Kuinka selvitä 4 lapsen kanssa?

Onnea raskaudesta! Kaikki menee kyllä hyvin. :)

Vierailija kirjoitti:

Hyvin on pärjätty. Meillä isommat lapset oli 7v, 5v ja 2v kun kuopus syntyi. Ajattelin ensin, että on varmaan tosi vaikeaa alussa, mutta ei oikeastaan ollut.

Olin ollut töissä sekä esikoisen jälkeen että toiseksi vanhimman lapsen jälkeen, mutta kahden nuorimman välissä en ollut töissä ja olinkin kotiäitinä siihen asti, että nuorin täytti 4v.

Neljännen lapsen syntyessä ostimme 7 hengen tila-auton. Asuntoa olimme vaihtaneet isompaan jo kolmannen lapsen syntymän jälkeen.

Meillä pelastus arjessa on ollut se, että olen opettaja. Kesälomat ja muut lomat pyörii samaan aikaan kun lapsilla. Lisäksi olen tehnyt minimituntimäärällä töitä, joten lasten harrastushommat yms on sujuneet hyvin.

Hauskaa neljässä lapsessa on se, että kaikki ovat erilaisia ja ovat toistensa kanssa erilaisissa sisarsuhteissa. Meillä esim. vanhin ja nuorin tykkäävät musiikista ja soittelevat usein yhdessä.

Nyt meidän katras on jo hyvinkin helppohoitoinen kun nuorinkin täyttää seuraavaksi jo 12v! Sen sijaan rahanmeno on nyt suurempaa kuin lasten ollessa pieniä...

Ihana viesti 😊 Mulla tuli kolmannen jälkeen olo että ihan sama monta näitä tekee, kädet loppui jo. Ei tehty neljättä mutta ihan selkein ero oli se kolmas lapsi.

Meiltä loppui miehen kanssa ikä lasten tekoon. 2 ensimmäistä lasta tekemällä tehtiin lapsettomuuspolilla, kolmas pääsi yllättämään luomuraskausella ihan kokonaan.

Meillä samat ikäerot lapsilla kuin teillä :)

Kai sitä pärjää kuten muutkin. Päivä kerrallaan.

Itsellä on kokemus nelilapsisen perheen lastenhoitajana olemisesta. Se lasten välinen dynamiikka oli tosi hienoa!

Salamannopeita vaihtoja, joissa kaksi vanhinta liittoutui, kunnes asetelma oli tytöt vastaan pojat - ja sitten oltiinkin tilanteessa että isoin puolusti nuorimmaista näitä kahta muuta vastaan.

Toinen, kolmas ja neljäs lapsi syntyy perheeseen. Esikoinen syntyy aina vanhemmille. Teitä on monta vastaanottamassa tulijaa.

Meillä 7, 6, 4 ja alle 2 vee. Hyvin pärjää kun ei ota elämää liian vakavasti. Muutama motto on.. Ruokaa ja unta riittävästi sekä ulkoilua. Jokainen siivoaa jälkiään ja tiettyä käytöstä edellytetään. Ja ollaan kotona ja lasten kanssa viihtyviä, ulkoilmaihmisiä. Harrastetaan paljon kotipiirissä ja perheen kanssa. Tietty rautainen natsikasvatus asenne pitää olla ripauksella sulaa hulluutta ja lapsellisuutta.. Kaikkien lasten täytyy saada huomiota ja olla omia persoonallisuuksiaan. Hyvät tavat jo pienestä mutta ilman latistamista.

Meillä menee ihan hyvin...

Meille kävi kuten teille ap. Mietittiin kovasti mitäs nyt. En pystynyt tekemään aborttia. Pikkuinen on nyt taapero ja oikein ilopilleri. Nukkui huonosti ekat 1,5-vuotta. Heräili lukuisia kertoja yössä. Silti helppo lapsi ja maailman ihanin. Ei ole hetkeäkään kaduttanut, että vielä yksi lapsi saatiin ja monesti katson lasta ja sanon miehelleni miten onnellinen olen kun päätettiin hänet pitää.

Jos päätätte pitää lapsen niin hyvin se menee. En koe itse että olisi kamalan raskasta. Lapsi on tuonut mukanaan niin paljon iloa ja rakkautta :) Järkätkää vaan elämää helpommaksi jo ennen lapsen syntymää. Joku tuolla kirjoittikin hyviä vinkkejä esim. kodin tavaroiden karsimisesta. Itsekkin tein näin ennen lapsen syntymää :D

Ja meillä pienin otettu aina sisarusten osalta kaikella rakkaudella vastaan.. Mut en ole sen vauvan kanssa linnottautunut mihinkään.. Siihen se on tullut muiden keskelle.

Kaikki automaattisesti kuvittelee, että saatte vielä neljännen terveen lapsen? Entäs jos se ei ole terve?

Olen neljän jo aikuisen lapsen äiti ja olen ollut onnellinen ja ylpeä isosta lapsikatraastani. Kun lapset olivat pieniä, halusimme mieheni kanssa, että he saavat, mitä ikinä tarvitsevat (tietysti kohtuuden rajoissa); meidän vanhempien vuoro tulee myöhemmin. Nyt meillä on tasapainoisia ja onnellisia lapsia.

Turhaa duunia pitää karsia. Autoja ei pestä, eikä lakanoita mankeloida. Sapuskan valmistuksessa nopeus on valttia, ei niinkään hifistely. Pyykkikoneen pitää pyöriä joka päivä. Tenavat myös kasvavat nopeasti, eli 7-vuotias on ensi vuonna jo 8 v ja osaa enemmän juttuja. Juhlakamppeet voivat tarkoittaa kaikessa rauhassa mustaa pikeepaitaa ja tummia farkkuja, ei tarvi hankkia pikkukenkiä yhtä käyttökertaa varten. Tärkeää on jakaa hommia isommille ja vetää mutkat suoraksi arkiaskareissa. Omasta mielestä kolmas oli se kiireen tuoja, neljäs ei siitä kasvattanut työmäärää pahasti.

Tää lapsia vihaavien mustavihreiden palsta ei ole paras paikka kysyä neuvoa. Nämä eivät osaa muuta kuin "ristiinnaulita" ja huutaa, että tapa hänet

... No aika asiallisia kommentteja täällä on tullut..?

Vierailija kirjoitti:

Turhaa duunia pitää karsia. Autoja ei pestä, eikä lakanoita mankeloida. Sapuskan valmistuksessa nopeus on valttia, ei niinkään hifistely. Pyykkikoneen pitää pyöriä joka päivä. Tenavat myös kasvavat nopeasti, eli 7-vuotias on ensi vuonna jo 8 v ja osaa enemmän juttuja. Juhlakamppeet voivat tarkoittaa kaikessa rauhassa mustaa pikeepaitaa ja tummia farkkuja, ei tarvi hankkia pikkukenkiä yhtä käyttökertaa varten. Tärkeää on jakaa hommia isommille ja vetää mutkat suoraksi arkiaskareissa. Omasta mielestä kolmas oli se kiireen tuoja, neljäs ei siitä kasvattanut työmäärää pahasti.

Meillä taas tärkeintä on pitää paikat ja vehkeet puhtaana ja siistinä. Venyttää joka tavaran, niin halvan kuin kalliin käyttöikää.

Vaatteet koitettu ostaa ekalle laadukasta ja pidetty hyvänä, niin niitä on käyttäneet seuraavatkin. Kaikki kengät ja vaatteet on huollettu aina hyvin ja niitä on saanut kaivaa seuraaville kuin uutena.

Sama koskee autoa, ei ole varaa olla leväperäinen.

Lapset on opetettu jo pienestä pitämään tavaroistaan huolta ja tietty siisteystaso.

Oletteko saaneet synnytysorgasmia?

Tämä meidän neljäs, nyt 1v3kk tyttö, on todella nopeaoppinen. Katsoo isommista mallia ja oppii nopeasti asioita. Mutta tämän kanssa olen ollut ehkä kaikkein väsynein, valvotti ensimmäiset kuukaudet kaikki yöt, ja nyt vasta on ruvennut nukkumaan vähän paremmin. Olen siis ollut todella väsynyt. Tämä on myös erittäin temperamenttinen. Kun kolmas lapsista oli tosi rauhallinen ja helppo, niin tää neljäs itkupotkuraivokohtauksineen ei sitä ole.

Viimeks tänään melkein tunnin kiulkus ja itki kun en vienyt häntä yläkertaan, ja ei meinannut millään leppyä.

Että kyllä sitä pärjää, mutta raskasta saattaa olla..en enää ikinä halua yhtään enempää lapsia. Ikinä. Neljässä on ihan tarpeeks.

No kyllähän se on tietysti sitten vain lapsille elämistä... saa heittää heipat muulle elämälle :S

mutta varmasti selvii juu..

Oletteko saaneet synnytysorgasmin?