Lähden tänään Sipoon metsiin, enkä koskaan enää palaa.

Asuttakoot muualta tulleet Helsingin keskustan kun tykkäävät siitä. Sipoossa olen olemattomissa, ja työmarkkinoiden ulottumattomissakin. Ja kun Sipoo ei riitä, pakenen Pohjois-Karjalaan. Sieltä on joku minut löytävä joskus, jäänteinä, ellei karhu syö luinenn päivineen.