Heräsin aamulla lapsen itkuun ja naisen kiljumiseen.
Alakerran naapurissa oltiin lähdössä varmaankin päiväkotiin aamuseitsemältä. Nainen kiljui ja lapsi, arvelisin 2-3v, itki. Kuulin yksittäisiä sanoja 'pipo, kiire, ei ehdi, jäät ilman ja villahaalari'. Sitten ovi paukahti kiinni.
Äsken sama huuto ja itku jatkuivat. Taas kuului vain yksittäisiä sanoja 'kohta, älä, en jaksa, hiljaa'.
Surettaa. Tiedän, että pinna on kireällä pienten lasten kanssa, mutta näin täysin ulkopuolisena en näe niitä ilon ja rakkauden hetkiä ollenkaan - kuulen tänne vain nuo itkut ja huudot. Näkisinpä jonain päivänä tuon äidin vaikka lähipuistossa antamassa lapselle keinussa vauhtia ja lapsen nauravan, ei niin ahdistaisi tämä.
Kommentit (8)
Kröh. Tunnistin itseni tosta. Pukemis tilanteet vähän haastavia. Lapsi tosin jo vanhempi. Juoksee, kun pitäis pukea. Nou hätä.
Vierailija kirjoitti:
Itsepähän on lapsen pyöräyttänyt. Jos möykkääminen häiritsee, niin siitä voi naapurille sanoa. Olen sanonut naapurin lapsiperheelle muutaman kerran, että nyt vähän ääntä pienemmälle.
Ei jumalauta, kuolematon "itsepähän läksi"-lausehan se siellä!
Pettämätön vatipää-tunnus.
Empatiaa sinulla ei ilmeisesti riitä edes sille viattomalle lapselle, jos suhtautuminen ilmeisesti väsynyttä aikuista kohtaan on noin epäinhimillinen?
Tuonkin tilanteen pystyy rauhoittamaan kun itse pysyy rauhallisena. Puin itse aikoinaan kahta lasta vajaan kahden vuoden ikäerolla. Kun itse pysyi rauhallisena ja aloitti ajoissa niin ihan hyvin meni. Myöhemmin muutettiin ihan tarhan viereen, kipitettiin tien yli vaan suurin osa kamppeista käsissä, pääsi helpolla.
Tuollaista se on lapsen kanssa kun on aikataulu jonka mukaan pitäisi edetä. Joskus tuntuu että koululaisen kanssa sama asia muttei niin kovia raivareita kuin uhmaikäisen kanssa.
Uhmaikäisen kanssa pitää varata tunti aikaa lähtöön ja sekään ei tunnu riittävän.
Jos vain lähtee ja pukee niin huudoksi menee ja bussissa asti huudetaan. Siksi pitäisi herätä viimeistään klo 5 jos pitää olla klo 8 jossain. Yöunet jää valitettavan vähäisiksi.
Aikataulutus on helppoa mutta vaikeaa käytännössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsepähän on lapsen pyöräyttänyt. Jos möykkääminen häiritsee, niin siitä voi naapurille sanoa. Olen sanonut naapurin lapsiperheelle muutaman kerran, että nyt vähän ääntä pienemmälle.
Ei jumalauta, kuolematon "itsepähän läksi"-lausehan se siellä!
Pettämätön vatipää-tunnus.Empatiaa sinulla ei ilmeisesti riitä edes sille viattomalle lapselle, jos suhtautuminen ilmeisesti väsynyttä aikuista kohtaan on noin epäinhimillinen?
Miten kenellekään täyspäiselle aikuiselle voi tulla yllätyksenä, että lasten kanssa kaikki ei mene aina aivan nappiin. Kaiken pitäisi tapahtua taikaiskusta, ja jos ei mene helpolla, niin ollaan aivan puhki. Oma valinta, turha ruikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsepähän on lapsen pyöräyttänyt. Jos möykkääminen häiritsee, niin siitä voi naapurille sanoa. Olen sanonut naapurin lapsiperheelle muutaman kerran, että nyt vähän ääntä pienemmälle.
Ei jumalauta, kuolematon "itsepähän läksi"-lausehan se siellä!
Pettämätön vatipää-tunnus.Empatiaa sinulla ei ilmeisesti riitä edes sille viattomalle lapselle, jos suhtautuminen ilmeisesti väsynyttä aikuista kohtaan on noin epäinhimillinen?
Miten kenellekään täyspäiselle aikuiselle voi tulla yllätyksenä, että lasten kanssa kaikki ei mene aina aivan nappiin. Kaiken pitäisi tapahtua taikaiskusta, ja jos ei mene helpolla, niin ollaan aivan puhki. Oma valinta, turha ruikuttaa.
Saahan sitä tunteensa näyttää. Toiset on paljon temperamenttisempia. Anoppi on espanjalainen ja mylvii aina ihan täysiä pikkuasioista ja heiluttelee käsiä joka suuntaan. Lapsetkin alkavat itkemään mummon mylvinnästä.
Siihen pukeutumiseen pitää vain varata vähän ekstra-aikaa, ei se sen vaikeampaa ole. Herätään 15 minuuttia aikaisemmin.
Itsepähän on lapsen pyöräyttänyt. Jos möykkääminen häiritsee, niin siitä voi naapurille sanoa. Olen sanonut naapurin lapsiperheelle muutaman kerran, että nyt vähän ääntä pienemmälle.