Toivotteko poikaa?
Vieläkö äidit tänä päivänä toivovat salaa mielessään enemmän poika- kuin tyttölasta? Ääneen asian sanominen on tietysti ollut sopimatonta jo pitkään.
Kommentit (31)
En halua kumpaakaan, enkä mitään siltä väliltä, mutta jos joku pitäisi valita, haluaisin tytön. Ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selvähän se. Poika on äidille aina rakkain, ja isälle se suvun nimen jatkaja.
Miksi suvun nimeä pitäisi jatkaa? Ja jos lapsi itse kokee sen tärkeäksi, niin ihan hyvin tyttö voi pitää oman sukunimensä, vaikka menisikin naimisiin. Vastaavasti se poika voi halutessaan luopua sukunimestään - kuinkas iskukki sitten suunsa panee?
Aika moni isä ei kyllä hyväksy, että poika ottaa puolisonsa sukunimen. Samalla lailla kuin vaaditaan, että yhteiset lapset saavat miehen sukunimen, seuraa siitä vähintäänkin vuosikausien riitely jos tällaisen miehen poika luopuu isänsä nimestä. Jotkut miehet ja naiset nyt vaan edelleen näkee pojat suvun jatkajina ja tytöt jämälapsina, ei sitä kannata kieltää.
Enää en toivo yhtään lasta, mutta olen aina toivonut poikaa ja ollut onnellinen kaikista pojistani. Poikia on 4 ja yksi tyttö. Siis tyttökin on ihan ok, mutta häneen sopeutumiseen meni kyllä vuosikausia. Mutta poikia rakastan!
Vierailija kirjoitti:
Enää en toivo yhtään lasta, mutta olen aina toivonut poikaa ja ollut onnellinen kaikista pojistani. Poikia on 4 ja yksi tyttö. Siis tyttökin on ihan ok, mutta häneen sopeutumiseen meni kyllä vuosikausia. Mutta poikia rakastan!
Oletko mies vai nainen? En jotenkin usko, että et olisi trolli, koska kuka myöntää nettipalstalla että rakastaa vain osaa lapsiaan ja yksi on vain "ihan OK".
No, poika on ainakin helpompi jos ei muuta.
Olin sairaalassa teho-osastohoidossa sattuneesta syystä aikanaan. Mies ja lapsi kävivät luonani päivittäin. Viereisen sängyn mummo kysyi ensin varmistukseksi, että onko lapseni poika, kun hällä on niin pitkät kiharat. Totesin, että kyllä hän on poika. Seuraava kysymys oli, että onko muita lapsia. Vastasin, että ei ole kuin tämä yksi. Siihen kanssaeläjä loihe lausumaan, että "niin riittäähän se, kun on yksi poika".
Mietin pitkään, että kuinka syvällä tämä asenne on kulttuurissamme. Sitten muistin, että olihan se loppujen lopuksi mullekin kuitenkin huojennus, että en synnyttänyt tyttöä (tiesin jo tuolloin, että lapsiluku jää yhteen). Olin vain pitänyt asiaa omaan äiti-tytär -kokemukseen liittyvänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enää en toivo yhtään lasta, mutta olen aina toivonut poikaa ja ollut onnellinen kaikista pojistani. Poikia on 4 ja yksi tyttö. Siis tyttökin on ihan ok, mutta häneen sopeutumiseen meni kyllä vuosikausia. Mutta poikia rakastan!
Oletko mies vai nainen? En jotenkin usko, että et olisi trolli, koska kuka myöntää nettipalstalla että rakastaa vain osaa lapsiaan ja yksi on vain "ihan OK".
Olen nainen. Ja olen myöntänyt tytölle itselleenkin tämän. Hän kun tarkkanäköisenä huomasi sen itsekin. Niin varmaksi kuitenkin koki itsensä, että uskalsi asiasta sanoa. Toteavasti, vaikka mitään tunnekuohuja. Selitin että naiset rakastaa aina poikia enemmän ja miehet tyttöjä. Tyttö on aina ollut isin tyttö. On sitä paitsi ihan tavallista, etteivät vanhemmat rakasta lapsiaan "tasapuolisesti". Miksipä sitä ei voisi myös ääneen myöntää?
Kun katsotte peukutuksia, niin pojan toivoja saa huutia ja tyttöjen toivojilel ropisee pelkkiä yläpeukkuja.
Nyt tasa-arvo mammat - miltä näyttää ihan omasta mielestä? Tänä päivänä ei todellakaan eletä kulttuurissa, jossa sukupuolella ei ole valiä vaan tyttöjen toivominen on ihan jees - ja tälläkin palstalla selkeä normi.
Vierailija kirjoitti:
Kun katsotte peukutuksia, niin pojan toivoja saa huutia ja tyttöjen toivojilel ropisee pelkkiä yläpeukkuja.
Nyt tasa-arvo mammat - miltä näyttää ihan omasta mielestä? Tänä päivänä ei todellakaan eletä kulttuurissa, jossa sukupuolella ei ole valiä vaan tyttöjen toivominen on ihan jees - ja tälläkin palstalla selkeä normi.
Niinpä. Poikia pitäisi ihan lähtökohtaisesti pitää huonompina. En suostu.
Toivon nimenomaan tyttöä! Koska äidin ja tyttären suhde on niin ainutlaatuinen. Mulla ja äitillä on ihana suhde ja haluaisin samanlaisen itselleni.