. Väsymys on jotain sanoinkuvaamatonta. Unen laatukin on mitä on. 2-3tuntia yössä ja sekin katkonaista. Kynnet ei kasva. Iho harmaa. .. lista on loputon.
Toivottavasti pääsisit verikokeisiin. Oireet on syytä tutkia. Onko anemia, keliakia ja kilpirauhassairaudet hiljattain poissuljettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutiin väsyneemmäksi ja ahdistuneemmaksi. Mitään en jaksa ja ruuasta on tullut pakkomielle. Laihduin vuoden sisällä 64 kg ---> 47 kg.
Pudotin painoa 68 kilosta 47 kiloon reilussa vuodessa ja vaikutus on paljon parempi kuin uskalsin ikinä unelmoidakaan. :)
Liikun enemmän ihan huomaamatta ja sen on pakko johtua siitä, että liikkuminen on nyt paljon paljon helpompaa. Olen notkeampi ja taitavampi ja nopeampi liikkeissä. Askel on tosiaan kevyt kuin keijukaisella.
Elämä ei myöskään pyöri enää ruoan ympärillä. Ei tarvitse koko ajan miettiä mitä syö ja missä. Olisko verensokeri jotenkin tasoittunut? Mut siis ei tule sellaista nälkää eikä heikotusta. Yksi mikä on ihmeellistä niin makeanhimo on kadonnut täysin.
Sen lisäksi että syön harvemmin niin syön myös pienempiä annoksia. Onko vatsalaukku kutistunut? Ainakin vatsani on litteä.
Sekin on iso muutos, että "aamu-unisuus" on poistunut ja siksi elämä on ihan erilaista. Toisaalta sitten saan illasta heti unta, kun olen jaksanut päivän tehdä kaikkea kivaa.
Itsevarmuus ja itsetunto on noussut kohisten. Ainoa ikävä (tai kiva) puoli oli se että koko vaatekaappi meni uusiksi ehkä sukkia lukuun ottamatta. Enää ei ole vaikeuksia löytää sopivia vaatteita.
Ainakin miehet huomaavat, kun nykynaisten joukossa on yksi tervepainoinen nainen ja voi luoja kun huomio on taattu. :) Alkuu kyllä oudoksutti. Ei liene yllätys että aloitin parisuhteen ja olemme kihloissa. <3
Suosittelen vapautumaan ylimääräisistä kiloista. Ei ole mitään järkeä raahata ylimääräistä painoa mukanaan minne sitten meneekin tai on menemättä. Oli sitten mies tai nainen niin itseään oikeasti niskasta kiinni. Itse se pitää tehdä. Kukaan ei voi laihduttaa puolestasi.
Itse asiassa en silloin aloittanut mitään laihdutuskuuria vaan muutin elämäntapojani ihan pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihdutin 30kg kolmessa vuodessa. Vaihdoin elämäntyyliä terveellisemmäksi vaan. En mitenkään ajatellut laihdutuskuuria vaan elämänmuutosta. Elämä muuttu siten, että sain tyttöystävän 28 vuotiaana.
En tiedä mutta kuvittelisin, että jos nyt päälle 100 kiloa painava muumin muotoinen nainen on jo hyvin haluttua matskua miesten keskuudessa, niin laihdutuksella se kysyntä räjähtäisi avaruuteen saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laihduin 45 kg ja muutuin miehille näkyväksi. Se oli ällöttävää, koska siitä seurasi tuijottelua, ehdottelua, jopa koskettelua vasten tahtoani. Olo oli kuin karjamarkkinoilla vasten tahtiaan tarjolla olleella elukalla.
Jaksaminen lisääntyi, unenlaatu parani.
Sitten lihoin takaisin, ja nyt olen laihtunut taas 35 kg, mutta olen onneksi vanhempi, lopetin meikkaamisen ja hiusten värjäämisen ja pukeudun kuin hemuli, niin nyt on vähän turvallisempaa. En ole koskaan nähnyt peilistä sitä erittäin lihavaa itseäni, vaan aina about tämän kokoisen. En siis ole esimerkiksi huomannut tuon 35 kilon laihtumista. Enkä sitä ennen lihomista.
Uniapnea, väsymys, kivut ja jatkuva herkunnälkä ja mielialan vaihtelut jäivät hiljalleen pois, kun paino putosi. Vaatekaappi meni uusiksi. N26
Laihtuminen teki minut katkeraksi, kun näin miten ihmisten suhtautuminen muuttui.
Alettiin tervehtiä, hymyillä ja jutella. Ihmiset on täysiä pinnallisia apinoita.
Ei mikään. Paitsi kunto on parantunut... Verenpaine laskenut.
tapasin nykyisen miehen ollessani 10 kiloa painavampi. olin tosin ehtinyt laihtua siinä vaiheessa jo 10 kiloa lähtöpainosta. Mutta siis olin vielä melkoisne pyöreä... Eikä tuota tuntunut haittaavan.