Sanotaanko näin että ihmisten ei tarvitse hyväksyä yhtään mitään mitä eivät halua.

Ongelmahan tulee siinä, että kenen mielipide määrää yhteisössä olevat yhteiset lait.

Minustakin ihminen voi omassa mielessään olla mitä mieltä vain.

Jos kuitenkin ajatukset ovat sellaisia, että ne omat mielipiteet vaikuttaa muihin teoin nii tulee eteen se toisen ihmisen oikeus taas omiin arvoihinsa.

Yhteiskunta ei minusta toimi jos ei ole joitakin sääntöjä. Yhteiskunnan jäsenet saavat tätä tottelevaisuutta vastaan yhteiskunnan etuja ( yhteiskuntasopimus). Jos yhteiskunta ei enää takaa mitään etuja siitä hyvästä, että noudattaa lakeja alkaa yhteiskuntarauha murentua. Pakolla ei ketään voi pakottaa jonkun arvomaailman kannattajaksi.

Henkilökohtaisella tasolla voi ajatella mitä vaan.

Esim. Minä en juovaa miestä huoli. Kuitenkin se on minun mielipiteeni. En voi kieltää miehiä juomasta. Joku muu nainen saa sen huolia ja mies juoda.

Juovalla miehellä ei kuitenkaan ole oikeus rikkoa toisen elämisen rauhaa juodessaan eikä vaatia muita kärsimään juomisesta johtuvia haittoja.

Mies voi inhota tietynlaisia naisia, mutta hänellä ei ole oikeutta vaatia naisia muuttumaan sellaisiksi kuin hän haluaa heidän olevan.

Tottahan tuo. Mutta mitä mieltä olet siitä jos on olemassa konkreettisia todisteita jostain asiasta että

asia onkin toisinpäin kuin mitä itse ajattelet. Esimerkkinä nyt vaikkapa väittämättä että maa on litteä vaikka nykyaikana enemmistö ajattelee toisin. Eikö henkilö silloin vain osoita typeryyttä jos hän uskoo päinvastoin mitä on osoitettu kiistatta. Kuka haluaa tieten tahtoen leimata itsensä vähä-älyiseksi?

Jokainen yksilö toki saa ajatella mitä haluaa mutta silloin pitää olla valmis myös hyväksymään että jotkut voivat ajatella ettei henkilö ole kovin sivistynyt jos hän tieten tahtoen uskoo kaikkeen hälynpölyyn.

En kaipaa manipulointia, kiitos!