Oletteko te työpaikalla paljon tekemisessä esimiehenne kanssa? tai jutteletko paljonkin keskenänne?
minä en itse ole hirveesti tekemisissä,jos jotain kysyttävää on niin silloin tietty kyselen,mut en muutoin puhu sille paljoakaan...kun ei edes se käy kahvihuoneessa koskaan kahvilla,niin aika etäiseksi jää...
Miten muilla?
Kommentit (7)
Jutellaan ihan normaalisti.
En osaisi kainostella tmv. esimiestäni, kohtaan ihmisen aina ihmisenä. Kaikki ovat samalla viivalla.
että vähän väkisin tulee oltua tekemisissä. Mutta se on ihan ok. Nykyinen pomo sentään antaa minulle työrauhan, toisin kuin edellinen, joka höpötti jatkuvasti omiaan ja huudatti radiota...
Nykyisen pomon kanssa kanssakäyminen on kuitenkin puhtaasti työhön liittyvää. Ei tulisi mieleenkään esimerkiksi keskustella hänen kanssaan mistään henkilökohtaisista asioista. Edellinen urkki selville kaiken jopa vanhempieni taustoista ja samoin jaaritteli omat yksityisasiansa minulle. En kyllä olisi välittänyt tietää. Nyt on parempi.
Ennen lasta käytiin joskus ulkonakin yhdessä.
Nyt on luksustilanne sinänsä että esimiehenä on hyvä tyyppi jonka toimipiste on vieläpä samalla paikkakunnalla ja vieläpä samassa toimistossa kuin minulla, ennen äitiyslomaa ja hoitovapaata kun (edellisessä hommassa) mulla oli esimies jonka toimipiste oli Saksassa. Silloin ei soiteltu edes päivittäin.
Mutta nyt kun vaihdoin hommia niin päivittäin monta kertaa kyllä jutellaan esimiehen kanssa. Vähintään pikaviestimen kautta vaikka istutaan n. 10 metrin päässä toisistamme.
olemme samassa huoneessa ja meistä on tullut jopa kaverukset.
Esimieheni on läheisin työparini. Matkustamme paljon yhdessä. Joskus jopa naureskelemme että elämme avioliiton kaltaisessa suhteessa: eli ei seksiä ;)
Mutta voi mennä viikko tai kaksikin joskus ettemme edes tapaa, vaikka työhuoneet vierekkäin.
Puhumme reissuilla paljon omiakin asioita, ei montaa vuorokautta jaksa kellon ympäri työasioita jauhaa.
Liiankin avoimet välit, ja se ei ole hyväksi. Joskus hämärtyy tämä esimies-alais-suhde. Sitten minun pitää aina ryhdistäytyä ja muistaa että hän on tosiaan pomoni.
Juttelimme paljon ja järjestimme myös aikaa keskustellaksemme keskenämme.
Sitten tajusin, että olemme menossa väärille poluille ja erosin työstäni. Menin toisaanne töihin, missä välttelin esimiestäni edellisen virheen takia. Siitä tuli omat ongelmansa, jotka ajan myötä tuli selvitettyä.