Lue keskustelun säännöt.
Olisitteko tälläisen miehen kanssa tilanteessani?
06.02.2017 |
Eli mies ihan hyvä isä. Paitsi paljon poissa töiden takia kotoa. Tekee päiviä jotka 12-21.00. Joskus tulee yöllä vasta. Lasten ruokkiminen ja vastuu heistä jää minulle kokonaan. Kun on kotona niin kaipaa omaa aikaa ja pelaa tietokoneella. Seksiä ei ole enää. Loppui toiseen lapseen. Käy tietty töissä, ei juo, lyö tai polta. Ei vaan osallistu perheeseen tai ole läsnä. Ollaan nelikymppisiä. Itse en voisi kahta teini-ikäistä elättää ja ylläpitää nykyistä elintasoa. Mies taas ei voi heitä työaikojensa takia ottaa. Olen vähän kuin ansassa. Todella yksinäinen ja rahaton ja mies on poissaoleva.
Kommentit (7)
Tuttu tilanne, vaikka mies oli töissä 9 - 16.30. Lähdin enkä kadu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen töissä osa-aikaisesti tällä hetkellä kuntoutustuells. Ensi vuonna koko päiväisesti toivottavasti.
Ap
Olin vastaavassa tilanteessa ja lähdin kolmen lapsen kanssa. Isäkin on ottanut nyt enemmän vastuuta lapsesta kun on "pakko". Meillä tosin oli muitakin ongelmia suhteessa.
Tilanteesi on mitä on. Miehesi tarvitsee omaa aikaansa, ja sinä myös. Jos olet yksinäinen niin vietä aikaa lastesi kanssa. Seksittömyydelle ei voi sinänsä mitään, ota etäisyyttä miehestäsi niin ehkä hän alkaa taas kiinnostumaan sinusta ja olemaan uteliaampi hyvinvoinnistasi. Huolehdi nyt itsestäsi kun miehesi ei pysty siihen (luultavasti kokee paljon stressiä), ja kannusta miestäsi tekemään samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ansassa täälläkin. Lapset tosin pienempiä. Olen jo pitkään halunnut erota miehestä mutta en voi. Minulla ei ole ystäviä eikä sukulaisia. Pelkään että mies veisi lapset erossa. En tiedä voisiko niin läydä mutta en kestäisi olla erossa lapsistamme. Myös talous suuri tekijä,miehellä hyvä palkka ja itse olen hoitoalalla. Suorastaan vihaan miestäni. Olen ajatellut kestäväni siihen kunnes pienin (7v.) kasvaa ainakin teiniksi.Jos vain jaksan. Meillä ei ole väkivaltaa eikä esim.päihdeongelmaa. Mieheni on sen sijaan itseään täynnä,syyllistää ja pyrkii alistamaan. Viimeksi tänä asmuna hermostui kun kodinhoitohuoneen ovi oli auki,hänen mieledtään pitäisi olla kiinni. Muuta ei sitten sanonutkaan koko aamuna.mutta sai pahan mielen minulle joko päiväksi. Tunnen itseni mitättömäksi ja epäonnistuneeksi kaikessa ja se on vuosien syyllistämisen tulos. Vihaan miestäni. Silti pakko olla mieliksi lasten vuoksi. Tiedän,tyhmää on. Mutta mitä teet? Minulla ei ole vanhempia,ei yhtä ainoaa ystävää,ei yhtä auttavaa kättä. Ei ulospääsyä.
Miksi sinä et ole töissä? Ei kai niitä teini-ikäisiä nyt ympäri vuorokauden tarvitse paapoa ja ruokkia?