Kokemuksia lapsen vaikeasta oireilusta erossa??
Usein kerrotaan, että lapset on sopeutunut hyvin eroon yms. Mutta haluaisin kuulla kokemuksia siitä miten lapsen huono olo erossa on ilmennyt. Muuttuiko tilanne parempaan suuntaan? Kauanko siihen meni? Lapsen ikä kiinnostaa myös.
Meillä lapsi 7v oirehtii jo nyt huolestuttavasti, kun ei niin esimerkillinen isänsä on ajoittain poissa maisemista. Tilanne tuntuu pahalta, koska en voi siihen itse vaikuttaa. Mahdollisen eron tuoma stressi lapselle huolestuttaa kovasti. Lapsi on erityisherkkä monessa suhteessa muutenkin.
Kommentit (7)
Lapsi oli 2v kun vanhemmat erosivat, joka toinen viikonloppu isällään. Nyt 5v psykitrisessa jonossa, koska käyttäytyy väkivaltaisesti. Esim.päiväkodissa lyö ja potkii/tönii pienempiä saa raivokohtauksia. Äiti ei enää pärjää isokokoiselle pojalle ja isästä ei ole apua kasvatus ongelmissa koska isää ei kiinnosta lapsen asiat viikoilla. Äidillä ja isällä todella huonot ja riitaisat välit eikä ole keskusteluyhteyttä.
Tyttö itkeskelee, ottaa iskän kuvan viereen, on tosi ahdistunut ja vetämätön. Edelleen jatkuu.
Lapselle armaan kannattaa koettaa hankkia psyykkistä apua, ja sit jos isä olisi mahdollisimman paljon lapsen elämässä mukana. Perusturvallisuudentunne tollasessa tilanteessa järkkyy. Olisi hyvä, että mahdollisimman moni muu asia säilyisi tuttuna ja turvallisena lapsen elämässä.
Samaa mieltä edellisen kanssa. Eronneita varmaan täälläkin riittää, joten laittakaahan kokemuksia.
Kyllähän nuo huomiota hakivat erossa, 10 ja 12v
Nuorempi ilmeisesti myös heräili öisin, mutta ei hipsinyt viereen vaan löytyi aina aamuisin milloin mistäkin nukkumasta. Keittiön pöydän alta, kaapista... aamut oli aina jänniä.
Muuten erosta seurasi vaan hyvää, kun ei tarvinnut enää kotona tapella.
Tältä palstalta ei välttämättä löydy asiallisia vastauksia.